Kjell A. Nordstr\u00f6m on taloustieteilij\u00e4, joka on tullut tunnetuksi radikaaleista ennustuksistaan. Nyt h\u00e4n kertoo MTV Uutisille, mit\u00e4 Ruotsin taloudessa on tehty paremmin kuin Suomessa.\u00a0<\/p>\n
Ruotsalainen Kjell A. Nordstr\u00f6m on pesunkest\u00e4v\u00e4 tukholmalainen, asuuhan h\u00e4n sent\u00e4\u00e4n aivan kaupungin ytimess\u00e4 historiallisen Skansenin alueella.<\/p>\n
Juuret h\u00e4nell\u00e4 on kuitenkin Suomessa, tarkemmin Ahvenanmaan Br\u00e4nd\u00f6n kunnassa.<\/p>\n
Asukkaita noin 450.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten Nordstr\u00f6mill\u00e4 on radikaalilta kuulostava ennustus: kaupungistuminen kiihtyy jatkossa tavalla, joka h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 jopa pienempi\u00e4 kaupunkeja tielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Puhumattakaan pikkukunnista, joita Ruotsissakin on noin 300.<\/p>\n
Nordstr\u00f6m arvioi, ett\u00e4 Suur-Tukholman alueella asuu jopa viisi miljoonaa ihmist\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4, siis puolet maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4st\u00e4 johtuen taloudellinen valta keskittyy sinne. Suomessa on vastaavanlainen tilanne sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 Helsinki on viel\u00e4kin merkityksellisempi talouskasvun kannalta, Nordstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Ruotsissa ainoita kasvavia alueita ovat Tukholma, Malm\u00f6 ja G\u00f6teborg \u2013 sek\u00e4 muutama yliopistokaupunki. Kaikki muut paikkakunnat hiipuvat.<\/p>\n
Vastaava kehitys on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pit\u00e4isi t\u00e4st\u00e4 ajatella?<\/p>\n
\u2013\u00a0Uskon, ett\u00e4 kriisin tullen ja resurssien v\u00e4hentyess\u00e4 alkaa tietynlainen kuntien eriytyminen. Samaa palvelutasoa ei voida s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kaikilla alueilla, mutta joillakin voidaan, Nordstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n
Toisin sanoen, kaupungistumisen kiihtyess\u00e4 on yh\u00e4 vaikeampi pit\u00e4\u00e4 kiinni ajatuksesta, jossa sama palvelutaso s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Suomen joka kolkassa.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille pohtimista.<\/p>\n
Yritysten t\u00e4ht\u00e4in pit\u00e4\u00e4 olla suoraan globaaleilla markkinoilla<\/p>\n
Nordstr\u00f6m on toiminut apulaisprofessorina Tukholman kauppakorkeakoulussa ja konsultoinut satoja yrityksi\u00e4. Suomessa h\u00e4n vierailee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti sukujuuriensa vuoksi sek\u00e4 puhujana erilaisissa yritystilaisuuksissa.<\/p>\n
Helsinkiin h\u00e4n saapui t\u00e4ll\u00e4 kertaa puhumaan MTV:n yrityksille suunnattuun Kasvup\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ruotsi ja Suomi on siin\u00e4 mieless\u00e4 samanlaisia maita, ett\u00e4 molempien talous on heilahdellut kansainv\u00e4lisen markkinan mukana. Ruotsi on kuitenkin toipunut kerta toisensa j\u00e4lkeen Suomea paremmin.<\/p>\n
Maassa on my\u00f6s Ikean kaltaisia, jo asemansa betoniin valaneita j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, ja Spotfiyn kaltaisia uusia markkinavoittajia. Mit\u00e4 Ruotsissa tehd\u00e4\u00e4n paremmin?<\/p>\n
Nordstr\u00f6min mukaan juuri Ikea on hyv\u00e4 esimerkki menestyksen rakentamisesta, joka ei tapahdu hetkess\u00e4. Yhti\u00f6 on yli 80 vuotta vanha.<\/p>\n
\u2013 Voi hyv\u00e4 tavaton, he ovat tehneet virheit\u00e4 \u2013 he ovat kokeilleet erilaisia ratkaisuja ja malleja. Ja v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4ytynyt per\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja todeta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei toiminut. Mit\u00e4 tarkoitan on, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisille markkinoille p\u00e4\u00e4sy on yrityksen ja erehdyksen peli\u00e4, Nordstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on yksi h\u00e4nen teeseist\u00e4\u00e4n: maailmalle ei voi menn\u00e4 et\u00e4n\u00e4 istumalla toimistolla Helsingiss\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Useimmat n\u00e4ist\u00e4 kokeiluista pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kohtaamalla loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Tai paikallinen veroviranomainen Ranskassa, joka ei ole kovin innokas tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Ruotsi on rakentanut t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta sadan vuoden ajan kansainv\u00e4lisill\u00e4 yhti\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n
Menestys ruokkii muita<\/p>\n
Ruotsissa on niin monta menestyv\u00e4\u00e4 kuluttajayhti\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 yhden menestys on ruokkinut muita: Ikean menestyksen j\u00e4lkeen syntyi vaatej\u00e4tti H&M. Nordstr\u00f6min mukaan t\u00e4llaisia menestystarinoita ei polkaista pystyyn tyhj\u00e4st\u00e4. Kyse on osaamisesta ja jatkumosta, joka syntyy vuosikymmenien aikana.<\/p>\n
Mihin Suomen pit\u00e4isi panostaa?<\/p>\n
Nordstr\u00f6min mukaan Suomella on kaksi vahvaa keskittym\u00e4\u00e4, joista voisi edelleen ammentaa: mets\u00e4teollisuus ja Nokian menestyksen ymp\u00e4rille kasvanut yritysten ryp\u00e4s. Kolmas iso asia on teko\u00e4ly.<\/p>\n
Ei kuitenkaan ole realistista, ett\u00e4 n\u00e4in pieness\u00e4 maassa luotaisiin kokonaisia kielimalleja tai alan j\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4. Oleellisempaa on ottaa mallia alan ylivoimaisesti johtovaltiosta eli Yhdysvalloista.<\/p>\n
\u2013 Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsiemme pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 sinne opiskelemaan. Yhdysvalloissa pit\u00e4\u00e4 olla tyt\u00e4ryhti\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 he ovat se veturi, jonka kyydiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla, Nordstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n
H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastaavan esimerkin Suomen taloushistoriasta. Nordstr\u00f6min mukaan Nokialta oli virhe j\u00e4\u00e4d\u00e4 liian pitk\u00e4ksi aikaa tilanteeseen, jossa globaalia toimintaa johdettiin Suomesta \u2013 siis kaukana t\u00e4rkeimmilt\u00e4 markkinoilta.<\/p>\n