{"id":37405,"date":"2025-09-17T08:51:14","date_gmt":"2025-09-17T08:51:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37405\/"},"modified":"2025-09-17T08:51:14","modified_gmt":"2025-09-17T08:51:14","slug":"kirja-jp-koskisen-uutuusromaani-hyvat-veljet-nayttaa-raadollisen-valtapelin-kekkosen-poikkeuslain-taustalla-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37405\/","title":{"rendered":"Kirja | JP Koskisen uutuusromaani Hyv\u00e4t veljet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raadollisen valtapelin Kekkosen poikkeuslain taustalla | Paikalliset"},"content":{"rendered":"

Romaani<\/p>\n

JP Koskinen: Hyv\u00e4t veljet<\/p>\n

WSOY 2025. 302 s.<\/p>\n

H\u00e4meenlinnalainen kirjailija JP Koskinen<\/strong> on esill\u00e4 nyt v\u00e4h\u00e4n joka puolella. H\u00e4nen Tulisiipi-menestysromaanistaan tehty n\u00e4ytelm\u00e4 py\u00f6rii parhaillaan H\u00e4meenlinnan teatteriss<\/a>a, ja ensi kes\u00e4n\u00e4 Kaupunginpuistossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kirjoittamansa kes\u00e4teatterin\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 viikolla tuotteliaalta kirjailijalta ilmestyi my\u00f6s uusi romaani. Hyv\u00e4t veljet kertoo presidentti Urho Kekkosen<\/strong> l\u00e4hipiiriin sattumalta ajautuvasta nuoresta pojasta, joka p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, millaista valtapeli\u00e4 politiikan kulisseissa harrastetaan.<\/p>\n

Romaaninsa tapahtumat Koskinen on sijoittanut herkullisesti vuoteen 1972. Kekkosen kolmansista presidentinvaaleista on nelj\u00e4 vuotta, ja katse on jo kahden vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Edellisisten vaalien alla Kekkonen oli sanonut julkisesti, ett\u00e4 ne olivat h\u00e4nen viimeisens\u00e4. Nyt h\u00e4n ei halua py\u00f6rt\u00e4\u00e4 sanojaan, mutta ei luopua vallastaankaan.<\/p>\n

Ratkaisuksi Kekkonen keksii poikkeuslain, jolla h\u00e4n voisi jatkaa kauttaan ilman vaaleja. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja taustavaikuttajat pit\u00e4isi vain saada sen kannalle. Se tarkoittaa pitki\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 ja tavallistakin enemm\u00e4n suhmurointia suljettujen ovien takana.<\/p>\n

JP Koskinen tarjoaa romaaninsa lukijoille mahdollisuuden kurkistaa n\u00e4iden ovien taakse. Sinne heid\u00e4t johdattaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen hahmo, \u00e4itins\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 ennen aikojaan menett\u00e4nyt lahtelaispoika Pete. H\u00e4n on kaukaista sukua Sylvi Kekkoselle<\/strong> ja saa yll\u00e4tt\u00e4en \u00e4itins\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen t\u00e4lt\u00e4 kutsun muuttaa asumaan Tamminiemeen.<\/p>\n

Kun \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 alkuasetelmasta<\/strong> p\u00e4\u00e4see yli, tarina tempaisee mukaansa. Juonenk\u00e4\u00e4nteet ovat gangsterimaisuudestaan huolimatta uskottavia.<\/p>\n

Koskinen on perehtynyt 1970-luvun poliittiseen ilmapiiriin, tapahtumiin ja Kekkosen l\u00e4hipiiriin. Mukana vilahtelevat niin Kekkosen rakastajatar Anita Hallama<\/strong>, neuvostoliittolainen diplomaatti Viktor Vladimirov<\/strong> kuin monet tunnetut lehtimiehet ja liike-el\u00e4m\u00e4n harmaat eminenssit. Sek\u00e4 tietysti pitk\u00e4 liuta kotimaisen politiikan kermaa, aina nuoresta Ike Kanervasta Erkki Tuomiojaan<\/strong>.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tJP Koskisen uutuusromaani Hyv\u00e4t veljet sijoittuu vuoteen 1972, jolloin presidentti Urho Kekkonen varmisteli pysymist\u00e4\u00e4n vallan kahvassa hyvien veljiens\u00e4 avulla. Kuva on tuolta vuodelta Riihim\u00e4en Er\u00e4messuilta. Riihim\u00e4en Messut<\/p>\n

Maan \u00e4idist\u00e4<\/strong>, reuman runtelemasta Sylvist\u00e4 Koskinen piirt\u00e4\u00e4 kuvan hauraana mutta viisaana tahtonaisena, joka osaa tarvittaessa my\u00f6s ohjailla presidentti\u00e4.<\/p>\n

Urho eli K\u00e4n\u00e4 \u2013 tai H\u00e4isk\u00e4, niin kuin Sylvi-vaimo h\u00e4nt\u00e4 kutsuu \u2013 n\u00e4ytt\u00e4ytyy puolestaan valtaansa takertuvana vanhenevana hahmona, joka kaipaa takaisin nuoruutensa voiman p\u00e4iviin.<\/p>\n

L\u00e4hipiiri on jo havainnut ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 alkavasta muistisairaudesta. My\u00f6s Kekkonen itse on huomannut, ettei pysty aina muistamaan tapaamistensa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Niinp\u00e4 h\u00e4n v\u00e4rv\u00e4\u00e4 sukulaispoikansa muistikseen ja pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mukaan t\u00e4rkeimpiin tapaamisiinsa.<\/p>\n

Pian Pete saa muitakin teht\u00e4vi\u00e4. H\u00e4n kulkee my\u00f6s presidentin henkivartijan mukana arkaluontoisilla kovistelukeikoilla, joiden tarkoituksena on saada Kekkosen vastustajat t\u00e4m\u00e4n puolelle uhkailun, kiristyksen ja suoranaisen v\u00e4kivallan avulla. Lahjonnan presidentti hoitaa p\u00e4\u00e4osin itse.<\/p>\n

My\u00f6s Kekkosen puoluetoveri ja kilpailija, alkoholisoitunut ex-p\u00e4\u00e4ministeri Ahti Karjalainen<\/strong> onnistuu v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Peten apurikseen. Yht\u00e4kki\u00e4 poika on tilanteessa, jossa h\u00e4n toimii yht\u00e4 aikaa Kekkosen salaisena muistina, t\u00e4m\u00e4n gangsterina ja vastustajan agenttina.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\t–<\/p>\n

Omatunto alkaakin pian kolkuttaa<\/strong> pohjimmaltaan hyv\u00e4ntahtoisen nuorukaisen mielt\u00e4. Olisiko h\u00e4nen kannattanut kuunnella Sylvi-t\u00e4din neuvoa ja mietti\u00e4 tarkemmin, mihin kaikkeen on valmis suostumaan?<\/p>\n

Pikku hiljaa Pete alkaa toimia oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4 mukaan. H\u00e4n esimerkiksi neuvoo Karjalaista panemaan korkin kiinni, vaikka tiet\u00e4\u00e4kin juopon ja ryypyn v\u00e4liss\u00e4 seisomisen olevan maailman vaarallisin paikka. \u201dVarmasti ne tyypit, jotka haluaa kunnon vaalit, tykk\u00e4isi enemm\u00e4n selv\u00e4st\u00e4 tohtori Karjalaisesta\u201d, h\u00e4n ohjailee.<\/p>\n

Toisaalta seikkailut kiehtovat nuortamiest\u00e4. Kun henkivartija Jussi pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 mukaansa vaaralliselle keikalle, Pete ei tohdi kielt\u00e4yty\u00e4.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tJP Koskinen sukeltaa uutuusromaanissaan 1970-luvun alun Tamminiemeen, jossa asuu muistinsa ja valtansa murenemista pelk\u00e4\u00e4v\u00e4 presidentti. Esko Tuovinen<\/p>\n

Ihmiskuvaajana <\/strong>JP Koskinen on pikemminkin v\u00e4h\u00e4eleinen vedostelija kuin pieteetill\u00e4 pensseliins\u00e4 tarttuva \u00f6ljyv\u00e4rimaalari. H\u00e4n luonnostelee selv\u00e4piirteisi\u00e4 hahmoja, jotka lukija voi mieless\u00e4\u00e4n v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 loppuun.<\/p>\n

JP Koskinen on itsekin taustaltaan matemaatikko, joten h\u00e4n osaa heitt\u00e4yty\u00e4 matemaattisesti lahjakkaan ty\u00f6l\u00e4ispojan nahkoihin. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Pete onkin romaanin henkil\u00f6ist\u00e4 samastuttavin.<\/p>\n

Petess\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 samoja piirteit\u00e4 kuin <\/a>Finlandia-ehdokkaaksi valitun Tulisiiven (2019) herk\u00e4ss\u00e4 Kaarlessa, joka h\u00e4nkin joutui osin tahtomattaan politiikan myrskyjen riepottelemana vallanpit\u00e4jien v\u00e4likappaleeksi. Molemmille on leimallista my\u00f6s tietty kirkasotsaisuus yhdistettyn\u00e4 pragmaattiseen puolueettomuuteen.<\/p>\n

Historian taiturina<\/strong> JP Koskinen ei pelk\u00e4\u00e4 suuria aiheita, jotka h\u00e4n kuitenkin k\u00e4sittelee pienten ihmisten kautta. H\u00e4n tuo esiin vallan sokaisemien ihmisten raadollisuuden, mutta my\u00f6s inhimilliset piirteet. Kukaan ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 tai paha, sill\u00e4 tulkinta tehd\u00e4\u00e4n usein vasta j\u00e4lkik\u00e4teen voittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

JP Koskinen on onnistunut kirjoittamaan viihdytt\u00e4v\u00e4n, mutta silti uskottavasti Suomen historiaa tulkitsevan lukuromaanin vallasta, vallanhimosta ja sen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 seurauksista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Romaani JP Koskinen: Hyv\u00e4t veljet WSOY 2025. 302 s. H\u00e4meenlinnalainen kirjailija JP Koskinen on esill\u00e4 nyt v\u00e4h\u00e4n joka…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":37406,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[2268,377,137,33,31,30,2001,2434,379,378,108,3396,142,32,109],"class_list":{"0":"post-37405","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-alkoholi","9":"tag-books","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kirjailijat","15":"tag-kirjailijat-ml-kolumnistit","16":"tag-kirjallisuus","17":"tag-kirjat","18":"tag-kulttuuri","19":"tag-muisti","20":"tag-poliitikot","21":"tag-suomi","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37405","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37405"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37405\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/37406"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37405"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37405"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37405"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}