{"id":37543,"date":"2025-09-17T11:48:09","date_gmt":"2025-09-17T11:48:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37543\/"},"modified":"2025-09-17T11:48:09","modified_gmt":"2025-09-17T11:48:09","slug":"myanmarin-sotilasjuntta-tukahduttaa-kansaa-julmasti-vastarinta-leviaa-verkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/37543\/","title":{"rendered":"Myanmarin sotilasjuntta tukahduttaa kansaa julmasti \u2013 vastarinta levi\u00e4\u00e4 verkossa"},"content":{"rendered":"<p>Myanmar (ent. Burma) on sotilasjuntan hallitsema, noin 54 miljoonan asukkaan maa Kaakkois-Aasiassa, Bengalinlahden rannalla. Maa on ollut suuren osan itsen\u00e4isyytens\u00e4 ajasta armeijan hallitsema. Noin kymmenen vuotta kest\u00e4nyt demokraattinen v\u00e4livaihe p\u00e4\u00e4ttyi helmikuussa 2021, jolloin armeija kaappasi vallan demokraattisesti valitulta hallitukselta. Sen my\u00f6t\u00e4 maa ajautui syv\u00e4\u00e4n kriisiin: talous on romahtanut, sotilashallitus taistelee kapinallisjoukkoja vastaan eri puolilla maata ja miljoonat ihmiset el\u00e4v\u00e4t maanpaossa.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dKansalaisten oikeuksia riistet\u00e4\u00e4n systemaattisesti, ja varsinkin etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen tilanne on vaikea. Yhteydet ovat poikki ymp\u00e4ri maata. Media ja internet ovat tarkan sensuurin alla, ja digivalvonta on keskeinen osa hallituksen politiikkaa\u201d, pohjustaa Myanmarissa toimiva politiikka- ja strategiap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <b>Maung Aung<\/b>.<\/p>\n<p>Maaliskuussa Myanmar nousi hetkeksi kansainv\u00e4lisiin uutisiin, kun maassa tapahtui tuhoisa 7,7 Richterin maanj\u00e4ristys. Se aiheutti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4vahinkoa jo valmiiksi hauraaseen infrastruktuuriin. Valtiollisen median mukaan yhteens\u00e4 6 730 mobiiliviestinn\u00e4n tukiasemaa vaurioitui j\u00e4ristyksess\u00e4 \u2013 tosin vain reilussa viikossa 6000 niist\u00e4 oli korjattu.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dNopea korjaustahti selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 pahimmin k\u00e4rsineet alueet sijaitsivat Mandalayssa, joka on vahvasti hallinnon kontrollissa, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Nay Pyi Taw\u2019ssa, joka on juntan tukikohta. Operaattoreiden oli n\u00e4ill\u00e4 alueilla helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 korjaust\u00f6ihin. Jos j\u00e4ristys olisi iskenyt reuna-alueille, antennit olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4\u00e4neet kokonaan korjaamatta\u201d, arvelee Myanmarissa toimiva turvallisuusasiantuntija <b>Adrian Rovel<\/b>.<\/p>\n<p><b>Teknologinen vallankumous<\/b><\/p>\n<p>Internet tarkoittaa Facebookia Myanmarin valtav\u00e4est\u00f6n ja erityisesti k\u00f6yhemm\u00e4n kansanosan keskuudessa. Sovelluksen merkitys korostui varsinkin helmikuun 2021 j\u00e4lkeen, jolloin kansa nousi protestoimaan sotilasjuntan valtaannousua paitsi kaduille, my\u00f6s Facebook-seinilleen. Facebookista tuli t\u00e4rkein \u2013 ja useimmille ainoa \u2013 tiedonv\u00e4lityskanava.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dSiell\u00e4 jaettiin videoita protesteista ja kerrottiin, miss\u00e4 protesteja tapahtuu. Sitten hallitus tietenkin kielsi Facebookin, joten ihmiset siirtyiv\u00e4t muille kanaville, kuten Signaliin ja Telegramiin\u201d, Rovel kertaa.<\/p>\n<p>Vuosina 2021 ja 2022 sotilashallitus esti p\u00e4\u00e4syn paitsi Facebookiin, my\u00f6s WhatsAppiin, verkkosivustoille sek\u00e4 muille viestint\u00e4alustoille. Teleoperaattoreille ja internetpalveluntarjoajille v\u00e4litettiin luettelot estett\u00e4vist\u00e4 verkkosivustoista. Kansa oli kuitenkin jo edistynyt internetin k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 \u2013 moni oli oppinut esimerkiksi lukitsemaan Facebook-tilins\u00e4 \u2013 ja my\u00f6s VPN-palvelut oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rajoitusten ohittamiseksi.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dOn ollut hienoa n\u00e4hd\u00e4, kuinka ihmiset oppivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teknologiaa hy\u00f6dyksi. Esimerkiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 reaaliaikainen Google-kartta n\u00e4ytti mielenosoitusten tarkat sijainnit. Myanmarissa on k\u00e4ynniss\u00e4 teknologinen vallankumous\u201d, sanoo politiikka- ja strategiap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maung Aung.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" data-lazyloaded=\"1\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-94609 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/p1007180-600x400.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"400\"  data-\/><\/p>\n<p><b>Vankilaan Facebookin takia<\/b><\/p>\n<p>Myanmarin sotilashallinto k\u00e4y jo nelj\u00e4tt\u00e4 vuotta digitaalista sotaa omaa kansaansa vastaan. Digitaalinen valvonta on yksi tapa kontrolloida tiedonkulkua ja est\u00e4\u00e4 kansalaisten mahdollisuus nousta vastarintaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tapahtuu rajoittamalla internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, valvomalla sosiaalista mediaa ja sensuroimalla viestint\u00e4\u00e4, jotta kansalaiset eiv\u00e4t voi j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 tai levitt\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 tietoa hallituksesta.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dDigitaalinen valvonta auttaa hallitusta s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valta-asemansa\u201d, Maung Aung t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Alussa sotilasviranomaiset v\u00e4ittiv\u00e4t muuta. Kansalaiset saivat kuulla propagandaa siit\u00e4, kuinka internetkatkokset johtuvat vain siit\u00e4, ett\u00e4 hallitus haluaa vakauttaa maan poliittista tilannetta ja est\u00e4\u00e4 valeuutisten levi\u00e4misen \u2013 mutta kuten Access Now -raportti vuodelta 2024 osoittaa, katkokset ovat vuosi vuodelta vain pahentuneet. Digitaalinen rautaesirippu kiristyy tukahduttaen kansalaisten oikeuksia ja sananvapautta sek\u00e4 verkossa ett\u00e4 sen ulkopuolella: yhteydet ovat poikki ymp\u00e4ri maata, ja valvonta ja sensuuri on jatkuvaa.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dSuurin riski on digitaalisen hygienian puute. Maan kaikki nelj\u00e4 puhelinoperaattoria ovat sotilashallinnon hallinnassa. Puhelinten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tarkastetaan eri puolilla maata olevilla tarkastuspisteill\u00e4. Jos puhelimesta l\u00f6ytyy arkaluonteista materiaalia, siit\u00e4 voi saada sakot tai jopa joutua vankilaan\u201d, Rovel kertoo.\u00a0<\/p>\n<p>Arkaluonteiseksi materiaaliksi riitt\u00e4\u00e4 yksi v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen, esimerkiksi Myanmarin hallintoa tai maan nykytilaa kritisoiva Facebook-p\u00e4ivitys \u2013 tai jopa sellaisen peukuttaminen. Helmikuusta 2021 l\u00e4htien yli 1 800 ihmist\u00e4 on pid\u00e4tetty internetiss\u00e4 ilmaistun mielipiteen vuoksi. Pid\u00e4tettyjen nimet julkaistaan p\u00e4ivitt\u00e4in mediassa, ja keskim\u00e4\u00e4rin yksi ihminen pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Todellisuudessa junttaa vastustavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurempi.<\/p>\n<p>\u201dPid\u00e4tt\u00e4minen on mielivaltaista ja perustuu satunnaisotantaan. Lopputulos riippuu yksitt\u00e4isist\u00e4 poliiseista ja siit\u00e4, mit\u00e4 he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t puhelimesta. Helpoimmillaan voi selvit\u00e4 maksamalla poliisille pienen lahjuksen, mutta jos tulee pid\u00e4tetyksi, k\u00e4sitykseni mukaan edess\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme vuotta vankeutta\u201d, Rovel sanoo.<\/p>\n<p>Maassa toimivat kansalais- ja avustusj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 muut demokratian puolustajat yritt\u00e4v\u00e4t kohentaa digitaalista hygieniaa valistamalla kansalaisia turvallisista digik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Neuvot ovat yksinkertaiset: salaa tilisi, eliminoi arkaluontoinen materiaali, k\u00e4yt\u00e4 salattua s\u00e4hk\u00f6postia sek\u00e4 kahta eri puhelinta.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t toimet, joita yksitt\u00e4iset ihmiset voivat tehd\u00e4 turvallisuutensa ja yksityisyytens\u00e4 eteen. Silloin saattaa olla turvassa. Aktivisteilla on aina kaksi puhelinta: toinen sensitiivisille sis\u00e4ll\u00f6ille ja toinen sosiaaliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vain j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mukana julkisesti\u201d, Rovel t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><b>Yhteydet poikki kotiin<\/b><\/p>\n<p>Myanmarista Thaimaahan nelj\u00e4 vuotta sitten paennut 39-vuotias <b>Win Htay Aung<\/b> on huolissaan 52-vuotiaan isosiskonsa puolesta. Sisko on edelleen Myanmarissa ja liittynyt vastarintaliikkeeseen, joka vastustaa hallituksen digitaalista sotaa ja propagandaa ajamalla \u201ddigitaalista vallankumousta\u201d. Liikkeen j\u00e4senet jakavat netiss\u00e4 tietoa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sotilasjuntan kielt\u00e4mi\u00e4, anonyymiyden mahdollistamia VPN-palveluja.<\/p>\n<p>\u201dSiskoni on vahva ja rohkea nainen. Tuen h\u00e4nen toimintaansa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nelle rahaa. Mutta siin\u00e4 on riskins\u00e4, koska sotilasjuntta hallinnoi pankkij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja voi seurata rahaliikennett\u00e4. Siskooni en ole saanut yhteytt\u00e4 kuukausiin, koska kotikyl\u00e4st\u00e4 on internetyhteydet poikki\u201d, Win Htay Aung sanoo.<\/p>\n<p>Tilanne kuvastaa hyvin Myanmarin t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 digitaalista maisemaa. Jokainen Myanmarin hallinnollinen alue on kokenut vallankaappauksen j\u00e4lkeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi viestint\u00e4- ja internetkatkosta. Isojakin kaupunkeja on t\u00e4ysin vailla mobiilidatayhteyksi\u00e4. Yksi niist\u00e4 on Sittwen kaupunki, jossa yhteydet ovat olleet poikki lokakuusta 2023 asti. Aiemmassa 200 000 asukkaan kaupungissa on en\u00e4\u00e4 muutama tuhat asukasta. Sielt\u00e4 on kotoisin my\u00f6s Thaimaahan kahdeksan vuotta sitten laittomasti tullut <b>Htay Htay San<\/b>, 36.<\/p>\n<p>\u201dKun kotikaupungissamme alkoivat pommitukset, p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 maasta. Minulla on Sittwess\u00e4 viel\u00e4 seitsem\u00e4n serkkua perheineen. En ole saaneet heihin yhteytt\u00e4 yli vuoteen\u201d, h\u00e4n suree.<\/p>\n<p>MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><a data-no-instant=\"1\" href=\"https:\/\/susannaleinonen.com\/teokset\/raw\/\" class=\"adv-link external\" aria-label=\"banneri\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/banneri.png\" alt=\"\"  data- width=\"1000\" height=\"650\"\/><\/a><\/p>\n<p>Tietoliikenteen katkeamiseen voi olla monia syit\u00e4. Hallitus on saattanut sulkea telekommunikaatioverkot osana \u201dnelj\u00e4n leikkauksen strategiaansa\u201d, joka tarkoittaa rahoituksen, raaka-aineiden, ty\u00f6voiman ja tietoliikenteen pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Toisaalta mobiilitorneja on tuhoutunut my\u00f6s vastarintaliikkeen sabotaasien takia. Valtion median mukaan vuodesta 2021 alkaen liikkeen j\u00e4senet ovat tuhonneet yli 400 mobiilitornia, joista valtaosaa hallinnoi armeijan omistama Mytel. Vastaavasti monet toimivat tornit ovat vailla virtaa. Tornien generaattorit t\u00e4ytyy tankata, mutta tankkausta hoitava firma ei en\u00e4\u00e4 operoi Myanmarissa.<\/p>\n<p>\u201dEr\u00e4\u00e4n kollegani sukulaiset, jotka asuvat L\u00e4nsi-Myanmarissa, joutuvat matkustamaan yli kaksi tuntia l\u00e4himp\u00e4\u00e4n paikkaan, josta he voivat saada signaalin ja soittaa puhelun. Eik\u00e4 matka ole helppo: polttoainetta on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja se on kallista. Matkalla voi olla my\u00f6s miinakentti\u00e4 ja armeijan sotilaita\u201d, Rovel mainitsee.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" data-lazyloaded=\"1\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-94611 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/p1007136-600x393.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"393\"  data-\/><\/p>\n<p><b>Vaihtoehtoisia yhteyksi\u00e4<\/b><\/p>\n<p>Myanmarin konfliktialueilla internet on enemm\u00e4n kuin viestint\u00e4v\u00e4line, se on elinehto. Armeija ja aseelliset ryhmittym\u00e4t sek\u00e4 siviilien muodostamat vastarintaryhm\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t taisteluita laajoilla alueilla eri puolilla maata, ja taistelut jakautuvat eri etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen asuttamille alueille. N\u00e4ill\u00e4 alueilla ihmisen henki voi riippua siit\u00e4, saako h\u00e4n ajantasaista tietoa ilmapommituksista tai ratsioista. Vaikka hallitus on aktiivisesti rajoittanut kansalaisten tiedonsaantioikeutta ja luonut pelkoa uhkauksilla ja pid\u00e4tyksill\u00e4, ihmiset ovat onnistuneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia viestint\u00e4tapoja ja -kanavia.<\/p>\n<p>\u201dNyky\u00e4\u00e4n Telegram on kaikkein k\u00e4ytetyin sovellus. Sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 sotilasjuntta ett\u00e4 kansalaiset ja aktivistit. Aktivistit jakavat siell\u00e4 tietoa armeijan ja poliisien liikkeist\u00e4 sek\u00e4 ratsioista\u201d, Maung Aung kertoo.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Internetrajoituksia on pitk\u00e4\u00e4n onnistuttu kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n virtuaalisten, joko maksullisten tai maksuttomien, VPN-verkkojen avulla. Kes\u00e4ll\u00e4 2024 Myanmarin hallitus kuitenkin kehitti oman versionsa Kiinan Suuresta palomuurista. Tammikuussa 2025 esitelty uusi kyberturvallisuuslaki puolestaan esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jatkossa kaikkien VPN-palvelujen tarjoajien t\u00e4ytyisi rekister\u00f6ity\u00e4 Myanmarin viranomaisille, muuten toiminta luetaan laittomaksi. T\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttaa niin siviilien, sairaaloiden kuin virastojenkin toimintaan.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dKoko Myanmar k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 VPN-palveluja. Internetin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tuli entist\u00e4 vaikeampaa, kun useimmat niist\u00e4 lakkasivat toimimasta. Expatit kyselev\u00e4t toisiltaan, mik\u00e4 VPN kenell\u00e4kin toimii\u201d, Rovel kertoo.<\/p>\n<p>Vaikka vallankaappaus sai osan ulkomaisista toimijoista vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n maasta, on Myanmarissa edelleen \u201dexpateja\u201d, kuten kansainv\u00e4listen yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, humanitaarisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kuin opiskelijoita ja diplomaattejakin kutsutaan. Harvat turistit saavat nauttia Myanmarista kuin yksinoikeudella. Yhteydenpidon tarve on kaikille yhteist\u00e4, kaikki tarvitsevat VPN:\u00e4\u00e4. Kielto ei hy\u00f6dyt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, sanoo Muang Aung.<\/p>\n<p>\u201dOn ristiriitaista, ett\u00e4 hallitus on samaan aikaan yritt\u00e4nyt est\u00e4\u00e4 VPN:n k\u00e4yt\u00f6n, ja toisaalta pit\u00e4nyt sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 voidakseen valvoa kansaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen Facebookia. Tilanne on j\u00e4rjenvastainen,\u201d h\u00e4n puuskahtaa.<\/p>\n<p>Yksi ratkaisu on l\u00f6ytynyt yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suunnasta: Miljard\u00f6\u00f6ri <b>Elon Muskin<\/b> matalan maan kiertoradan satelliittipalvelu Starlink on tarjonnut luotettavan, paikasta riippumattoman ja helposti salattavan yhteyden, joka on palvellut kansalaisia etenkin pitkittyneiden katkosten aikana. Vaikka Starlinki\u00e4 ei ole lisensoitu Myanmarissa ja juntta kielt\u00e4\u00e4 sen k\u00e4yt\u00f6n, maassa arvioidaan olevan yli 3 000 toimivaa Starlink-antennia.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>\u201dStarlink on Myanmarissa aivan keskeinen. Se tarjoaa t\u00e4rke\u00e4n ty\u00f6kalun ihan kaikille, tukee vastarinnan toimintaa ja siviilien elinkeinoja, edist\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 sek\u00e4 humanitaarista ty\u00f6t\u00e4\u201d, Rovel luettelee.<\/p>\n<p>Palvelu ei kuitenkaan ole ongelmaton. Edullinen, luotettava ja paikasta riippumaton nettiyhteys mahdollistaa paremmat toimintaedellytykset my\u00f6s kyberrikollisille ja verkkopetoskeskuksille, joissa rikolliset operoivat. Toinen kysymys koskee Starlinkin luotettavuutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMusk voi olla oikukas. Jos h\u00e4n jostain syyst\u00e4 suuttuu Myanmarille, h\u00e4n voi katkaista yhteydet. Myanmarilla pit\u00e4isi olla resilienssi\u00e4 ja vaihtoehtoisia ratkaisuja t\u00e4llaista skenaariota varten\u201d, Rovel pohtii.\u00a0<\/p>\n<p><b>Taistelu demokratiasta jatkuu<\/b><\/p>\n<p>Sotilasvalta, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hallussaan Myanmarin koko televiestint\u00e4sektoria, on osoittautunut yhdeksi maailman pahimmista digitaalisista sortajista. Se vaientaa kriitikoiden ja opposition \u00e4\u00e4net ja pyrkii tekem\u00e4\u00e4n Myanmarista valvontavaltion. T\u00e4st\u00e4 kielii my\u00f6s tammikuussa 2025 esitelty uusi, toistaiseksi toimeenpanematon kyberturvallisuuslaki. Sotilasjuntan mukaan laki auttaa ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n kyberrikollisuutta, kun taas asiantuntijoiden mukaan laki keskittyy kansalaisten oikeuksien sortamiseen eik\u00e4 suojelemiseen.\u00a0<\/p>\n<p>Kuten Myanmar Internet Project -hankkeen edustaja <b>Han<\/b> toteaa yhdysvaltalaisen Voice of American VOA Burmese -kanavan haastattelussa: uusi kyberturvallisuuslaki vahingoittaa \u201dkybervapautta, digitaalista vapautta ja oikeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 interneti\u00e4, jotka ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia\u201d. Maung Aung on samoilla linjoilla. H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan uusi laki on vain v\u00e4line sotilashallinnon vallan vahvistamiseksi ja kansan vaientamiseksi. Se antaisi juntalle lis\u00e4\u00e4 valtaa est\u00e4\u00e4 verkkosivustoja ja valvoa, sensuroida ja rangaista mielipiteen ilmaisusta verkossa.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dToisaalta se my\u00f6s paljastaa juntan ep\u00e4toivoisen yrityksen s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 valtansa kasvavan vastarinnan edess\u00e4. Laki on odottanut toteutumistaan jo kaksi vuotta. Se, ett\u00e4 se n\u00e4in nopeasti pannaan toimeen, osoittaa, ett\u00e4 hallitus pelk\u00e4\u00e4 asemansa puolesta sek\u00e4 laajenevan vastarintaliikkeen voimaa\u201d, Maung Aung muotoilee.<\/p>\n<p>Myanmarin digitaalinen tulevaisuus on suuri kysymysmerkki. Vaikka hallitus on parantanut sotilaallisia kykyj\u00e4\u00e4n, kasvattanut rivej\u00e4\u00e4n tuhansilla sotilailla sek\u00e4 saanut t\u00e4yden hallinnan internetist\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4en teleoperaattorit ja internetpalveluntarjoajat, kuluneen vuoden aikana my\u00f6s vastarintaliike on onnistunut panemaan kampoihin. Rovel pit\u00e4\u00e4kin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 hallitus jatkaa ydinalueiden hallintaa ja periferia-alueet pysyv\u00e4t sen hallinnan ulkopuolella. Periferiassa satelliittiyhteydet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja useimpiin kyliin tulee Starlink. Kansalaisten digitaalisten oikeuksien osalta h\u00e4n ei n\u00e4e juuri mink\u00e4\u00e4nlaisia valonpilkahduksia horisontissa.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dHallitus on vahva ja sitke\u00e4, ja heill\u00e4 on vahvoja kumppaneita, kuten Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4. He ovat jo kehitt\u00e4neet oman Suuren palomuurinsa, tiukentaneet otettaan digitaalisesta ekosysteemist\u00e4 ja tehneet VPN-yhteyksist\u00e4 jollain tasolla laittomia \u2013 tosin tilanne on yh\u00e4 sekava. Uskon, ett\u00e4 hallitus tiukentaa valvontaa entisest\u00e4\u00e4n.\u201d\u00a0<\/p>\n<p>\u201dTaistelu demokratian puolesta jatkuu\u201d, Maung Aung kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><b>Asiantuntijahaastateltavien nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Henkil\u00f6iden nimet ja toimipaikat ovat toimituksen tiedossa.<\/b><\/p>\n<p><a class=\"authoravatar\" href=\"https:\/\/voima.fi\/author\/voima\/\" title=\"voima\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" alt=\"\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tyhjalogo-160x160.png\"  class=\"avatar avatar-128 photo\" height=\"128\" width=\"128\"\/><\/a><\/p>\n<ul class=\"author-details\">\n<li class=\"published\">17.9.2025<\/li>\n<li class=\"more-by-author\">Kirjoittanut <a href=\"https:\/\/voima.fi\/author\/voima\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">voima<\/a><\/li>\n<li class=\"photos-by\">Kuvat Jani Kakko<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Myanmar (ent. Burma) on sotilasjuntan hallitsema, noin 54 miljoonan asukkaan maa Kaakkois-Aasiassa, Bengalinlahden rannalla. Maa on ollut suuren&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":37544,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[87],"tags":[33,31,30,148,32,91,92],"class_list":{"0":"post-37543","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-internet","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-internet","12":"tag-suomi","13":"tag-technology","14":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37543"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37543\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/37544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}