Israelin Rautakupolina<\/a> tunnettua ilmatorjuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4?<\/p>\nHavaitseminen on torjunnan perusta<\/p>\n
Ilmauhan torjunta alkaa aina maalin havaitsemisella. Perinteinen tutkahavainnointi toimii hyvin suurikokoisten ja metallirakenteisten lennokkien kohdalla \u2013 kaukovalvontatutkilla lentoliikennett\u00e4 voidaan seurata jopa satojen kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Matalilla korkeuksilla liikkuvat droonit j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin helposti tutkien ulottumattomiin, ellei valvonta tule ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin, esimerkiksi tutkavalvontakoneista tai h\u00e4vitt\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n
Toki on olemassa hyvinkin pieni\u00e4 kohteita havaitsevia tutkia. Niit\u00e4 pit\u00e4isi kuitenkin olla tihe\u00e4n\u00e4 verkkona. Passiiviset menetelm\u00e4t, kuten radiotiedustelu ja akustiset sensorit, ovatkin nousseet yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin. My\u00f6s optinen t\u00e4hystys, l\u00e4mp\u00f6kamerat ja sensorifuusio \u2013 eli useiden havaintol\u00e4hteiden yhdist\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4.<\/p>\n
Ammattisotilaat puhuvat lennokkien antamista her\u00e4tteist\u00e4: Niit\u00e4 siis ovat tutkasignaalin heijastus, ohjaimen tai lennokin radiosignaali, sek\u00e4 optinen ja akustinen her\u00e4te.<\/p>\n
Tunnistaminen ja torjunta vaativat uusia keinoja<\/p>\n
Droonin havaitsemisen j\u00e4lkeen se tulee kyet\u00e4 tunnistamaan ja luokittelemaan.<\/p>\n
Kehittyneiss\u00e4 j\u00e4rjestelmiss\u00e4 voi olla laaja tietokanta, miss\u00e4 oleviin tietoihin erityyppisten droonien antamista her\u00e4tteist\u00e4 saatuja havaintoja verrataan.<\/p>\n
Droonit eiv\u00e4t ole yhten\u00e4inen joukko. Esimerkiksi Ukrainan sodan kuvissa n\u00e4emme niin suihkumoottorilla varustettuja nopeita drooneja, hitaampia m\u00e4nt\u00e4moottorilennokkeja kuin my\u00f6s siviilimaailmasta tuttuja litiumakkuihin perustuvia kopterityyppisi\u00e4 laitteita, jotka voivat leijua paikallaan helikopterien tapaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 tekninen ja taktinen monimuotoisuus tekee torjunnasta erityisen haastavaa: jokainen droonityyppi vaatii hieman erilaisia havaitsemis- ja torjuntamenetelmi\u00e4.<\/p>\n
Yksi yleinen torjuntakeino on radioh\u00e4irint\u00e4 eli jamming, mutta se ei tehoa kaikkiin drooneihin. Osa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojattuja, taajuushyppelyll\u00e4 varmistettuja yhteyksi\u00e4. T\u00e4ysin autonomiset, etuk\u00e4teen ohjelmoidut droonit eiv\u00e4t ehk\u00e4 tarvitse yhteytt\u00e4 lennon aikana. Onpa kehitetty jopa valokuituja per\u00e4ss\u00e4\u00e4n laahaavia drooneja, jotka ovat immuuneja radiotaajuisille vastatoimille.<\/p>\n
Siksi elektronisten vastatoimien rinnalle tarvitaan my\u00f6s fyysisi\u00e4 keinoja.<\/p>\n
Torjunta Suomessa \u2013 laaja ulottuvuus, nopea reagointi<\/p>\n
Suomen kaltaisessa laajassa maassa ulottuvin torjuntatapa on h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4torjunta.<\/p>\n
P\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 saadaan ilmaan muutamassa minuutissa, ja jo varttitunnissa se voi olla l\u00e4hes miss\u00e4 kolkassa tahansa. H\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s droonien tunnistamiseen ja ilmatilan loukkauksien dokumentointiin.<\/p>\n
K\u00e4skett\u00e4ess\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4j\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 koneen tykki\u00e4 ett\u00e4 ohjuksia droonien fyysiseen tuhoamiseen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n on tapahduttava oman maan ilmatilassa. My\u00f6s alas putoavan materiaalin aiheuttamat vaarat on t\u00e4ll\u00f6in pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4.<\/p>\n
Toki on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 droonihy\u00f6kk\u00e4ysten torjuntaan erityisi\u00e4 torjuntadrooneja, sik\u00e4li kun sellaisia saadaan kehitetty\u00e4.<\/p>\n
Saturaatiohy\u00f6kk\u00e4ykset haastavat puolustusta<\/p>\n
Drooniparvet eli saturaatiohy\u00f6kk\u00e4ykset tuovat uuden ulottuvuuden torjuntaj\u00e4rjestelmien haasteisiin.<\/p>\n
Kun useita drooneja l\u00e4hestyy samanaikaisesti, sensorit ja torjunta-aseet voivat ylikuormittua, ja todellisen uhkan arviointi vaikeutuu.<\/p>\n
Vaikka edistyneet j\u00e4rjestelm\u00e4t pystyv\u00e4t seuraamaan jopa satoja kohteita samanaikaisesti, parvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pienikokoisuus voivat silti ylitt\u00e4\u00e4 torjuntaj\u00e4rjestelmien kapasiteetin.<\/p>\n
![\"Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4ri](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152318268c821d53915c.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Drooni voidaan ampua alas esimerkiksi 12.7 mm ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rill\u00e4. Kuva: Puolustusvoimat<\/p>\n
Puolustuksen on siis v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keskitytt\u00e4v\u00e4 t\u00e4rkeimpien kohteiden ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.<\/p>\n
Tarkka maalinmittaus, kohdeammunta, ja kalliina vaihtoehtona ohjukset ovat avainasemassa, kun pyrit\u00e4\u00e4n voimatoimin est\u00e4m\u00e4\u00e4n droonien p\u00e4\u00e4sy kohteeseen.<\/p>\n
Normaalioloissa ei ole ajateltavissa, ett\u00e4 automaattisia tykki- tai ohjuspattereita olisi keskeisten kohteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ampumavalmiina. Suurvalloilla toki n\u00e4in on.<\/p>\n
Droonimuuri ei siis ainakaan fyysiseen torjunnan osalta ole Suomen kaltaisella laajalla alueella nopeasti rakennettavissa kaikenkattavaksi. Israelin Rautakupolin tasoisen suojan saaminen keskeisillekin alueille on viel\u00e4 kaukana.<\/p>\n
Tappiomielialaan ei silti syyt\u00e4<\/p>\n
Vaikka droonien monimuotoisuus ja parvihy\u00f6kk\u00e4ykset tuovat uusia haasteita, tilanteen edess\u00e4 ei ole syyt\u00e4 vaipua defaitismiin. Defaitismi tarkoittaa luovuttaja-asennetta \u2013 uskoa siihen, ett\u00e4 tappio on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n eik\u00e4 puolustuksella ole mahdollisuuksia onnistua. T\u00e4llainen asenne lamaannuttaa, eik\u00e4 johda ratkaisuihin.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin, l\u00e4hes kaikki v\u00e4est\u00f6nsuojat ovat riitt\u00e4v\u00e4n vahvoja my\u00f6s droonien aiheuttamaa uhkaa vastaan.<\/p>\n
Toiseksi, 1980-luvulla suurin huoli liittyi ydinsodan uhkaan. Siin\u00e4 pahimpana vaihtoehtona n\u00e4htiin t\u00e4ystuho ja koko yhteiskunnan luhistuminen. Siihen verrattuna droonit \u2013 vaikka ne ovat mullistaneet sodank\u00e4ynnin ja tuoneet uusia riskej\u00e4 \u2013 edustavat kuitenkin perinteisemm\u00e4n sodank\u00e4ynnin jatkumoa.<\/p>\n
Droonit eiv\u00e4t synnyt\u00e4 eksistentiaalista uhkaa koko kansakunnalle samalla tavalla kuin ydinaseet, vaan ne ovat osa teknologista kehityst\u00e4, jonka torjuntaan voidaan vastata sek\u00e4 taktisin ett\u00e4 teknisin ratkaisuin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Muun muassa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on k\u00e4ytt\u00e4nyt sanaa droonimuuri kuvaamaan lennokkien torjuntaan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":36100,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,10156,24,25,782,28,29,15,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-36099","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kauko-ohjattavat-lennokit","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-maanpuolustus","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-politiikka","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36099"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36099\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/36100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}