Segregaatiolla viitataan alueelliseen ja etniseen eriytymiseen.<\/p>\n
\u201dKoulut on heitetty rekan alle\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Vaattovaaran mielest\u00e4 koulut ovat mahdottoman edess\u00e4, jos ne eiv\u00e4t saa tukea segregaation ehk\u00e4isemiseen asuntopolitiikasta.<\/p>\n
\u201dNyt askarrellaan koulujen sis\u00e4ll\u00e4 ja puhutaan esimerkiksi painotusluokkien alasajosta. Pit\u00e4isi puhua kohtuuhintaisesta asumisesta ja siit\u00e4, miten v\u00e4lteltyjen alueiden vetovoimaa olisi mahdollista kasvattaa.\u201d<\/p>\n
Koulujen eriytyminen on todellisuutta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/p>\n
Esimerkiksi Vantaalla koulujen vieraskielisten m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat vuonna 2024 alle kymmenest\u00e4 prosentista yli 80 prosenttiin.<\/p>\n
My\u00f6s Espoossa on kouluja, joissa vieraskielisi\u00e4 on liki 80 prosenttia oppilaista. Helsinki on Vaattovaaran mielest\u00e4 onnistunut segregaation torjunnassa paremmin, mutta my\u00f6s p\u00e4\u00e4kaupungista l\u00f6ytyy kouluja, joissa l\u00e4hemm\u00e4s 70 prosenttia oppilaista on vieraskielisi\u00e4.<\/p>\n
Kolumnisti Ujuni Ahmed<\/a> kirjoitti<\/a> elokuun lopussa Apu-lehdess\u00e4, ett\u00e4 tietyill\u00e4 alueilla l\u00e4hikoulu voi muodostua loukuksi.<\/p>\n \u201dKun tietyist\u00e4 kouluista pyrit\u00e4\u00e4n pois ja toisia v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n, kouluvalinnat alkavat heijastaa alueiden jakolinjoja \u2013 ja samalla vahvistavat niit\u00e4. Lapset kasvavat erill\u00e4\u00e4n toisistaan ja yhteiskunnasta: kielest\u00e4, kulttuurista, verkostoista ja tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4\u201d, Ahmed kirjoittaa.<\/p>\n My\u00f6s Vaattovaara painottaa, ett\u00e4 tietyn alueen v\u00e4ltt\u00e4minen on segregaation vahvin moottori.<\/p>\n \u201dSilloin erityisluokkien lopettaminen ei auta. Pikemminkin alueen laatua ja vetovoimaa tulisi lis\u00e4t\u00e4. Helpoimmin se tapahtuu asuntokannan moninaisuutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4.\u201d<\/p>\n Mari Vaattovaara kritisoi Espoon Perkkaan kaltaisia asuinalueita, joissa on huomattavan paljon yksi\u00f6it\u00e4 ja kaksioita, paljon yksinasuvia, v\u00e4h\u00e4n lapsiperheit\u00e4 ja nekin pienituloisia. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiset asuinalueet rakennetaan jo l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan eriytyneiksi. Kuva:\u00a0Juhani Niiranen \/ HS<\/p>\n Vaattovaaran mukaan tarvitaan siis isompia asuntoja, monipuolisempaa asuntokantaa ja viihtyisi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 erilaisia asuntojen hallintamuotoja.<\/p>\n \u201dOmistusta, v\u00e4limuotoa ja Hitasta. Sellaista, ettei ole pakko l\u00e4hte\u00e4 toisaalle, jos vaurastuu.\u201d<\/p>\n Sekoittava asuntopolitiikka on segregaation ehk\u00e4isyn ydint\u00e4, mutta Vaattovaaran mukaan ongelma on, ett\u00e4 kohtuuhintaisen asumisen eri muotoja ajetaan alas joka puolelta.<\/p>\n Halpojen ja valtion tuella rahoitettujen vuokra-asuntojen osuus on ollut 2000-luvulla pudotuksessa Helsingiss\u00e4 ja sen naapurikaupungeissa, kertoi<\/a> HS helmikuussa.<\/p>\n Tuettujen ara-vuokra-asuntojen osuus laskee Helsingiss\u00e4 yh\u00e4. My\u00f6s toista Helsingille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asumisen muotoa eli asumis\u00adoikeus\u00adasuntoja valtio ajaa alas.<\/p>\n Viime viikolla HS kertoi<\/a>, ett\u00e4 Hekan uudet vuokra-asunnot ovat niin kalliita, ettei pienituloisilla ole niihin en\u00e4\u00e4 varaa. Hitas on lakkautettu. Asumisen rahoitus-\u200b ja kehitt\u00e4miskeskus ARA:lla on ollut keskeinen rooli kohtuuhintaisten asuntojen tuottajana, mutta se lopetettiin ja toiminnot siirrettiin osaksi ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Parhaillaan hallitus suunnittelee Valtion asuntorahaston lakkauttamista ja rahaston varojen siirt\u00e4mist\u00e4 valtiolle. Jos suunnitelmat toteutuvat, tulee valtion tukeman asuintuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskemaan pian jyrk\u00e4sti.<\/p>\n Suomessa aloitettiin viime vuonna arviolta 18\u202f000 uutta asuntohanketta. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hes puolet oli valtion tukemaa asuntotuotantoa eli ara-asuntoja.<\/p>\n Kuten HS kirjoitti<\/a> elokuussa, olisi Valtion asuntorahaston lakkauttamisella merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia Suomen rakennus- ja asuntomarkkinoihin ja pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s tavallisille suomalaisille, joiden tulotaso ei riit\u00e4 markkinahintaisissa asunnoissa asumiseen.<\/p>\n \u201d<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n ei pid\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kouluja kohtuuttomaan asemaan ja lapsia ongelmien ratkojaksi.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n Segregaatioon vaikuttaa my\u00f6s se, millaisia asuntoja rakennetaan. Vuonna 2023 Vaattovaara ja Helsingin kaupungin nyt jo el\u00e4k\u00f6itynyt j\u00e4rjestelm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Vuori<\/a> julkaisivat laajan selvityksen<\/a>, jonka mukaan rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa on tapahtunut merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia.<\/p>\n Esimerkiksi Espooseen ja Vantaalle on rakennettu alueita, joita Vaattovaara kutsuu jo l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan \u201deriytyneiksi\u201d: runsaasti pieni\u00e4 vuokra-asuntoja ja yksinasujia, matala tulotaso, paljon maahanmuuttajia, v\u00e4h\u00e4n lapsiperheit\u00e4 \u2013 ja n\u00e4m\u00e4 lapsiperheet kaupungin keskiarvoa pienituloisempia.<\/p>\n Vaattovaaran mukaan nyt pit\u00e4isi puhua asumisen ihanteista ja periaatteista, sill\u00e4 jos niin ei tehd\u00e4, segregaatio kiihtyy.<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n ei pid\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kouluja kohtuuttomaan asemaan ja lapsia ongelmien ratkojaksi. Kunnilla on kaupunkisuunnittelumonopoli, eli on aidosti mahdollista tehd\u00e4 valtavasti asioita.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Koulut|Helsingin yliopiston professorin Mari Vaattovaaran mielest\u00e4 koulujen on saatava asuntopolitiikasta tukea segregaation eli alueellisen ja etnisen eriytymisen ehk\u00e4isemiseen.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38064,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-38063","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38063","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38063"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38063\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Mari](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758152888_48_468.jpg\")
<\/p>\n\n