{"id":37280,"date":"2025-09-17T06:02:14","date_gmt":"2025-09-17T06:02:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37280\/"},"modified":"2025-09-17T06:02:14","modified_gmt":"2025-09-17T06:02:14","slug":"kutsu-medialle-suomesta-loytyy-maailmanluokan-osaamista-soiden-ennallistamisessa-lahde-oman-maakuntasi-ennallistamisen-ammattilaisen-kanssa-suolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37280\/","title":{"rendered":"Kutsu medialle: Suomesta l\u00f6ytyy maailmanluokan osaamista soiden ennallistamisessa, l\u00e4hde oman maakuntasi ennallistamisen ammattilaisen kanssa suolle"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomessa yli 30 vuoden ajan tehty systemaattinen ennallistamisty\u00f6 on kerrytt\u00e4nyt osaamista, jolle on jo nyt kysynt\u00e4\u00e4 muissa maissa, ja pian erityisesti EU-alueella. EU:n ennallistamisasetus edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa soiden tilan parantamista, ja soiden suojelemisessa Suomella on suuri vastuu. Maailman kattavimman soiden ennallistamisoppaan kirjoittajat kutsuvat toimittajat mukaan tutustumaan ennallistettuihin soihin ymp\u00e4ri Suomea. <\/strong><\/p>\n<p>Alun perin kolmannes Suomen pinta-alasta on ollut suota. Yli puolet Suomen soista on ojitettu, tavoitteena on ollut kasvattaa puuta. Luonnontilaisten soiden v\u00e4hennytty\u00e4 soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.<\/p>\n<p>&#8211; Ojitetun suon vesitalous ja lajisto eiv\u00e4t palaudu luontaiseksi itsest\u00e4\u00e4n. Tarvitaan aktiivista ennallistamista, ja parhaat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t on nyt koottu p\u00e4ivitettyyn oppaaseen 60 asiantuntijan voimin, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Maarit Simil\u00e4<\/strong> Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista.<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen toimittama <a href=\"https:\/\/julkaisut.metsa.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/09\/a260.pdf\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Soiden ennallistamisopas<\/a> on kaikkien soiden ennallistamisia suunnittelevien ja tekevien vapaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Opas on tehty ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Helmi-ohjelmassa: <a href=\"https:\/\/ym.fi\/-\/soiden-ennallistamisopas-vauhdittaa-helmi-ohjelman-tavoitteiden-saavuttamista\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Soiden ennallistamisopas vauhdittaa Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttamista &#8211; Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6<\/a>.<\/p>\n<p>&#8211; Oppaassa on kuvattu eri puolilta Suomea kahdenkymmenen erilaisen suon ennallistamista ja ennallistamisen vaikutuksia. Kartat ja yksityiskohtaiset kuvaukset tehdyist\u00e4 ennallistamistoimista, eteen tulleista ongelmista ja niiden luovista ratkaisuista sek\u00e4 erimittaiset seurantajaksot toimenpiteiden vaikutuksista avaavat monipuolisesti soiden ennallistamisen maailmaa, kertoo vanhempi tutkija <strong>Kaisu Aapala<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja Soiden ennallistamisoppaasta:<\/p>\n<ul>\n<li>Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, puh. 0295 251 052, kaisu.aapala(at)syke.fi<\/li>\n<li>Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Simil\u00e4, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, puh. 040 516 2512<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tutustu ennallistettuihin soihin maastossa yhdess\u00e4 Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen ja ELY-keskusten ennallistamisen ammattilaisten kanssaPohjois-Karjala<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Maarit Simil\u00e4<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 516 2512, maarit.simila (at) metsa.fi (viikon 39 lomalla).<\/p>\n<p>IIomantsin Kesonsuolla ennallistettiin vuonna 2019 Mykr\u00e4nsuon l\u00e4nsilaitaa. Harjun reunasuolle on palautunut ennallistamisen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ja l\u00e4hdepuroja. Ennallistettu suo on valtaosin r\u00e4mett\u00e4, mutta pieni\u00e4 korpilaikkuja on my\u00f6s palautumassa ennallistamisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Vanhempi ennallistamiskohde l\u00f6ytyy Ilomantsin Hoikan alueelta. Vuonna 2006 siell\u00e4 ennallistettiin valtion mets\u00e4talousmaan luontokohteena oleva viett\u00e4v\u00e4 korpisuo. Aluetta halkova puro palautettiin mutkaiseksi uomaksi. Ojien tukkimisen j\u00e4lkeen alueelle on alkanut palautua my\u00f6s pienialaisia l\u00e4hdesoita.<\/p>\n<p>H\u00e4me<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Ari Lahtinen, <\/strong>Mets\u00e4hallitus Luontopalvelut, ari.lahtinen(at)metsa.fi, p. 040 3540522 (viikot 39 ja 40 lomalla)<\/p>\n<p>Tervalamminsuo Tammelassa on keskiosiltaan luonnontilainen keidassuo, jonka reunojen ojitusalueet on ennallistettu useassa osassa vuodesta 2001 l\u00e4htien. Viimeisimm\u00e4t osat on ennallistettu vuonna 2023.<\/p>\n<p>Rautasuolla Lopella on t\u00e4n\u00e4 vuonna ennallistettua suota Komionharjun kupeessa. Rautasuo on pitk\u00e4lle muuttununut keidassuo, jonka luonnonsuojelulle siirtyneit\u00e4 reunaosia ennallistetaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tulevina vuosina. Komionharjun toisella puolella olevan Luutasuon ojitetut alueet on ennallistettu vuosituhannen vaihteessa.<\/p>\n<p>Evon alueella Tuohimets\u00e4ss\u00e4 ja Sudenpes\u00e4nkankaalla on ennallistettu puustoisia korpia ja r\u00e4meit\u00e4 2023.<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojeluasiantuntija <strong>Anna Isotalo<\/strong>, H\u00e4meen ELY-keskus, p. 0295 036 239, anna.isotalo (at) ely-keskus.fi<\/p>\n<p>Heinolan keskustan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsee Hakasuo-niminen noin kolmen hehtaarin suuruinen arvokas suo, jolla esiintyy my\u00f6s H\u00e4meess\u00e4 harvinaista lettoa. Suolle ohjattiin lis\u00e4\u00e4 vett\u00e4 padolla ja johdeojalla syksyll\u00e4 2024. Hakasuolta on my\u00f6s poistettu haihduttavaa puustoa maanomistajan (Heinolan kaupunki) toimesta, ja puunpoistoa tullaan tulevaisuudessa viel\u00e4 jatkamaan.<\/p>\n<p>My\u00f6s H\u00e4meenlinnassa Kanta-H\u00e4meess\u00e4 sijaitsee tuore noin kolmen hehtaarin suuruinen vuonna 2025 ennallistettu yksityismaan lettosuokohde, josta kysym\u00e4ll\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Lappi<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Mika Puustinen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 0400 241 516, mika.puustinen (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Sodankyl\u00e4n pohjoispuolella sijaitsevan linnustollisesti arvokkaan Ilmakkij\u00e4rven valuma-alueella suot ennallistettiin 2012.Ennallistamisen j\u00e4lkeen alue on vettynyt hyvin ja vanha purouoma on ruvennut toimimaan luontaisesti.<\/p>\n<p>Lajistollisesti arvokkaalla Keskipalonj\u00e4ng\u00e4ll\u00e4 Tervolassa on toteutettu ennallistamista vuosina 2000 ja 2004. Alue on edustavaa pohjavesivaikutteista lettoa, jossa esiintyy vaateliasta lajistoa. Alue on vettynyt hyvin ja lajisto on palautumassa alueelle.<\/p>\n<p>Keski-Suomi<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Christian Koivula<\/strong>, Mets\u00e4hallitus Luontopalvelut, p. 040673 2296 , christian.koivula (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Kinnulan Niskaneva-Hyrk\u00f6nnevan aluetta on kunnostettu Luontopalveluiden alueella vuosien 2020-2025 aikana yhteens\u00e4 n. 300 hehtaaria. T\u00e4m\u00e4 muodostaa luonnontilaisten alueiden sek\u00e4 UPM:n ennallistamisalueen kanssa l\u00e4hes 700 hehtaarin yhten\u00e4isen suoalueen. Niskaneva-Hyrk\u00f6nnevan alueelta saa alkunsa my\u00f6s Hyrk\u00f6npuro, jonka latva palautettiin alkuper\u00e4iseen uomaansa. Alueella oli my\u00f6s useita ojituksen seurauksena heikentyneit\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4. Kaikkien ennallistamistoimien yhten\u00e4inen tarkoitus oli palauttaa Hyrk\u00f6npuron valuma-aluetta l\u00e4hemm\u00e4ksi luonnontilaa. Valuma-alue oli voimakkaasti ojitettua, joka soiden heikentymisen lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4rev\u00f6itti puron virtaamia ja heikensi vedenlaatua.<\/p>\n<p>Saarij\u00e4rven Ahvenlammensuot ennallistettiin 2020 ja samalla nostettiin Ahvenlammen vedenpinta alkuper\u00e4iselle korkeudelleen. Eri ennallistamistoimet tukevat toisiaan, kun koko alueen vesitalous palautuu l\u00e4hemm\u00e4ksi alkuper\u00e4ist\u00e4 luonnontilaa. Lis\u00e4ksi alueen etel\u00e4reunaan on ohjattu mets\u00e4talousalueelta tulevat ojat, jotka olivat ojituksen seurauksena johdettu ojia pitkin suoraan lampeen.<\/p>\n<p>Pirkanmaa<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Pekka Vesterinen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 545 1962, pekka.vesterinen (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Seitsemisen Koveronneva ennallistettiin vuonna 1996. Ennallistettu suo on hyv\u00e4 esimerkki etel\u00e4isen Suomensel\u00e4n ja etenkin Seitsemisen r\u00e4meisoista. Kivinevan korpi Seitsemisess\u00e4 ennallistettiin vuonna 2003. Korpi on hyv\u00e4 esimerkki ennallistetusta puustoisen korpisuosta. Suokasvillisuus on palautunut nopeasti.<\/p>\n<p>\u201cMit\u00e4 tehtiin Seitsemisess\u00e4, ei j\u00e4\u00e4nyt Seitsemiseen.\u201d Seitsemisen alue on suomalaisen soiden ennallistamisen \u201calkul\u00e4hde\u201d, jota pidet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisestikin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 mallialueena.<\/p>\n<p>Satakunta<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Pekka Vesterinen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 5451962, pekka.vesterinen (at) mets\u00e4.fi<\/p>\n<p>Kiviharjunkeidas Kauhanevan-Pohjankakaan kansallispuistossa Karviassa, laajan keidassuokokonaisuuden reunar\u00e4me ennallistettiin 2016. Alue on hyv\u00e4 esimerkki ennallistamisalueesta, mik\u00e4 saa hyvin ja oikeanlaista vett\u00e4 yl\u00e4puoliselta luonnontilaiselta suolta.<\/p>\n<p>Saman suojelualueen Mustakeitaan ojitettu pohjavesivaikutteinen reuna ennallistettiin 2011. Virtaus palautettiin alkuper\u00e4iseen, l\u00e4hteest\u00e4 alkunsa saavaan puroon. Alue on hyv\u00e4 esimerkki l\u00e4hdesuon ja puron ennallistamisesta. Harvinaisen ja uhanalaisen l\u00e4hdesaran esiintym\u00e4 on elpynyt ja laajentunut ennallistamisen seurauksena.<\/p>\n<p>Etel\u00e4-Pohjanmaa<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Pekka Vesterinen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 5451962, pekka.vesterinen (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Kauhajoella Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa Punttukeitaalla ennallistettiin 2003. Alue on hyv\u00e4 esimerkki aapasuon reuna-alueen ennallistamisesta.<\/p>\n<p>Lauhanvuoren kansallispuistossa Kauhajoella Matolakson suo ennallistettiin 2014. Paikka on hyv\u00e4 esimerkki alueen soista, joille on tyypillist\u00e4 suuri vedenpinnan korkeuden vaihtelu Lauhanvuoren rinnesoilla.<\/p>\n<p>Pohjois-Pohjanmaa<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Sakari Rehell<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 0400 869 261, sakari.rehell (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Sanginjoen alue Oulussa on hyv\u00e4 esimerkki kaupunkilaisille t\u00e4rke\u00e4n l\u00e4hivirkistysalueen ja luontokohteen ennallistamisesta. Siell\u00e4 on ongelmiksi tunnistettu luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen, kun suoluonto on pitk\u00e4llisen mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6n aikana l\u00e4hes t\u00e4ysin h\u00e4vinnyt. Samalla maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat heikentyneet ja vesist\u00f6ille koitunut ongelmia. Soita on l\u00e4hdetty palauttamaan eri osissa. Esimerkkikohteena l\u00e4nsinurkka, miss\u00e4 Harakkasuota on ennallistettu jo reilu kymmenen vuotta sitten ja nyt 2023 toimia jatkettu laajemmalle suoyhdistym\u00e4lle.<\/p>\n<p>Oulun Kummunlammet ovat aivan kaupungin vieress\u00e4 oleva linnuston ja kasvillisuuden vuoksi suojeltu suoalue, joka on ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n vuoksi ollut voimakkaasti heikentynyt ja kuivunut. Suon tilaa on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 onnistuttu laajasti parantamaan, kun vedet on saatu 2023 palautettua kuivuneelle rimpisuolle. Aiemmin vedet meniv\u00e4t suoraan ojaa pitkin vesist\u00f6\u00f6n<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Leena Rinta-Runsala<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 523 4645, leena.rinta-runsala (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Pudasj\u00e4rven Tyr\u00e4suolla toteutettiin vuonna 2021 ja 2022 vesienpalautus sy\u00f6tt\u00f6ojien ja patojen avulla. Reunaoja vei suolle kuuluvan veden kuivattaen suota ja sy\u00f6tt\u00f6ojien avulla vesi ohjattiin takaisin luontaisille kulkureiteille.<\/p>\n<p>Kainuu<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojeluasiantuntija <strong>Teppo Helo<\/strong>, Kainuun ELY-keskus, p. 029 502 3800, teppo.helo (at) ely-keskus.fi<\/p>\n<p>Sotkamon Ansosuon turvetuotantoalueelle perustettiin maanomistajan toimesta vuonna 2016 lintukosteikko, joka koostuu kolmesta laajemmasta allasalueesta sek\u00e4 yhdest\u00e4 rimpisuota j\u00e4ljittelev\u00e4st\u00e4 alueesta. Vuosina 2021-2025 on turvetuotantoalueen edelleen kuivia osia vetetty erilaisilla kokeilullisilla ratkaisuilla, joilla on pyritty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n soiden ennallistaminen ja kosteikon linnustoarvot. Vesi\u00e4 uudelleen ohjaamalla on my\u00f6s pyritty palauttamaan alueen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n soiden vesitalous l\u00e4hemm\u00e4s luontaista.<\/p>\n<p>Pohjois-Savo<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 biodiversiteettikoordinaattori <strong>Nelma Aunio,<\/strong> Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 195, nelma.aunio (at) ely-keskus.fi<\/p>\n<p>Rautavaaran Ryh\u00e4sensuo on laaja ja edustava lettosuo, jonka ojitetulta reuna-alueelta lettolajisto on kadonnut. Ryh\u00e4sensuon reuna-alueiden ojikoita ennallistettiin vuosina 2023 ja 2024. Ennallistamisen j\u00e4lkeen ojitettu alue on vettynyt hyvin, ja vaateliaan lettolajiston palautumista ennallistetulle alueelle seurataan tiiviisti.<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojelun asiantuntija <strong>Mikko Niskanen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 0407483 471, mikko.niskanen (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Vierem\u00e4n Suolamminsuon Selk\u00e4suon neva-alueen l\u00e4nsireunan r\u00e4me- ja korpialueita ennallistettiin vuonna 2023. Lis\u00e4ksi ennallistettiin pieni alue viereisell\u00e4 Mustanlamminsuolla.<\/p>\n<p>Suolamminsuon pohjoisosaan perustettiin yksityinen luonnonsuojelualue kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025. Se on my\u00f6s ennallistettu t\u00e4n\u00e4 vuonna. Maanomistaja poisti ennallistettavan suon ojalinjoilta ja saroilta puustoa ennen alueen suojelua, talvella 2024.<\/p>\n<p>Uusimaa<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4 luonnonsuojelun asiantuntija <strong>Helena Lunden<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 753 8153, helena.lunden (at) metsa.fi<\/p>\n<p>Sipoonkorven kansallispuistosta Sipoosta l\u00f6ytyy eri aikoina ennallistettuja korpia ja r\u00e4meit\u00e4.<\/p>\n<p>Nuuksion kansallispuistossa Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueella soiden ennallistamisia on tehty 90-luvulta alkaen. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mahdollisuus tutustua monipuolisesti siihen, miten luonto on ennallistamistoimien j\u00e4lkeen alkanut palautua.<\/p>\n<p>Varsinais-Suomi<\/p>\n<p>Esittelij\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelun erityisasiantuntija <strong>Johanna Ruusunen<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, p. 040 757 8697, johanna.ruusunen(at)metsa.fi<\/p>\n<p>Teijon kansallispuistossa Salossa on ennallistettu soita 2000-luvun alusta alkaen. Siell\u00e4 on ennallistettu pienialaisia korpia ja laajempia r\u00e4mealueita sek\u00e4 my\u00f6s vanhoja turpeennostoalueita.<\/p>\n<p>Kurjenrahkan kansallispuistossa P\u00f6yty\u00e4n, Nousiaisten ja Myn\u00e4m\u00e4en kuntien alueilla on ennallistettu soita jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen, viimeisimm\u00e4t ty\u00f6t on toteutettu vuonna 2022.<\/p>\n<p>Fakta: Soiden ennallistamisella on monia tavoitteita ja siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4ksi vesist\u00f6t ja ilmasto<\/p>\n<ul>\n<li aria-setsize=\"-1\">Ennallistamisella pyrit\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suolajiston taantuminen ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n kehitys kohti luonnontilaisen kaltaista suota.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li aria-setsize=\"-1\">Luonnontilainen suo suodattaa l\u00e4vitseen virtaavasta vedest\u00e4 ravinteita ja pienent\u00e4\u00e4 siten ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 valumavesiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n \u201dsuonielun\u201d palauttaminen on yksi ennallistamisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<ul>\n<li aria-setsize=\"-1\">V\u00e4litt\u00f6min ilmastohy\u00f6ty soiden ennallistamisesta on turpeen hiilivaraston s\u00e4ilytt\u00e4minen.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomessa yli 30 vuoden ajan tehty systemaattinen ennallistamisty\u00f6 on kerrytt\u00e4nyt osaamista, jolle on jo nyt kysynt\u00e4\u00e4 muissa maissa,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":37281,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-37280","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37280","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37280"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37280\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/37281"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37280"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37280"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}