{"id":36561,"date":"2025-09-16T11:44:09","date_gmt":"2025-09-16T11:44:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36561\/"},"modified":"2025-09-16T11:44:09","modified_gmt":"2025-09-16T11:44:09","slug":"tata-sanaa-kaytetaan-tarkoituksella-vaarin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36561\/","title":{"rendered":"T\u00e4t\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkoituksella v\u00e4\u00e4rin"},"content":{"rendered":"

Kotuksen asiantuntija muistuttaa, ett\u00e4 \u201dvieraskieliseksi\u201d m\u00e4\u00e4ritelty henkil\u00f6 voi osata my\u00f6s erinomaista suomea. <\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Maahanmuuttokeskustelu on elokuun lopulta alkaen k\u00e4ynyt kiivaana, kun Teemu Keskisarja kutsui A-studiossa Suomeen tulevia maahanmuuttajia \u201dheikkolaatuisiksi\u201d. ATTE KAJOVA<\/p>\n

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan termin \u201dvieraskielinen\u201d merkityst\u00e4 tulisi avata uutisteksteiss\u00e4.<\/p>\n

Kotuksen mukaan puhe vieraskielisist\u00e4 on viime aikoina lis\u00e4\u00e4ntynyt erityisesti osana maahanmuuttopolitiikkaa koskevaa keskustelua. Kotus pit\u00e4\u00e4 puhetta toisinaan yleist\u00e4v\u00e4n\u00e4, kun vastakkain asetellaan \u201dsuomalaiset\u201d ja \u201dvieraskieliset\u201d. Yleist\u00e4vyytt\u00e4 korostaa se, ett\u00e4 vieraskielisist\u00e4 puhutaan monikkomuodossa.<\/p>\n

Kotuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti R\u00e4s\u00e4nen<\/strong> sanoo tiedotteessa, ett\u00e4 maahanmuuttokeskustelussa termi\u00e4 \u201dvieraskielinen\u201d k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan tarkoitushakuisesti leimaavana, polarisoivana ja j\u00e4nnitteit\u00e4 luovana. R\u00e4s\u00e4sen mukaan tilastolliset luokitukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuvaa todellista kielimaisemaa kovin hyvin.<\/p>\n

\u2013 Niin yksil\u00f6n kuin yhteis\u00f6n kielivaranto on kovin vaikeasti mitattavissa tai puettavissa tunnusluvuiksi. Tarkoitushakuista kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin teemassa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Vieraskielinen<\/p>\n

Kielitoimiston sanakirjan mukaan \u201dvieraskielinen\u201d merkitsee yleiskieless\u00e4 \u201doman maan tai maan virallisten kielten kannalta erikielist\u00e4\u201d.<\/p>\n

Kielen asemaan liittyv\u00e4t termit hallinnossamme -sanaston termi \u201dvieraskielinen\u201d on vakiintunut kieleen liittyviss\u00e4 luokituksissa, esimerkiksi tilastoinneissa ja v\u00e4est\u00f6tieteellisiss\u00e4 kuvauksissa.<\/p>\n

Tilastokeskuksen luokituksessa puolestaan \u201dvieraskielinen\u201d tarkoittaa henkil\u00f6\u00e4, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.<\/p>\n

L\u00e4hde: Kotus<\/p>\n

\u201dVieraskielinen\u201d voi osata my\u00f6s suomea<\/p>\n

Kotuksen mukaan k\u00e4sitett\u00e4 \u201dvieraskielinen\u201d on vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4sti, sill\u00e4 termi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa tarkoitustaan tai anna oikeaa kuvaa kielten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista.<\/p>\n

Henkil\u00f6, joka eri syist\u00e4 lasketaan osaksi vieraskielisi\u00e4, voi hyvin osata my\u00f6s kotimaisia kieli\u00e4. T\u00e4llaisella henkil\u00f6ll\u00e4 voi hyvin olla jopa loistavaa suomen kielen taitoa, sanoo Kotuksen v\u00e4hemmist\u00f6kielten asiantuntija Lotta Jalava<\/strong>.<\/p>\n

Jalava huomauttaa, ett\u00e4 vieraskielisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaminen tietyss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei automaattisesti tarkoita suomen kielt\u00e4 osaamattomien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se voi tarkoittaa, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi ihmisist\u00e4 on kaksi- ja monikielisi\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kotuksen asiantuntija muistuttaa, ett\u00e4 \u201dvieraskieliseksi\u201d m\u00e4\u00e4ritelty henkil\u00f6 voi osata my\u00f6s erinomaista suomea. Maahanmuuttokeskustelu on elokuun lopulta alkaen k\u00e4ynyt…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":36562,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,3243,1344,24,25,3244,28,29,2594,15,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-36561","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansallinen-tai-etninen-ryhma","18":"tag-kielet","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-maahanmuutto","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-muuttoliike-ja-siirtolaisuus","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36561","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36561"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36561\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/36562"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36561"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36561"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36561"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}