{"id":36196,"date":"2025-09-16T03:26:23","date_gmt":"2025-09-16T03:26:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36196\/"},"modified":"2025-09-16T03:26:23","modified_gmt":"2025-09-16T03:26:23","slug":"nama-kieliryhmat-saavat-eniten-kelan-toimeentulotukea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36196\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 kieliryhm\u00e4t saavat eniten Kelan toimeentulotukea"},"content":{"rendered":"

Kelan toimeentulotuen saajissa ylikorostuu erityisesti kolme kieliryhm\u00e4\u00e4, paljastaa Ilta-Sanomien selvitys.<\/p>\n

Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 43\u202f534 arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvaa vuoden 2024 lopulla. Heist\u00e4 yli puolet, 22\u202f918 henkil\u00f6\u00e4, sai perustoimeentulotukea Kelasta vuoden aikana.<\/p>\n

Somalia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvia puolestaan asui Suomessa viime vuoden lopulla 26\u202f891. Kelan tilastojen mukaan heist\u00e4 13\u202f348 sai perustoimeentulotukea. Prosentuaalisesti siis l\u00e4hes puolet somalia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista sai viime vuonna perustoimeentulotukea.<\/p>\n

Vastaavasti suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista vain reilu 4,5 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2024 aikana.<\/p>\n

Huomattavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 ukrainaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista Suomessa asuvista yli 47 prosenttia sai perustoimeentulotukea viime vuonna.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 luvut selvisiv\u00e4t, kun Ilta-Sanomat selvitti Kelasta toimeentulotuen saajia \u00e4idinkielten perusteella ja vertasi lukuja kieliryhmien kokoon.<\/p>\n

Koko Suomessa oli Kelan mukaan viime vuonna noin 356\u202f000 toimeentulotuen saajaa. N\u00e4ist\u00e4 reilut 226\u202f000 oli suomen- tai ruotsinkielisi\u00e4 ja loput, noin 130\u202f000, vieraskielisi\u00e4.<\/p>\n

Yhteens\u00e4 Kela maksoi perustoimeentulotukea 825 miljoonaa euroa<\/a> vuonna 2024. Summa kasvoi edellisvuodesta, paljolti sotaa paenneiden ukrainalaisten takia.<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purra<\/a> (ps) toisti j\u00e4lleen<\/a>, ett\u00e4 sosiaaliturvaetuudet pit\u00e4isi rajata vain Suomen kansalaisille, koska Suomella ei ole varaa siihen, ett\u00e4 \u201dsuomalainen hyvinvointiyhteiskunta hoitaa, auttaa, hoivaa ja suorastaan paapoo koko ajan yh\u00e4 enemm\u00e4n muita kuin suomalaisia\u201d.<\/p>\n

Aikaisemmin perussuomalaisten ajama hanke on tyss\u00e4nnyt perustuslain tulkintaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kelan tilastoasiantuntijan Tuomas Sarparannan<\/a> mukaan laskuissa on hyv\u00e4 ottaa huomioon pari seikkaa.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin tuensaajahenkil\u00f6ksi rekister\u00f6itymiseen riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on saanut toimeentulotukea yhden kalenterikuukauden aikana. Kaikki eiv\u00e4t siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole nostaneet toimeentulotukea koko vuotta.<\/p>\n

Toiseksi tilastossa on huomioitu kaikki perustoimeentulotuen saajahenkil\u00f6t, ei vain etuuden hakijoita. Perustoimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus.<\/p>\n

\u2013 Eli vaikkapa alaik\u00e4iset lapset perustoimeentulotukea saavassa perheess\u00e4 rekister\u00f6ityv\u00e4t etuuden saajiksi, Sarparanta sanoo.<\/p>\n

Lasten osuus somalin- ja arabiankielisist\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmist\u00e4 on huomattava. Esimerkiksi arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista perustoimeentulotuen saajahenkil\u00f6ist\u00e4 40 prosenttia oli 0\u201317-vuotiaita vuonna 2024, Sarparanta huomauttaa.<\/p>\n

Tilastokeskuksen mukaan yli 20-vuotiaiden osuus Suomen arabiankielisest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli yli kolmannes eli heit\u00e4 oli 14\u202f788. Somalinkielisi\u00e4 alle 20-vuotiaita oli vuonna 2024 my\u00f6s l\u00e4hes kolmannes kieliryhm\u00e4st\u00e4 eli noin 12\u202f000.<\/p>\n

IS ei ole saanut Kelalta tarkkaa tilastoa siit\u00e4, kuinka monta t\u00e4ysi-ik\u00e4ist\u00e4 hakijaa eri kieliryhmist\u00e4 on saanut toimeentulotukea vuonna 2024.<\/p>\n

\"IS:n<\/p>\n

IS:n selvityksen mukaan erityisesti somalin- ja arabiankieliset ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa. Kuva:\u00a0Emmi Korhonen<\/p>\n

Kelan vieraskielisille maksama toimeentulotuki on kasvanut poikkeuksellisella tavalla vuodesta 2017, jolloin vain hieman yli 19 prosenttia toimeentulotuen saajista oli vieraskielisi\u00e4. Vuonna 2024 vastaava luku oli koko maassa 29,4 prosenttia.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien osuus kaikista perustoimeentulotuen saajista oli 63,7 prosenttia. Arabiankielisten osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli 6,4 prosenttia ja somalinkielisten osuus 3,7 prosenttia.<\/p>\n

Arabiankielisten suhteellinen osuus Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on 0,77 prosenttia ja somalinkielisten 0,48 prosenttia, joten n\u00e4m\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t ovat huomattavan yliedustettuina Kelan tilastoissa.<\/p>\n

\"P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaiset saavat suhteessa eniten toimeentulotukea. Kuva:\u00a0Emmi Korhonen<\/p>\n

Huomattavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 ukrainaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista Suomessa asuvista yli 47 prosenttia sai perustoimeentulotukea viime vuonna.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 Suomessa oli vuonna 2024 Tilastokeskuksen mukaan yli 100\u202f000. Heist\u00e4 noin 13 prosenttia eli reilu 13\u202f000 sai jonain kuukautena perustoimeentulotukea.<\/p>\n

Suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista 4,5 prosenttia nosti perustoimeentulotukea vuonna 2024.<\/p>\n

Fakta<\/p>\n

Perustoimeentulotuki\"\"<\/p>\n

Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n toimeentulo, kun muut tulot ja varat eiv\u00e4t riit\u00e4. Toimeentulotukea my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vasta, jos kaikki muut tukimuodot, kuten opintotuki tai ty\u00f6tt\u00f6myystuki, eiv\u00e4t ole mahdollisia.<\/p>\n

Tukimuoto jakautuu kolmeen osaan: perustoimeentulotuki, t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 toimeentulotuki ja ehk\u00e4isev\u00e4 toimeentulotuki. Perustoimeentulotuen k\u00e4sittelyst\u00e4 vastaa Kela, t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja ehk\u00e4isev\u00e4st\u00e4 tuesta p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tekee hyvinvointialue.<\/p>\n

Toimeentulotuki my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kuukaudeksi kerrallaan, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 lasketaan tulojen, varojen ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vien menojen perusteella.<\/p>\n

Vuonna 2024 perustoimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden keskim\u00e4\u00e4rin 515 euroa kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 toimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden vuonna 2024 kuukaudessa keskim\u00e4\u00e4rin 317 euroa. Ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 toimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden kuukaudessa keskim\u00e4\u00e4rin 391 euroa.<\/p>\n

Toimeentulotuen saajat ovat yli 18-vuotiaita, mutta harkinnanvaraista toimeentulotukea voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 lasten menoihin, jos muu toimeentulo ei riit\u00e4. Tukea voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s el\u00e4kel\u00e4iselle.<\/p>\n

Kesken t\u00e4m\u00e4n artikkelin teon Kelan tilastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Vesa Yl\u00f6nen<\/a> pyysi, ett\u00e4 kieliryhm\u00e4kohtaisia tuensaajatilastoja ei kuitenkaan julkaistaisi. Turvallisempaa olisi h\u00e4nen mukaansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jakoa kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) vs. vieraskieliset (kaikki yhteens\u00e4).<\/p>\n

Yl\u00f6nen perusteli pyynt\u00f6\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 Kelan Ilta-Sanomille tietopyynn\u00f6ll\u00e4 luovuttamat tiedot tuensaajista \u00e4idinkielitt\u00e4in voivat olla ep\u00e4varmoja. Yl\u00f6nen mainitsi asian her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n huolta jopa Kelan ylimm\u00e4ss\u00e4 johdossa.<\/p>\n

Miksi Kelan luovuttamat tiedot toimeentulotuen saajien \u00e4idinkielist\u00e4 olisivat ep\u00e4varmoja?<\/p>\n

\u2013 \u00c4idinkieli-luokittelua emme k\u00e4yt\u00e4 normaalissa virallisessa tilastoinnissa. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty hyvin harvoin ad hoc -tietopyynn\u00f6iss\u00e4 ja niiss\u00e4kin tapauksissa on aina kerrottu \u00e4idinkielen m\u00e4\u00e4rittelyyn liittyv\u00e4t varaumat. Tiedoissa on puuttuvaa tietoa tai \u00e4idinkieli voi olla tuntematon tai ei-virallinen kieli. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t kyll\u00e4 tilastossa selke\u00e4sti omana rivin\u00e4\u00e4n. Muutoin tilastotieto on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen.<\/p>\n

Eli siis jos tilastotietoa k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 kertoo, ett\u00e4 osa toimeentulotuen saajien \u00e4idinkielist\u00e4 on tuntemattomia tai osalta tieto puuttuu, tiedot ovat k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia?<\/p>\n

\u2013 Juuri n\u00e4in, Yl\u00f6nen vastaa IS:lle.<\/p>\n

My\u00f6s Kelan tutkimusyksik\u00f6n ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Signe Jauhiainen<\/a> huomauttaa, ett\u00e4 tiedoissa voi olla \u201dv\u00e4h\u00e4isi\u00e4 virheit\u00e4, kuten kaikissa rekisteritiedoissa\u201d.<\/p>\n

\u2013 P\u00e4\u00e4osin \u00e4idinkielitieto on k\u00e4sitykseni mukaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen eiv\u00e4tk\u00e4 pienet virheet vaikuta koko kuvaan, kun tarkastellaan isoja ryhmi\u00e4, esimerkiksi kotimaiset kielet ja vieraskieliset, Jauhiainen sanoo.<\/p>\n

Arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvat ovat syntyisin tai muulta taustaltaan L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 tai Pohjois-Afrikasta. Somalia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien tausta taas on valtaosin Somaliassa.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 kieliryhmist\u00e4 suuri osa on tullut Suomeen humanit\u00e4\u00e4risen maahanmuuton kautta. Kaikki vieraskieliset ei kuitenkaan ole maahanmuuttajia.<\/p>\n

\"Aalto-yliopiston<\/p>\n

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Sarvim\u00e4ki. Kuva:\u00a0EMILIA ANUNDI<\/p>\n

Miksi heid\u00e4n osuutensa on n\u00e4in suuri toimeentulotuen saajista? IS kysyi asiaa useilta eri tutkijoilta.<\/p>\n

\u2013 Somalin- ja arabiankielisten osuus Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on muutaman prosentin luokkaa, mutta heid\u00e4n osuutensa toimeentulotuen saajista on kymmenen prosenttia. T\u00e4m\u00e4 on suuri yliedustus, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvim\u00e4ki<\/a>.<\/p>\n

Sarvim\u00e4ki on tutkinut erityisesti kotouttamiskoulutuksen vaikutuksia ja maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Onko muun muassa perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran sek\u00e4 puolueen varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan<\/a> kritisoima kotouttamiskoulutus ep\u00e4onnistunut, kun luvut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4lt\u00e4?<\/p>\n

Suomessa on my\u00f6s her\u00e4nnyt keskustelu sosiaali- ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvan ehtojen kirist\u00e4misest\u00e4 niin, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 kannustaisi pontevammin kotoutumiseen, kuten suomen kielen oppimiseen ja ty\u00f6llistymiseen.<\/p>\n

Sarvim\u00e4en mukaan kotouttamisesta leikkaamisella voi odottaa olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia vaikutuksia.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on vahvaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kotoutumiskoulutuksen kehitt\u00e4minen on parantanut sek\u00e4 osallistujien ett\u00e4 heid\u00e4n lastensa p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 ty\u00f6markkinoilla. Toiseen suuntaan meneminen hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti heikent\u00e4isi heid\u00e4n integroitumistaan. Se tulisi ajan my\u00f6t\u00e4 kalliiksi my\u00f6s veronmaksajille, Sarvim\u00e4ki sanoo.<\/p>\n

Tilastokeskuksen datan mukaan L\u00e4hi-it\u00e4- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla oli vuonna 2024 matalin ty\u00f6llisyysaste, noin 53 prosenttia. EU-, EFTA- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla ty\u00f6llisyysaste oli yli 80 prosenttia.<\/p>\n

Kelan maksaman ty\u00f6markkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi viime vuonna 25,7 prosenttiin. Perusp\u00e4iv\u00e4rahan saajista 20,3 prosenttia oli vieraskielisi\u00e4. Vuotta aiemmin, vuonna 2023, ty\u00f6markkinatukea maksettiin vieraskielisille 24,1 prosenttia ja perusp\u00e4iv\u00e4rahaa 18,5 prosenttia.<\/p>\n

Summat ovat siis nousussa.<\/p>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos Etlan vanhemman tutkijan Sakari L\u00e4hdem\u00e4en<\/a> mukaan l\u00e4ht\u00f6kohtana pit\u00e4isi olla, ett\u00e4 maahanmuuttajien ty\u00f6llisyysasteet ja tuensaajien osuus olisivat suurin piirtein samat kuin suomalaisilla.<\/p>\n

\u2013 Eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja sen suhteen, miten hyvin he integroituvat. Vaikea sanoa mik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, l\u00e4ht\u00f6maan heikot olosuhteet vai kulttuurilliset tekij\u00e4t vai jotkin muut seikat.<\/p>\n

\u2013 Joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 horjuttaa sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 tietyilt\u00e4 alueilta tulevat integroituisivat l\u00e4nsimaiseen yhteiskuntaan sen olemassa olevien instituutioiden avulla, L\u00e4hdem\u00e4ki sanoo.<\/p>\n

\"VATT:n<\/p>\n

VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola kertoo Tanskassa tehdyst\u00e4 uudistuksesta, jossa maahanmuuttajien tukia leikattiin tuntuvasti. Kuva:\u00a0Veikko Somerpuro<\/p>\n

Maahanmuuttoon ja integraatioon perehtynyt Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Hanna Pesola<\/a> sanoo, ett\u00e4 kymmenenkin vuoden j\u00e4lkeen esimerkiksi kansainv\u00e4lisen suojelun perusteella maahan saapuneiden ty\u00f6llisten osuus on alhainen.<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 tukia sitten leikata, jotta toimeentulo pit\u00e4isi hakea useammin t\u00f6ist\u00e4?<\/p>\n

\u2013 Tanskassa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 pakolaisten toimeentulotuen leikkaaminen paransi ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja ty\u00f6tuloja ensimm\u00e4isen vuoden aikana, mutta my\u00f6nteiset ty\u00f6llisyysvaikutukset n\u00e4yttiv\u00e4t kadonneen viiden vuoden j\u00e4lkeen, Pesola sanoo.<\/p>\n

Pesolan mukaan tukien leikkaukset lis\u00e4isiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi naisten todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle. Samoin k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 voivat olla lapset.<\/p>\n

\u2013 Tukien leikkaukset vaikuttivat voimakkaasti niiden kohteena olleiden perheiden lapsiin. Heid\u00e4n kohdallaan reformi v\u00e4hensi varhaiskasvatukseen osallistumista ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Lis\u00e4ksi se nosti todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 tulla tuomituksi v\u00e4kivaltarikoksesta.<\/p>\n

N\u00e4in tuet jakautuvat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 luvut seuraavat koko maan trendi\u00e4.<\/p>\n

Arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4 puhuvista asukkaista 53 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2024 Kelan tilastojen mukaan. Somalia \u00e4idinkielen\u00e4 puhuvista toimeentulotukea sai 49,4 prosenttia Helsingiss\u00e4. Ukrainaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista puolestaan 40 prosenttia sai toimeentulotukea.<\/p>\n

Suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4 puhuvista 5,2 prosenttia sai toimeentulotukea viime vuonna Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Perustoimeentulotuen saajista somalia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvat muodostavat 12 prosentin osuuden, vaikka heid\u00e4n suhteellinen osuutensa Helsingiss\u00e4 oli vuoden 2024 lopulla noin 2,2 prosenttia.<\/p>\n

Arabiankielisten osuus Helsingin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 taas oli noin 1,6 prosenttia, mutta heid\u00e4n osuutensa perustoimeentulotuen saajista Helsingiss\u00e4 oli 9,5 prosenttia.<\/p>\n

Espoossa ja Vantaalla perustoimeentulotuen tilastok\u00e4rjess\u00e4 ovat my\u00f6s arabiaa ja somalia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvat.<\/p>\n

Espoossa 54 prosenttia arabiankielisist\u00e4 asukkaista sai toimeentulotukea ja \u00e4idinkielekseen somalin ilmoittaneista 42 prosenttia.<\/p>\n

Vantaalla arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4 puhuvista yli 53 prosenttia sai perustoimeentulotukea ja somalia \u00e4idinkielen\u00e4 puhuvista yli 47 prosenttia.<\/p>\n

Arabiankielisten osuus perustoimeentulotuen saajista Espoossa oli 14,1 prosenttia, vaikka heid\u00e4n suhteellinen osuutensa kaupungin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli vuoden 2024 lopulla noin 1,9 prosenttia.<\/p>\n

Vantaalla arabiaa puhuvien osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli samoin reilut 1,9 prosenttia, mutta kaupungin perustoimeentulotuen saajista heid\u00e4n osuutensa oli yli 12 prosenttia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kelan toimeentulotuen saajissa ylikorostuu erityisesti kolme kieliryhm\u00e4\u00e4, paljastaa Ilta-Sanomien selvitys. Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 43\u202f534 arabiaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":36197,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-36196","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36196"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36196\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/36197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}