{"id":381,"date":"2025-08-11T02:11:12","date_gmt":"2025-08-11T02:11:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/381\/"},"modified":"2025-08-11T02:11:12","modified_gmt":"2025-08-11T02:11:12","slug":"apulaisprofessori-paavo-penttila-on-inspiroitunut-luonnon-materiaaleista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/381\/","title":{"rendered":"Apulaisprofessori Paavo Penttil\u00e4 on inspiroitunut luonnon materiaaleista"},"content":{"rendered":"

Filosofian tohtori\u00a0Paavo Penttil\u00e4\u00a0<\/strong>on nimitetty Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston fysiikan laitokselle apulaisprofessorin 5-vuotiseen tenure track-teht\u00e4v\u00e4\u00e4n\u00a02.5.2025<\/strong>\u00a0alkaen. H\u00e4n tutkii puu- ja kasvimateriaaleja sek\u00e4 niist\u00e4 valmistettuja tuotteita. H\u00e4n haluaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kasviper\u00e4isen biomassan rakenteita ja ominaisuuksia, sill\u00e4 niiden t\u00e4ydellinen hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tarkempaa tiet\u00e4myst\u00e4. H\u00e4n tutkii erilaisten biomassojen rakenteita erityisesti r\u00f6ntgen- ja neutronisirontaan ja r\u00f6ntgenkuvantamiseen perustuvilla menetelmill\u00e4.\u00a0<\/p>\n

– Teen soveltavaa tutkimusta ja olen inspiroitunut luonnon materiaaleista. Kasvien rakennetiedolla ja niiden rakenteen muodostumismekanismien ymm\u00e4rt\u00e4misell\u00e4 voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Tulevaisuudessa esimerkiksi viljelyskasvien ja puiden ominaisuuksia voidaan muokata geeniteknologian avulla eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin paremmin sopiviksi, visioi apulaisprofessori Paavo Penttil\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Rahoitusta kest\u00e4v\u00e4n maa- ja mets\u00e4talouden edist\u00e4miseksi<\/p>\n

Penttil\u00e4 on saanut tutkimukseensa merkitt\u00e4v\u00e4n 1 500 000 euron rahoituksen Novo Nordisk s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 huhtikuussa 2025. H\u00e4nen FibForm \u2013hankkeessa (Understanding the role of hemicelluloses in the formation of plant microfibril structures to enable their informed design) tutkitaan kasvien soluseinien nanorakennetta. Tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ne saavat halutun lujuuden ja muut ainutlaatuiset ominaisuudet.\u00a0<\/p>\n

– Tutkimukseni taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kasvien soluseinien komponentin, hemiselluloosapolymeerien, erityinen rakenne ohjaa selluloosaisten fibrillirakenteiden muodostumista. Aion vahvistaa t\u00e4m\u00e4n hypoteesin tutkimalla erilaisia kasvilajeja ja mallisysteemej\u00e4, joissa hemiselluloosien erot johtavat erilaisiin fibrillimorfologioihin, selvent\u00e4\u00e4 Penttil\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vahvasti koneoppimista<\/p>\n

R\u00f6ntgen- ja neutronisirontamenetelmill\u00e4 tuotetaan valtavasti dataa, jota Penttil\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 olevissa projekteissa analysoidaan muun muassa koneoppimisella. Uudessa hankkeessa tavoitteena on kuitenkin luoda koneoppimisen avulla kuva biosynteesin, rakenteen ja ominaisuuksien v\u00e4lisist\u00e4 suhteista kasvien soluseiniss\u00e4.<\/p>\n

– Hankkeen tulokset tuottavat uutta perustietoa kasvien soluseinien biosynteesist\u00e4 ja johtavat kasvien suunnitteluun kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maataloutta ja hiilt\u00e4 sitovia puuper\u00e4isi\u00e4 materiaaleja varten, mik\u00e4 mahdollistuu uuden tietopohjan avulla, kertoo Penttil\u00e4.\u00a0<\/p>\n

JYU:ssa kehitet\u00e4\u00e4n r\u00f6ntgenkuvantamismenetelmi\u00e4\u00a0<\/p>\n

Penttil\u00e4 opiskeli fysiikkaa Helsingin yliopistossa v\u00e4itellen sielt\u00e4 vuonna 2013. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n vietti tutkijatohtorina yhteens\u00e4 nelj\u00e4 vuotta ulkomailla Japanissa ja Ranskassa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston apulaisprofessorin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 hakiessa h\u00e4n ei ep\u00e4r\u00f6inyt, vaikkei Jyv\u00e4skyl\u00e4 ollut h\u00e4nelle entuudestaan tuttu.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

– Ty\u00f6paikka oli kuin luotu minulle. Olen urallani keskittynyt hierarkkisten ja luontoper\u00e4isten materiaalien rakenteen tutkimiseen nano- ja mikrometritasolla r\u00f6ntgen- ja neutronitekniikoihin. On suuri kunnia p\u00e4\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n fysiikan laitoksen r\u00f6ntgenkuvantamista ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alan tutkimusta Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa, iloitsee Penttil\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Perustutkimuksen lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n tutkimusta paljon yhteisty\u00f6n\u00e4 yritysten ja organisaatioiden kanssa. Moni yritys kaipaa tutkimustietoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen materiaaliensa rakennetta ja kehitt\u00e4\u00e4kseen tuotteitaan esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi.\u00a0<\/p>\n

– T\u00e4m\u00e4 on mahdollista k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme olevien menetelmien kuten r\u00f6ntgentomografian avulla. Siin\u00e4 luodaan tarkkoja kolmiulotteisia rakennekuvia, jotka esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten neste liikkuu materiaalissa tai miten materiaali muuttuu l\u00e4mp\u00f6tilan tai kosteuden muuttuessa. Vahvuutemme on erityisesti prosessien selvitt\u00e4minen eri kokomittakaavoissa, kertoo Penttil\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Tutkimuksen ytimess\u00e4 on tieteiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6\u00a0<\/p>\n

Fysiikan lis\u00e4ksi kemia ja biologia ovat rakkaita aloja Penttil\u00e4lle ja h\u00e4n arvostaakin monitieteisyytt\u00e4. Erilaisten ilmi\u00f6iden monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellytt\u00e4\u00e4 usein monitieteist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa ilmi\u00f6iden tarkastelussa ja ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

– Yhdess\u00e4 eri luonnontieteiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja luonnon tuottamia rakenteita. Tiedekunnassamme tehd\u00e4\u00e4n vahvaa fysiikan, kemian ja biologian tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 auttaa my\u00f6s omassa tutkimuksessani. Se oli my\u00f6s yksi syy hakeutua Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoon, kertoo Penttil\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Filosofian tohtori\u00a0Paavo Penttil\u00e4\u00a0on nimitetty Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston fysiikan laitokselle apulaisprofessorin 5-vuotiseen tenure track-teht\u00e4v\u00e4\u00e4n\u00a02.5.2025\u00a0alkaen. H\u00e4n tutkii puu- ja kasvimateriaaleja sek\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":382,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-381","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=381"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/381\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=381"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=381"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=381"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}