T\u00e4ss\u00e4 se on, Suomen v\u00e4est\u00f6nkehityksen reality check eli her\u00e4tys tosiasioihin.<\/p>\n
N\u00e4in voisi kuvata konsulttitoimisto MDI:n tuoretta v\u00e4est\u00f6ennustetta. Se ulottuu t\u00e4ll\u00e4 kertaa vuoteen 2050 asti, kun aiemmat toimiston laatimat v\u00e4est\u00f6ennusteet ovat j\u00e4\u00e4neet vuoteen 2040.<\/p>\n
Aluekehitykseen erikoistunut MDI on laatinut ennusteen Tilastokeskuksen v\u00e4est\u00f6datasta jo toteutuneen kehityksen pohjalta. Ennuste ottaa huomioon syntym\u00e4t, kuolemat ja muuttoliikkeet, muttei esimerkiksi talouskehityksen vaikutuksia.<\/p>\n
Kuva on synkk\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on kuusi merkitt\u00e4vint\u00e4 havaintoa ennusteesta.<\/p>\n
Aloitetaan koko Suomen v\u00e4est\u00f6ennusteesta vuodelle 2050. T\u00e4lt\u00e4 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 mit\u00e4 tummempaa punaista, sit\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4en ennustetaan v\u00e4henev\u00e4n, ja sinisell\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t harvat kasvukunnat ja -kaupungit.<\/p>\n
Voit etsi\u00e4 kartalta tai hakukent\u00e4st\u00e4, milt\u00e4 oman kuntasi tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kaikkialla kuollaan, koululaisia pian 100 000 v\u00e4hemm\u00e4n<\/p>\n
Pohjalla on jo pitk\u00e4\u00e4n jatkunut muutos.<\/p>\n
Syntyvyys laskee ja uudet ik\u00e4luokat ovat pienempi\u00e4 kuin aiemmat ik\u00e4luokat.<\/p>\n
Mutta uutta on, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6kehitys uhkaa k\u00e4\u00e4nty\u00e4 negatiiviseksi my\u00f6s monessa maakuntakeskuksessa, kuten Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa ja Rovaniemell\u00e4. T\u00e4h\u00e4n asti ne ovat kasvaneet, kun pienempien kuntien v\u00e4ki on muuttanut kaupunkeihin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kuolleisuus on nyt pysyv\u00e4sti korkeampaa kuin syntyvyys. K\u00e4\u00e4nne tapahtui vuonna 2016.<\/p>\n
Maahanmuutto on viime vuosina paikannut v\u00e4est\u00f6katoa, mutta se ei en\u00e4\u00e4 pian riit\u00e4, etenkin jos pakolaisuus Ukrainasta Suomeen oletetusti loppuu.<\/p>\n
\u2013 Aiemmin isompi kuolleisuus oli aina tilap\u00e4inen poikkeus, kuten sis\u00e4llissota tai n\u00e4lk\u00e4vuodet. Mutta vuonna 2016 siirryttiin tilaan, jossa Suomen v\u00e4est\u00f6 v\u00e4henee joka vuosi ilman maahanmuuttoa, sanoo ennusteen laatinut johtava asiantuntija Rasmus Aro<\/strong> MDI:lt\u00e4.<\/p>\n Moni voi ajatella, ett\u00e4 suuri kuolleisuus on realiteetti l\u00e4hinn\u00e4 pieniss\u00e4 kunnissa. V\u00e4\u00e4rin: Suomi on isolta osin kuoleva maa jo nyt.<\/p>\n \u2013 Vain joka kymmenenness\u00e4 kunnassa syntyy enemm\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4 kuin kuolee, ja niist\u00e4kin monessa se ero on hiuksenhieno, Aro sanoo.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 harvoja poikkeuksia ovat isoimmat kaupungit, niiden muutamat kehyskunnat ja yksitt\u00e4iset poikkeukset l\u00e4nsirannikon \u201draamattuvy\u00f6hykkeell\u00e4\u201d, jossa uskonnon merkitys on suuri.<\/p>\n Syntyvyyden laskua seuraa loogisesti se, ett\u00e4 koululaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee vauhdilla.<\/p>\n My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy jo nyt. Kehitys on tiedossa 2030-luvun alkuun asti, koska silloin koulunsa aloittavat lapset ovat jo syntyneet.<\/p>\n Ennusteen mukaan koululaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee 96\u00a0000:lla vuoteen 2032 menness\u00e4.<\/p>\n \u2013 Satatuhatta koulupulpettia tyhjentyy sangen lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4, Aro tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Koululaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee jo t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 melkein kaikissa Suomen kunnissa, Aro sanoo.<\/p>\n Rankinta kehitys on noin sadassa kunnassa, joissa koululaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 romahtaa 2030-luvun alkuvuosiin menness\u00e4 l\u00e4hes kolmanneksella. Sit\u00e4 vastoin kuntia, joissa koululaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, on vain kourallinen.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 heijastuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kouluverkkoon. Meill\u00e4 tullaan sulkemaan paljon kouluja t\u00e4m\u00e4n johdosta, Aro sanoo.<\/p>\n Ainoa, joka kasvaa, on vanhusv\u00e4est\u00f6.<\/p>\n Vuoteen 2040 menness\u00e4 yli 84-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa 142\u00a0000:lla, vuoteen 2050 menness\u00e4 174\u00a0000:lla.<\/p>\n Aro pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 yhten\u00e4 ennusteen keskeisist\u00e4 huomioista. Suomen harmaantuminen ja hoivatarpeen kasvu eiv\u00e4t ole ohimenevi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, vaan jatkuvat 2050-luvulle saakka.<\/p>\n \u2013 I\u00e4kk\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n kasvu ei ole v\u00e4liaikainen vaihe vaan jatkuva prosessi, Aro sanoo.<\/p>\n Summa summarum, Suomen v\u00e4kiluku ei nykymenolla ylit\u00e4 kuutta miljoonaa, vaan k\u00e4\u00e4ntyy 2040-luvulla laskuun.<\/p>\n Korkeampi ura pohjaa tuoreeseen, vuosien 2023\u20132025 maahanmuuttoon, jolloin Suomeen on tullut lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6- ja koulutusper\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa erityisesti Aasian maista kuten Intiasta ja Filippiineilt\u00e4.<\/p>\n Ennusteista on poistettu ukrainalaiset pakolaiset, sill\u00e4 heid\u00e4n vaikutuksensa on oletetusti v\u00e4liaikainen.<\/p>\n Mit\u00e4 Suomi tekee?<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on kuva Suomesta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, t\u00e4h\u00e4n asti jatkuneella kehityksell\u00e4.<\/p>\n Kuluva 2020-luku on viel\u00e4 verryttely\u00e4, mutta sitten realiteetit iskev\u00e4t toden teolla \u2013 n\u00e4in ennusteen tehnyt Rasmus Aro kiteytt\u00e4\u00e4 tilanteen:<\/p>\n Voiko k\u00e4yd\u00e4 toisin?<\/p>\n Totta kai.<\/p>\n Esimerkiksi Lappi on saanut matkailusta ruiskeellisen rahaa ja ty\u00f6paikkoja, eik\u00e4 sen tulevaisuus n\u00e4yt\u00e4 lainkaan yht\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4 kuin It\u00e4- ja Keski-Suomessa.<\/p>\n \u2013 Lappi on hieno esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka v\u00e4est\u00f6ennusteet voivat povata negatiivista tulevaisuutta, niin niihin voidaan vaikuttaa ja niiden k\u00e4\u00e4ntyminen on mahdollista.<\/p>\n Digiaika on her\u00e4tt\u00e4nyt toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisvirta voisi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 takaisin kohti syrj\u00e4seutuja. Korona-aikana n\u00e4htiinkin Aron mukaan kaupungistumisen \u201drytmih\u00e4iri\u00f6\u201d, kun haja-asutusalueet alkoivat kiinnostaa.<\/p>\n Mutta sen j\u00e4lkeen \u201drytmih\u00e4iri\u00f6\u201d on vaimentunut. Iso py\u00f6r\u00e4 py\u00f6rii taas kohti kasvukeskuksia, Aro sanoo.<\/p>\n \u2013 V\u00e4est\u00f6n keskittymisen logiikka on 1960-luvulta asti ollut melko rautainen. Pid\u00e4n melko ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 tapahtuisi huomattavia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ainakaan keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Jos halutaan, ett\u00e4 Suomessa on kasvava ty\u00f6ik\u00e4inen v\u00e4est\u00f6 ja sit\u00e4 kautta kasvava kansantalous, ainoa keino pit\u00e4\u00e4 Suomi kasvu-uralla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kiistelty maahanmuutto, Aro sanoo.<\/p>\n Syntyvyyden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n Se on realiteetti, josta pit\u00e4isi nyt keskustella.<\/p>\n Voit keskustella jutusta 16.9. kello 23.00 saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 se on, Suomen v\u00e4est\u00f6nkehityksen reality check eli her\u00e4tys tosiasioihin. N\u00e4in voisi kuvata konsulttitoimisto MDI:n tuoretta v\u00e4est\u00f6ennustetta. Se…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":35994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,723,71,1833,24,25,28,29,15,18,21,32,78,19,20,16,10139,9810,796],"class_list":{"0":"post-35993","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kainuu","17":"tag-kotimaa","18":"tag-kunnat","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-talous","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-uutiset","31":"tag-vaesto","32":"tag-vaestoennusteet","33":"tag-yhteiskunta"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=35993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/35993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/35994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=35993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=35993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=35993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}