Avaruus on nouseva kansainv\u00e4linen trendi, ja kaupalliset piensatelliitit ovat nopeasti yleistym\u00e4ss\u00e4. Moni tekninen yksityiskohta on t\u00e4ss\u00e4 avaruuden uusvalloituksessa silti viel\u00e4 avoinna. Avaruuteen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 teknologia on usein melko vanhaa ja painavaa. Turha massa maksaa laukaisussa ja n\u00e4kyy romuna kiertoradalla, ellei satelliitteja tuoda alas teht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4; kiertorataromua on jo yli 5000 tonnia, eli yli 5 miljoonaa kiloa.<\/p>\n
Ongelmista yksi on s\u00e4teilynkest\u00e4vyyden ratkaiseminen.<\/p>\n
\u00ad\u2013 Eurooppalaisille avaruuslennoille ja niiden laitteille s\u00e4teilynsuojaus on ongelma, koska s\u00e4teilynkest\u00e4v\u00e4\u00e4 teknologiaa ei usein ole omasta takaa ja Yhdysvalloista tuotua tekniikkaa rasittaa hinta ja tiukka vientikontrolli, sanoo huippuyksik\u00f6n johtaja, laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth<\/strong>\u00a0(@MinnaPalmroth<\/a>) Helsingin yliopistosta.<\/p>\n Suomen Akatemia teki vastik\u00e4\u00e4n tutkimuksen huippuyksik\u00f6ist\u00e4 rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vuosiksi 2018\u20132025, ja Minna Palmrothin johtama Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 avaruustiedett\u00e4 ja -tekniikkaa tutkiva konsortio kuuluu huippuyksik\u00f6ksi nimettyihin. Huippuyksikk\u00f6 kokoaa saman katon alle Suomen ykk\u00f6sosaajat avaruustieteess\u00e4 ja -teknologiassa ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niit\u00e4 uhkaavalta avaruusromulta.<\/p>\n Tulossa s\u00e4teily\u00e4 siet\u00e4vi\u00e4 piensatelliitteja<\/p>\n Uusi huippuyksikk\u00f6 keskittyy avaruuden hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n kannalta kahteen t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n tekij\u00e4\u00e4n: piensatelliittien s\u00e4teilynkest\u00e4vyyteen ja avaruusromun hallintaan.<\/p>\n S\u00e4teilynkest\u00e4vyytt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kahdella tapaa. Ensinn\u00e4kin professori Palmroth haluaa tiet\u00e4\u00e4 s\u00e4teilyolosuhteista enemm\u00e4n. Lis\u00e4ksi huippuyksikk\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 teknologioita, joissa s\u00e4teilysuojaus tehd\u00e4\u00e4n ohjelmistopohjaisesti k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi teollisuusturvallisuutta ja esineiden interneti\u00e4 varten luotuja teknologioita.<\/p>\n \u2013 Vanha tapa s\u00e4teilysuojata satelliitteja avaruudessa perustuu kalliisiin erikoiskomponentteihin ja herkimpien osien panssarointiin. Me kehit\u00e4mme kaupallisten komponenttien pohjalta aktiivisen, mutta kustannustehokkaan tavan suojautua s\u00e4teilylt\u00e4, sanoo professori Rami Vainio<\/strong> Turun yliopistosta.\u00a0\u00a0<\/p>\n Romun torjuntaa kustannustehokkaasti<\/p>\n Avaruusromun hallintaa varten huippuyksikk\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 plasmajarruteknologiaa, joka tuo satelliitin alas kustannustehokkaasti ja turvallisesti sen teht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n \u2013 Osoitimme hiljattain, ett\u00e4\u00a0 muutaman kilon painoisella plasmajarrumoduulilla voidaan tuoda alas jopa 800 kilon painoinen satelliitti 850 kilometrin korkeudelta, jarruteknologiaa huippuyksik\u00f6ss\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 Ilmatieteen laitoksen tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Janhunen<\/strong> sanoo.<\/p>\n \u2013 Romun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa nopeasti, ja joka viikko tapahtuu 13 000 l\u00e4helt\u00e4 piti -tilannetta. T\u00e4m\u00e4 vaarantaa satelliittien hoitamia toimintoja kuten kommunikaatiota ja navigaatiota. Kiertoratojen hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n periaatteet on uudistettava, jotta voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ne k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena my\u00f6s tuleville sukupolville, Minna Palmroth sanoo.<\/p>\n Konsortion ensimm\u00e4inen yhteisty\u00f6projekti on Aalto-1<\/p>\n Huippuyksik\u00f6n tiimi on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja ollut mukana esimerkiksi Aalto-1 -opiskelijasatelliittihankkeessa. Aalto-1 -satelliitti laukaistaan kiertoradalle juhannuksena.<\/p>\n \u2013 Aalto-1 on pitk\u00e4lti opiskelijaprojekti, mutta jo siin\u00e4 on mukana Turussa rakennettu s\u00e4teilymonitori ja Ilmatieteen laitoksen plasmajarrukoe, sanoo Aalto-1 -satelliittiprojektin vet\u00e4j\u00e4 professori Jaan Praks <\/strong>(@JaanPraks<\/a>)\u00a0Aalto-yliopistosta.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4n avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksik\u00f6ss\u00e4 ovat mukana Helsingin yliopistosta s\u00e4teily-ymp\u00e4rist\u00f6n tiede, havaintoja tutkiva apulaisprofessori Emilia Kilpua <\/strong>(@EmiliaKilpua<\/a>)\u00a0ja tietokonemallinnusta tekev\u00e4 Minna Palmroth. Aalto-yliopistossa professori Jaan Praksin johtama ryhm\u00e4 keskittyy satelliittien rakentamiseen ja s\u00e4teilynsuojaukseen ja Turun yliopistossa professori Rami Vainion ryhm\u00e4 tutkii instrumenttikehityst\u00e4 ja uusia suojausmenetelmi\u00e4. Ilmatieteen laitoksella tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Janhusen johtama ryhm\u00e4 tutkii plasmajarrua ja s\u00e4hk\u00f6purjetta.<\/p>\n Yhteystiedot:<\/strong><\/p>\n Laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, Helsingin yliopisto, 040 5311 745, minna.palmroth@helsinki.fi<\/a>, http:\/\/blogs.helsinki.fi\/palmroth\/<\/a><\/p>\n Kokeellisen avaruusfysiikan professori Rami Vainio, Turun yliopisto, 040 7397 347, rami.vainio@utu.fi<\/a>, https:\/\/users.utu.fi\/ravainio\/<\/a><\/p>\n Tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos, 029\u00a0539 4635, pekka.janhunen@fmi.fi<\/a>, https:\/\/www.electric-sailing.fi\/index_fi.html<\/a><\/p>\n Avaruustekniikan apulaisprofessori Jaan Praks, Aalto-yliopisto, 050\u00a0420 5827, jaan.praks@aalto.fi<\/a>, http:\/\/people.aalto.fi\/jaan.praks<\/a> http:\/\/spacecraft.aalto.fi<\/a>\u00a0<\/p>\n Avaruusfysiikan apulaisprofessori Emilia Kilpua, Helsingin yliopisto, 02941 50615, emilia.kilpua@helsinki.fi<\/a>, http:\/\/blogs.helsinki.fi\/ekilpua\/<\/a><\/p>\n Minna Meril\u00e4inen-Tenhu, viestint\u00e4, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi<\/a><\/p>\n