Kest\u00e4vyysmurroksella tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten el\u00e4m\u00e4ntapojen muuttamista kest\u00e4viksi.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/a> ja eilen<\/a> julkaistuissa kansainv\u00e4lisen luontopaneeli IPBESin j\u00e4ttiraporteissa 165 tutkijaa kymmenist\u00e4 eri maista korostaa j\u00e4lleen kerran, ett\u00e4 luontokato, ilmastonmuutos, ihmisen terveys, vesi ja ruokaturva ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneit\u00e4.<\/p>\n Jos niit\u00e4 ei muuteta, ne uhkaavat ihmisten terveytt\u00e4 ja hyvinvointia.<\/p>\n Maapallon kantokyvyn s\u00e4ilytt\u00e4miseksi ja toisiinsa kytkeytyneiden kriisien ratkaisemiseksi on saatava aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia muun muassa ruoan- ja energiantuotannossa \u2013 ja teht\u00e4v\u00e4 se oikeudenmukaisesti.<\/p>\n Ristiriitaisista osaratkaisuista l\u00e4pileikkaavaan politiikkaan<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on tavallaan tiedetty jo pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Silti esimerkiksi hallinnonalat, jotka hoitavat luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioita, ovat vahvasti eriytyneit\u00e4 toistensa tekemisist\u00e4. Niiden pit\u00e4isi ruveta keskustelemaan kesken\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 globaalisti.<\/p>\n \u2013 P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 ulos eri hallinnonalojen v\u00e4lisist\u00e4 siiloista ja kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisista osaratkaisuista. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen kaltaisten toisiaan vahvistavien uhkien ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 johdonmukaista ja l\u00e4pileikkaavaa politiikkaa, jossa ihmisen ja muun luonnon yhteishyvinvointi on asetettu keski\u00f6\u00f6n, sanoo Kotiaho.<\/p>\n Suomessa esimerkiksi valtiovarainministeri\u00f6, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 k\u00e4sittelev\u00e4t t\u00e4t\u00e4 aihetta Kotiahon mukaan eri tavoilla.<\/p>\n \u2013 Pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 siihen, ett\u00e4 johdonmukaisesti kaikissa kolmessa edistett\u00e4isiin n\u00e4it\u00e4 asioita samanaikaisesti, sanoo juuri IPBESin Namibian-neuvotteluista palannut Kotiaho.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Maailman suurin luontokokous pidettiin aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna Kolumbian Calissa. Kokous p\u00e4\u00e4ttyi l\u00e4hes tuloksettomana. Kuva: Joaquin Sarmiento \/ AFP<\/p>\n My\u00f6s muut IPBESin 165 tutkijaa kymmenist\u00e4 eri maista ehdottaa ratkaisuksi siirtymist\u00e4 l\u00e4pileikkaavaan ja johdonmukaiseen yhteiskunta- ja luontopolitiikan suunnitteluun, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja toimeenpanoon.<\/p>\n Suomessakin luontoa koskeva s\u00e4\u00e4ntely on hajautunut moniin eri lakeihin ja eri hallinnonaloille. Hajanaisuus aiheuttaa aukkoja s\u00e4\u00e4ntelyyn ja ristiriitoja eri lakien tavoitteiden v\u00e4lille, kun luontokadon hillint\u00e4\u00e4 ei ohjata kokonaisuutena.<\/p>\n \u2013 T\u00e4t\u00e4 tukemaan tarvittaisiin Suomessa ilmastolain kaltainen l\u00e4pileikkaava, kokonaisvaltainen, kaikkia hallinnonaloja sitova luontolaki, joka vahvistaisi luontopolitiikan pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4, eri ministeri\u00f6iden ja toimialojen tavoitteellisuutta sek\u00e4 toimien johdonmukaisuutta luontohaittojen minimoimiseksi, Kotiaho sanoo.<\/p>\n Luontolaki ohjaisi Kotiahon mukaan kaikkia eri politiikkasektoreita samaan suuntaan ja turvaisi johdonmukaisesti luonnon monimuotoisuutta ja saisi aikaan kest\u00e4vyysmurroksen.<\/p>\n Haitat j\u00e4\u00e4v\u00e4t nyt yhteiskunnan maksettavaksi<\/p>\n Maailman bruttokansantuotteesta yli puolet, eli noin 58 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, on kohtuullisen tai voimakkaasti riippuvainen luonnosta.<\/p>\n Samaan aikaan taloudellinen toimeliaisuus aiheuttaa haittoja luonnolle, ilmastolle, ihmisen terveydelle sek\u00e4 vesi- ja ja ruokaturvalle, kaikkiaan jopa 25\u00a0000 miljardia dollaria vuodessa.<\/p>\n \u2013 Luontohaittojen ehk\u00e4isyyn voisi toimia ’aiheuttaja maksaa’ -periaate ja velvoittava ekologinen kompensaatio, Kotiaho sanoo.<\/p>\n N\u00e4in haitat eiv\u00e4t j\u00e4isi yksin yhteiskunnan maksettavaksi, vaan yksityinen sektori saataisiin oikeudenmukaisella tavalla mukaan kest\u00e4vyysmurroksen aikaansaamiseen ja ihmisen ja muun luonnon hyvinvoinnin turvaamiseen.<\/p>\n \u2013 Luontoa hoivaava ote pit\u00e4isi tuoda yhteiskunnan eri j\u00e4rjestelmiin. Se voi kuulostaa romanttiselta ja naiivilta, mutta on tosi vaativa ja her\u00e4ttelev\u00e4 viesti, sanoo IPBESin raporttien kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokoonpanoistuntoja Namibiassa vet\u00e4nyt Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer<\/strong>.<\/p>\n Luontoa hoivaava ote pit\u00e4\u00e4 Primmerin mukaan saada niin ruuantuotantoon kuin talouden j\u00e4rjestelmiin ja tukiin ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6nkin.<\/p>\n \u2013 N\u00e4iden muutosten pit\u00e4isi olla paljon aikaisempaa radikaalimpia, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n L\u00e4hell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ntasaajaa sijaitseva Amazonin sademets\u00e4alue saa varsinkin etel\u00e4isen pallonpuoliskon kes\u00e4kaudella runsaita sateita. Tilanne on kuitenkin l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4 muuttumassa useista syist\u00e4. Kuvassa sademets\u00e4\u00e4 Ecuadorissa. Kuva: AOP<\/p>\n Nykyinen tukipolitiikka ohjaa tuotantoa osin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n suuntaan. Monien luonnolle haitallisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen jatkumista ei vain sallita, vaan niille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n tukia, joita ilman toiminta ei olisi luontopaneelin mukaan taloudellisesti kannattavaa.<\/p>\n Maailmanlaajuisesti suorat tuet luonnon heikentymisest\u00e4 eniten vastuussa oleville tahoille ovat yli kymmenkertaiset luonnon monimuotoisuutta tukevaan biodiversiteettirahoitukseen n\u00e4hden.<\/p>\n \u2013 Yhteiskunnalle olisi edullisempaa rajoittaa luontohaittojen aiheuttamista. Ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten toimien tukemisen sijaan tulisi tukea ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa parantavia toimia. Esimerkiksi maatalouden tuet tulisi suunnata tukemaan monimuotoista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maatalousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, Kotiaho sanoo.<\/p>\n Kun akkuteollisuus yritt\u00e4\u00e4 hillit\u00e4 ilmastonmuutosta, luonto k\u00e4rsii<\/p>\n Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta voivat raporttien mukaan haitata toisiaan. Siksi niiden ratkaisujen on kytkeydytt\u00e4v\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n Esimerkiksi Suomessa hallitus on juuri esitt\u00e4nyt ja eduskunta hyv\u00e4ksynyt muutoksen vesilakiin, jonka my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi akkutehtaiden ja kaivostoiminnan vesien tilaa heikent\u00e4v\u00e4 toiminta sallitaan.<\/p>\n \u2013 Niin sanotun vihre\u00e4n siirtym\u00e4n vuoksi voitaisiin saada heikent\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 tai erinomaisessa tilassa olevia vesi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on juuri niit\u00e4 yhteyksi\u00e4, mitk\u00e4 pit\u00e4isi huomioida. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 ei voi tehd\u00e4 niin, ett\u00e4 samalla heikennet\u00e4\u00e4n luontoa, Kotiaho sanoo.<\/p>\n Video kertoo viisi kansainv\u00e4lisen luontopaneelin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4 asiaa, jotka aiheuttavat luontokatoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Talouden ja yhteiskunnan j\u00e4rjestelmiin vaaditaan radikaaleja muutoksia maailmanlaajuisesti luontokadon ja ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Asia ilmenee t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja eilen julkaistuissa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3724,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[1098,33,31,30,1096,1776,2601,961,72,758,1099,2603,476,118,32,119,477,2602],"class_list":{"0":"post-3723","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-biodiversiteetti","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilmasto","13":"tag-ilmastonmuutos","14":"tag-luonnon-monimuotoisuus","15":"tag-luonnonsuojelu","16":"tag-luonto","17":"tag-luonto-ja-ymparisto","18":"tag-luontokato","19":"tag-luontopaneeli","20":"tag-nature","21":"tag-science","22":"tag-suomi","23":"tag-tiede","24":"tag-wildlife","25":"tag-ymparistojarjestot"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3723","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3723"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3723\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3723"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3723"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3723"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Poliisi](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-13663816715b2837729b.jpeg\")
<\/p>\n![\"Amazonin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1386934674727927a77f.jpeg\")
<\/p>\n