{"id":38192,"date":"2025-09-18T03:57:14","date_gmt":"2025-09-18T03:57:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38192\/"},"modified":"2025-09-18T03:57:14","modified_gmt":"2025-09-18T03:57:14","slug":"arvio-juha-seppala-ei-kaunistele-kuolevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38192\/","title":{"rendered":"Arvio: Juha Sepp\u00e4l\u00e4 ei kaunistele kuolevaisuutta"},"content":{"rendered":"

Jos<\/strong> Juha Sepp\u00e4l\u00e4n <\/strong>(s. 1956) laajassa kirjallisessa tuotannossa on jokin yhten\u00e4inen linja, luonnehtisin sit\u00e4 banaaliuden juhlinnaksi. H\u00e4nen uusin romaaninsa Kehtolaulun koordinaatit on linjalle luontevaa jatkoa. <\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Sepp\u00e4l\u00e4 on valinnut k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen ehk\u00e4 suurimman ja ajattomimman mahdollisen teeman: kuoleman. <\/p>\n

Sepp\u00e4l\u00e4lle tyypillisesti romaanin kerronta on sen verran sirpaleista, ett\u00e4 perinteisest\u00e4 juonesta ei voi puhua. <\/p>\n

Jonkinlaisena keskushenkil\u00f6n\u00e4 toimii ruumisauton kuljettaja, joka odottaa tapaavansa poikansa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen. <\/p>\n

Hautauspalvelubisnes onkin mainio milj\u00f6\u00f6 kuoleman arkisten realiteettien kuvaamiseen. T\u00e4t\u00e4 kautta Sepp\u00e4l\u00e4 viskoo parhaimmillaan osuvia piikkej\u00e4 kohti itseriittoista keskiluokkaa, joka tekee parhaansa unohtaakseen el\u00e4m\u00e4n rajallisuuden. Hautajaisiakin on kovin hankala saada sopimaan kiireisen uraohjuksen kalenteriin. <\/p>\n

\u201dV\u00e4hiten kunnioitusta vainajia kohtaan osoittavat omaiset, jotka sadepuutarhoissaan, dynaamisten istutusten, ahomansikoiden ja katsurapensaiden keskell\u00e4 luontoa kuratoiden hakevat kalenteristaan sopivaa siunausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 festareiden, matkojen ja pleijareiden seasta, toisinaan parin kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4, jopa kauempaa.\u201d<\/p>\n

Kovin<\/strong> makaabereihin saati groteskeihin sf\u00e4\u00e4reihin\u2009\u2013\u2009siis paljoakaan kauemmas pikkuporvarillisuudesta\u2009\u2013\u2009Kehtolaulun koordinaatit ei silti kurottele. L\u00e4himm\u00e4ksi tulee erilaisten hautausmenetelmien seikkaper\u00e4inen kuvailu.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi valokeilaan pintautuvat ep\u00e4sankarillinen sotaveteraani, jonkinlaista mets\u00e4sissi\u00e4 leikkiv\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistoh\u00f6rh\u00f6 sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntynyt kulttuurivaikuttaja. Etenkin viimeksi mainittu henkil\u00f6 on mielenkiintoinen hahmo. H\u00e4net voi tulkita jopa parodiaksi erin\u00e4isist\u00e4 opeista, joiden mukaan k\u00e4rsimys syntyy haluamisesta tai v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n

Tuloksena on niin t\u00e4ydellinen v\u00e4ritt\u00f6myys, ett\u00e4 se on jo itsess\u00e4\u00e4n taidetta. <\/p>\n

Ja tietysti my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4kielt\u00e4ytyj\u00e4n osana on lopulta kuolla, kuten kaikkien muidenkin.<\/p>\n

Kuolema<\/strong> on suuri tasa-arvoistaja. T\u00e4m\u00e4 oli tunnettu ajatus jo keskiajalla, jolloin kuolevaisen oli n\u00f6yrrytt\u00e4v\u00e4 Jumalan edess\u00e4.<\/p>\n

Sepp\u00e4l\u00e4 jatkaa muinaista memento mori -traditiota 2000-luvun proosallisessa hengess\u00e4, omalla j\u00e4rjestelm\u00e4llisen banaalilla tavallaan. Ihminen, yksil\u00f6, on fyysisen olemuksensa voimaton vanki, yht\u00e4 ja samaa hajoavaa materiaa kaiken muun kanssa. Eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 edes yritet\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 vapauttavana tai lohdullisena ajatuksena. <\/p>\n

Merkityksen etsiminen radikaaleista aatteista, tyhjyyden t\u00e4ytt\u00e4minen huvituksilla tai itse el\u00e4m\u00e4st\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4ytyminen ovat kaikki samanlaista turhuutta. Ainoa todellinen vastavoima kuolemalle n\u00e4ytt\u00e4isi olevan suvunjatkaminen. Ainakin ruumisauton kuljettaja kokee romaanin ainoan valonpilkahduksen, kun h\u00e4n lopulta tutustuu poikaansa. <\/p>\n

Nimess\u00e4<\/strong> Kehtolaulun koordinaatit kuuluu syntym\u00e4n ja kuoleman sin\u00e4ns\u00e4 runollinen ykseys. Kehtolaulua voi laulaa paitsi vastasyntyneelle my\u00f6s jollekulle, joka on nukahtamaisillaan ikuiseen uneen. Koordinaatit taas viitannevat ihmisen pyrkimykseen j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4 maailma, paikantaa oma erillinen olemassaolonsa. <\/p>\n

Pyrkimys on tietenkin toivoton, sill\u00e4 maailma on arvaamaton ja ihmiset ovat ep\u00e4rationaalisia. Mannerlaatatkin liikkuvat, mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 koordinaattien paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4. Ainoa pysyv\u00e4 asia on muutos, kaiken hajoaminen, kuolema.<\/p>\n

Kehtolaulun koordinaattien rakenne tukee temaattista ydint\u00e4, niin kuin taiteellisesti kunnianhimoisissa teoksissa usein. <\/p>\n

Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong> koukkaa kerronnassaan v\u00e4lill\u00e4 metafiktion puolelle, korostaa tekstins\u00e4 keinotekoista tai ep\u00e4luotettavaa luonnetta. Er\u00e4\u00e4t kohtaukset on kirjoitettu k\u00e4sikirjoitusformaattia mukaillen ja kirjan loppupuolella kommentoidaan Kehtolaulun koordinaatit -nimist\u00e4 romaania.<\/p>\n

Kirjoittaminenkin lienee vain yksi ep\u00e4toivoinen yritys tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Itse Sepp\u00e4l\u00e4n romaani kuitenkin on, luultavasti tarkoituksella, yht\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen kuin itse el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Kehtolaulun koordinaatit ei ole suinkaan nihilistinen teos. Aito nihilismi kumoaa\u00ad itse itsens\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa vilpitt\u00f6m\u00e4n kaikelle nauramisen, jopa er\u00e4\u00e4nlaisen ylevyyden. Pikemminkin Sepp\u00e4l\u00e4n eetos on nihilismin kaapuun verhoutuvaa katkeraa moralismia, banaaliuden juhlintaa.<\/p>\n

Kun teknisesti osaava kirjailija l\u00e4htee t\u00e4lt\u00e4 pohjalta harkitusti rakentamaan teosta, voi synty\u00e4 vain Kehtolaulun koordinaatit.\u2009<\/p>\n

Juha Sepp\u00e4l\u00e4: Kehtolaulun koordinaatit. 235 sivua. Siltala, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos Juha Sepp\u00e4l\u00e4n (s. 1956) laajassa kirjallisessa tuotannossa on jokin yhten\u00e4inen linja, luonnehtisin sit\u00e4 banaaliuden juhlinnaksi. H\u00e4nen uusin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38193,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,109],"class_list":{"0":"post-38192","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38192"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38192\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}