{"id":38015,"date":"2025-09-17T22:21:09","date_gmt":"2025-09-17T22:21:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38015\/"},"modified":"2025-09-17T22:21:09","modified_gmt":"2025-09-17T22:21:09","slug":"albumi-jossa-kuuluu-bandin-koko-maallisen-vaelluksen-aikainen-tumman-tulkinnan-kirjo-arviossa-paradise-lost","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38015\/","title":{"rendered":"&#8221;Albumi, jossa kuuluu b\u00e4ndin koko maallisen vaelluksen aikainen tumman tulkinnan kirjo&#8221; -arviossa Paradise Lost"},"content":{"rendered":"<p>Englantilainen Halifaxin kaupunki tunnetaan niin kutsutusta Halifaxin hirsipuusta (Halifax gibbet), joka ei ollut hirsipuu sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. Henki laitteessa kyll\u00e4 l\u00e4hti, mutta eri tavalla kuin narunjatkeena. Vempele oli er\u00e4\u00e4nlainen giljotiini, eli rikolliset menettiv\u00e4t henkens\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s p\u00e4\u00e4ns\u00e4. Synkk\u00e4\u00e4 toimintaa. <\/p>\n<p>Synkk\u00e4 toiminta jatkuu Halifaxissa edelleen, vaikka dekapitaatioh\u00e4rveli\u00e4 k\u00e4ytettiin viimeisen kerran vuonna 1650. Alakuloisista tunnelmista on huolehtinut vuodesta 1988 l\u00e4htien yhtye nimelt\u00e4 <strong>Paradise Lost<\/strong>. Kulmikkaasti poukkoilevalla death metalilla aloitellut ryhm\u00e4 oli kakkoslevyll\u00e4\u00e4n Gothicilla (1991) luomassa pohjaa melodiselle death\/doomille. Kyseess\u00e4 on genren pioneerib\u00e4ndi. Goottikuolo karisi kuitenkin suhteellisen rivakasti, kun PL suuntasi 1990-luvun loppua kohden yh\u00e4 kepe\u00e4mpiin ja valtavirtaisempiin tunnelmiin. Moni tykk\u00e4si, moni ei. <\/p>\n<p>Paradise Lost saattoi kadottaa jossain vaiheessa raskautensa, mutta melankolisuuttaan se ei menett\u00e4nyt. Paluu \u201dharhapoluilta\u201d tapahtui viimeist\u00e4\u00e4n In Requiem -levyn (2007) my\u00f6t\u00e4. Laulaja <strong>Nick Holmes <\/strong>kaivoi kuivakan \u00f6rin\u00e4n takaisin repertoaariinsa kymmenen vuotta sitten The Plague Withinill\u00e4, joka vakiinnutti nyky-Lostin tyylin. <\/p>\n<p>Ascension on t\u00e4ysin linjassa viimeisimpien Paradise Lost -levyjen kanssa. Varjot ovat tummia, maailman paino raskas ja jatkuva suruaika p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Melankolian mestarit ovat asialla, ja sen huomaa. <strong>Greg Mackintoshin<\/strong> kitara v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvionsa viilt\u00e4v\u00e4n kirkkaasti, tuttuun ja taattuun tyyliin. Rumpalinvaihdoksia lukuun ottamatta alusta asti samalla kokoonpanolla toiminut b\u00e4ndi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se tekee. <\/p>\n<p>Paradise Lost ei ole tehnyt heikkoa levy\u00e4 vuosikausiin, mutta alkuinnostuksen j\u00e4lkeen jokainen albumi on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4lle kuuntelulle. Ei sill\u00e4, etteiv\u00e4t ne olisi kovia levyj\u00e4, mutta kun ne eiv\u00e4t ole NIIN kovia. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tulee olemaan uusimman kohtalo. Lupaavalta vaikuttaa ainakin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, sen voi helposti todeta. <\/p>\n<p>Livehommat katsotaan sitten erikseen, mutta Ascensionilla Nick Holmes vet\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in v\u00e4kev\u00e4t lauluosuudet. Rapsakat korinat, pehme\u00e4t ja voimallisemmat puhtaat; kaikki l\u00e4htee t\u00e4ysien pisteiden arvoisesti. Laulut on my\u00f6s sovitettu ajatuksella, ja hienoja kulkuja riitt\u00e4\u00e4 jonoksi asti. <\/p>\n<p>Ascension on alakulon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 Lost-laatua alusta loppuun. Levyll\u00e4 on monia hienoja hetki\u00e4, mutta mainitaanpa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 pari kappaletta nimelt\u00e4. Salvation ja The Precipice ovat ihan koko Paradise Lostin taivaltakin tarkastellessa aivan ykk\u00f6skastia. Ne ovat kylmien v\u00e4reiden biisej\u00e4, t\u00e4ydellisi\u00e4 onnistumisia. Paradise Lost on onnistunut puristamaan uusimmalle levylleen maistuvan kokonaisuuden, jossa kuuluu b\u00e4ndin koko maallisen vaelluksen aikainen tumman tulkinnan kirjo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Englantilainen Halifaxin kaupunki tunnetaan niin kutsutusta Halifaxin hirsipuusta (Halifax gibbet), joka ei ollut hirsipuu sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. Henki&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38016,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,5533,6819,195,47,32,2954,109],"class_list":{"0":"post-38015","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-gothic-metal","13":"tag-levyarviot","14":"tag-music","15":"tag-musiikki","16":"tag-suomi","17":"tag-uusi-levy","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38015"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38015\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38016"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}