{"id":36801,"date":"2025-09-16T17:30:10","date_gmt":"2025-09-16T17:30:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36801\/"},"modified":"2025-09-16T17:30:10","modified_gmt":"2025-09-16T17:30:10","slug":"tutkimus-suomen-vaesto-kasvanut-yhta-hitaasti-viimeksi-1600-luvulla-jatkuvat-vaestokriisit-ovat-vaikuttaneet-syntyvyyteen-vuosisatojen-saatossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/36801\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Suomen v\u00e4est\u00f6 kasvanut yht\u00e4 hitaasti viimeksi 1600-luvulla \u2013 jatkuvat v\u00e4est\u00f6kriisit ovat vaikuttaneet syntyvyyteen vuosisatojen saatossa"},"content":{"rendered":"

\"Syntyvyys<\/p>\n

\n Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n. Suomen v\u00e4est\u00f6 ei ole kasvanut kriisiaikojen ulkopuolella normaalioloissa n\u00e4in hitaasti sitten 1600-luvun puoliv\u00e4lin\n <\/p>\n

\n Kuva: Pasi Leino\n <\/p>\n

\n Viime vuosien matala syntyvyys on her\u00e4tt\u00e4nyt pohtimaan tilanteen poikkeuksellisuutta. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tuore tutkimus kertoo, ett\u00e4 vastaavaa ei ole Suomessa koettu yli 300 vuoteen.\n <\/p>\n

\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijaryhm\u00e4 on onnistunut ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa arvioimaan Suomen v\u00e4est\u00f6kehityksen aina 1600-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen. Ryhm\u00e4n tulokset muuttavat vallinnutta k\u00e4sityst\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6historiasta.\n <\/p>\n

\n Tutkijoina olivat taloushistorian tutkijatohtori Miikka Voutilainen, tilastotieteen tutkijatohtori Jouni Helske ja tilastotieteen lehtori Harri H\u00f6gmander.\n <\/p>\n

\n Tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t aineistonaan miljoonia kirkonkirjatietoja kastamisista ja hautaamisista ja kehittiv\u00e4t uuden tilastomallin, jonka avulla n\u00e4ist\u00e4 pystyttiin arvioimaan v\u00e4est\u00f6n vuotuinen kasvu.\n <\/p>\n

\n \u2013 Etenkin vanhin osa aineistosta on hyvin aukollista. Yhdistimme erilaisia tietol\u00e4hteit\u00e4 ja arvioimme niihin liittynytt\u00e4 ep\u00e4varmuutta. Tutkimuksemme my\u00f6t\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6historia on aiempaa varmemmalla pohjalla, kertoo H\u00f6gmander.\n <\/p>\n

\n Tutkimus on hy\u00f6dynt\u00e4nyt paitsi uusinta tilastotiedett\u00e4 my\u00f6s nykyaikaisten tietokoneiden laskentatehoa. Tutkimusryhm\u00e4 k\u00e4ytti Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja amerikkalaisen pilvipalvelimen laskentakapasiteettia, mutta t\u00e4lt\u00e4kin konem\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 vei noin kuusi vuorokautta yksien tulosten tuottamiseen. Vuosikymmen sitten t\u00e4llainen laskenta ei olisi ollut edes mahdollista.\n <\/p>\n

\n Tutkimus tuo merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4tietoa paitsi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin v\u00e4est\u00f6nkasvusta, my\u00f6s v\u00e4est\u00f6kriiseist\u00e4, joista Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsineen poikkeuksellisen tihe\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n

\n \u2013 Ilmi\u00f6 korostuu erityisesti suhteessa Ruotsiin. L\u00e4nsinaapurimme on selvinnyt vastaavalla ajanjaksolla huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4. 1690-luvun n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja suuri Pohjan sota (1700\u20131721) n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t erityisin\u00e4 vedenjakajina, Voutilainen kertoo.\n <\/p>\n

\n 1600-luvun j\u00e4lkeen Suomen ja Ruotsin v\u00e4est\u00f6nkasvu olivat samankaltaisia seuraavan kerran vasta 1800-luvun alkupuolella. 1860-luvun n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja 1900-luvun sodat eriyttiv\u00e4t kehityksen uudelleen.\n <\/p>\n

\n Viime vuosina on tullut suosituksi verrata Suomen nykyist\u00e4 hidasta v\u00e4est\u00f6nkasvua 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosiin. Esimerkiksi vuonna 2018 syntyi lapsia v\u00e4hiten sitten vuoden 1868. 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuodet ja kuolleisuus ovat Voutilaisen mukaan huono vertailukohta.\n <\/p>\n

\n Toistuvista v\u00e4est\u00f6kriiseist\u00e4 toipuminen on pit\u00e4nyt Suomen v\u00e4est\u00f6kasvun korkeana vuosisatoja. 1700-luvulta 1900-luvulle ylt\u00e4nyt nopean v\u00e4est\u00f6kasvun vaihe ei ole hyv\u00e4 verrokki, vaan poikkeus.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n. Suomen v\u00e4est\u00f6 ei ole kasvanut kriisiaikojen ulkopuolella normaalioloissa n\u00e4in hitaasti sitten 1600-luvun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":36802,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[438,33,31,30,437,32,91,92,439],"class_list":{"0":"post-36801","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tieteellinen-laskenta","8":"tag-computing","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-scientific-computing","13":"tag-suomi","14":"tag-technology","15":"tag-teknologia","16":"tag-tieteellinen-laskenta"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36801","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36801"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36801\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/36802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36801"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36801"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36801"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}