{"id":38252,"date":"2025-09-18T05:14:11","date_gmt":"2025-09-18T05:14:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38252\/"},"modified":"2025-09-18T05:14:11","modified_gmt":"2025-09-18T05:14:11","slug":"nama-uutuusnayttelyt-ilahduttavat-tana-syksyna-erityisesti-yhta-on-odotettu-pitkaan-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38252\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 uutuusn\u00e4yttelyt ilahduttavat t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 \u2013 erityisesti yht\u00e4 on odotettu pitk\u00e4\u00e4n | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Loppuvuoden pimeyteen tuovat piristyst\u00e4 lukuisat uudet taiden\u00e4yttelyt. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 moni museo luottaa valokuvan voimaan.<\/p>\n

Poimimme monipuolisesta taidetarjonnasta menovinkiksi n\u00e4m\u00e4 kahdeksan.<\/p>\n

1. Syksyn ykk\u00f6snimi on Klimt<\/p>\n

\"Vaaleapukuisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Gustav Klimtin \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus Amalie Zuckerkandl (1917\u20131918). Kuva: Belvedere, Wien, Foto: Johannes Stoll<\/p>\n

It\u00e4valtalaisen Gustav Klimtin<\/strong> (1862\u20131918) taiteen yst\u00e4v\u00e4t ovat odottaneet t\u00e4t\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen teoksiaan ei ole aiemmin ollut esill\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Gustav Klimt oli niin sanotun Wienin sesession perustaja. Liikkeen nuoret taiteilijat halusivat sanoa piut paut luutuneille taideihanteille ja tuoda taiteeseen moderneja tuulahduksia.<\/p>\n

Kuinka ollakaan, Gustav Klimtin taidetta aikanaan my\u00f6s paheksuttiin, olihan teoksista l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 h\u00e4iv\u00e4hdys erotiikkaa.<\/p>\n

\"Maalauksessa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Taiteilijan Beethoven-friisi Vihamieliset voimat – paneeli 1, etusein\u00e4. Sein\u00e4maalauksista n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 kopiot. Kuva: Belvedere, Wien<\/p>\n

Vaikka Atenumin taidemuseon syksyn p\u00e4\u00e4n\u00e4yttely<\/a> saakin huomiota juuri Klimtin ansiosta, mukana on teoksia monelta muultakin nimekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 taiteilijalta, kuten taidemaalari Akseli Gallen-Kallelalta<\/strong> (1865\u20131931).<\/p>\n

Esill\u00e4 on kuvataidetta, valokuvia, muotoilua, koruja ja muotia.<\/p>\n

Gallen-Kallela, Klimt & Wien. Ateneumin taidemuseo, Helsinki 26.9.2025\u20131.2.2026.<\/p>\n

2. Amos Rexiss\u00e4 uhmataan painovoimaa<\/p>\n

\"Taideteos<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Leandro Erlichin teokset ihmetytt\u00e4v\u00e4t ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t katsojan. B\u00e2timent on vuodelta 2004. Kuva: Leandro Erlich<\/p>\n

Syksyn p\u00e4\u00e4t\u00e4hti on argentiinalaissyntyinen Leandro Erlich<\/strong>.<\/p>\n

H\u00e4nen suurissa installaatioissa eiv\u00e4t p\u00e4de fysiikan lait, vaan niiss\u00e4 uhmataan painovoimaa \u2013 mit\u00e4 n\u00e4en ja mik\u00e4 on totta?<\/p>\n

Leandro Erlichin teoksia on voinut ihmetell\u00e4 museoissa maailmalla, mutta Suomessa h\u00e4n on ensikertalainen.<\/p>\n

Leandro Erlich. Amos Rex, Helsinki 8.10.2025\u201329.3.2026.<\/p>\n

3. Stefan Bremer ja nostalgiatrippi 1980-luvulle<\/p>\n

\"Mustavalkoinen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Stefan Bremer valokuvasi 1970- ja 1980-luvuilla Helsingin y\u00f6ss\u00e4 ja tuli tunnetuksi legendaarisista nuorisokuvistaan. Kuvan \u201dSteissin kingit\u201d h\u00e4n otti Rautatieasemalla vuonna 1978. Kuva: Stefan Bremer\"Kaksi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Hakasalmen huvilan n\u00e4yttelyss\u00e4 oman kokonaisuutensa muodostavat rock-b\u00e4ndien keikoilta otetut valokuvat. Bremer kuvasi Divinen ja Lauran Zebra-klubilla vuonna 1982. Kuva: Stefan Bremer<\/p>\n

Valokuvaaja Stefan Bremerin<\/strong> ikoniset valokuvat viev\u00e4t Helsingin y\u00f6h\u00f6n \u2013 kaupungin kaduille ja klubeille, joiden h\u00e4myss\u00e4 kohtaavat y\u00f6n kulkijat ja juhlijat.<\/p>\n

Bremerin otokset ovat dokumentinomaisia muistumia 1980-luvulta, kun punkkarit majailivat Lepakossa ja diinarit kokoontuivat Rautatieasemalla.<\/p>\n

Kuvista v\u00e4littyy ihmisten aito kohtaaminen ja luottamus, joka kuvaajan ja kuvattavien v\u00e4lill\u00e4 vallitsee.<\/p>\n

Stefan Bremer \u2013 Helsinki by Night. Hakasalmen huvila, Helsinki 4.10.2025\u201330.8.2026.<\/p>\n

4. Espanjalaista l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja valoa<\/p>\n

\"V\u00e4rik\u00e4s<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

V\u00e4limeren valo on aina houkutellut taiteilijoita Espanjan rannikoille kaikkialta Euroopasta. Lu\u00eds Masriera maalaus Auringonvarjoja rannalla on vuodelta 1928. Kuva: Fundaci\u00f3n Fran Daurel \"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Francisco Pradilla: Pitsinnypl\u00e4yst\u00e4 h\u00e4it\u00e4ni varten (1908). Kuva: Catedral de Barcelona – Adri\u00e0 Soler<\/p>\n

Onko mielikuvasi Espanjasta h\u00e4rk\u00e4taisteluita ja flamencon rytmik\u00e4st\u00e4 nakutusta?<\/p>\n

Matkailijat ovat suunnanneet Espanjan l\u00e4mp\u00f6\u00f6n jo 1700-luvulta alkaen, ja sielt\u00e4 samat mielikuvat ovat periytyneet my\u00f6s taiteeseen. Sinebrychoffin taidemuseon uutuusn\u00e4yttely<\/a> kurkistaa my\u00f6s myyttien taakse.<\/p>\n

N\u00e4yttely esittelee suomalaiselle yleis\u00f6lle ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yht\u00e4 laajasti Espanjan 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaidetta.<\/p>\n

Espanja myyttien takana. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki 11. tammikuuta 2026 saakka.<\/p>\n

5. Muumitaloon pakoon syysmyrsky\u00e4<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuvataiteilija ja kirjailija Tove Janssonin lavasteluonnos Muumitalosta (1950). Kuva: \u00a9Moomin Characters\u2122<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vuosi on Muumien juhlaa. Ensimm\u00e4isen Muumitarinan, Muumit ja suuri tuhotulva, julkaisusta on 80 vuotta ja Tove Janssonin<\/strong> nimi on vuoden aikana esill\u00e4 eri yhteyksiss\u00e4 my\u00f6s Suomen ulkopuolella.<\/p>\n

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa<\/a> pohditaan muun muassa valokuvin Janssonin sek\u00e4 rakastettujen Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja muotoiluun.<\/p>\n

Muumeille koti Muumilaaksossa oli turvapaikka maailman mullistuksilta ja syysmyrskyilt\u00e4. Tove Jansson nautti Klovharun kes\u00e4kodista saaristossa.<\/p>\n

Pako Muumilaaksoon. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki 10.10.2025\u201327.9.2026.<\/p>\n

6. Kaihon kuvia Kaurism\u00e4en hengess\u00e4<\/p>\n

\"Kolme<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kaurism\u00e4en elokuva Kauas pilvet karkaavat (1996) on hovimestari Ilonan ja raitiovaununkuljettaja Laurin tarina. N\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 Kari V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Kati Outinen ja Outi M\u00e4enp\u00e4\u00e4. Kuva: Malla Hukkanen<\/p>\n

Valokuvaaja Malla Hukkanen<\/strong> on ty\u00f6skennellyt ohjaaja Aki Kaurism\u00e4en<\/strong> elokuvien still-kuvaajana ja kuvaussihteerin\u00e4.<\/p>\n

Savonlinnan museon Kaihon Kultamaa -n\u00e4yttelyss\u00e4 on h\u00e4nen valokuviaan Kaurism\u00e4en elokuvista. Tuoreimmat ovat Kuolleet lehdet -elokuvasta (2023).<\/p>\n

Malla Hukkanen on palkittu ty\u00f6st\u00e4\u00e4n useita kertoja. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Matti Pellonp\u00e4\u00e4 -elokuvakulttuuripalkinto viime vuonna.<\/p>\n

Kaihon Kultamaa \u2013 Malla Hukkasen valokuvia Aki Kaurism\u00e4en elokuvatuotannoista. Riihisaari \u2013 Savonlinnan museo 26.9.2025\u201315.2.2026.<\/p>\n

7. Toisenlainen Martta Wendelin<\/p>\n

\"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Martta Wendelin teki my\u00f6s t\u00e4llaisia kuvia. Wendelinin kansikuva Berta Ruckin kirjaan Nykyp\u00e4ivien tytt\u00f6 on vuodelta 1934. Kuva: Tuusulan taidemuseon kuvitustaiteen kokoelma<\/p>\n

Kuvataiteilija Martta Wendelin<\/strong> (1893\u20131986) teki kortteja, piirsi lehtien kansikuvia ja kuvitti satukirjoja. Erityisesti h\u00e4net muistetaan Kotiliesi-lehden kansikuvista.<\/p>\n

Koti-idylli\u00e4 ihannoivan kuvaston ohella Wendelin teki my\u00f6s toisenlaisia aiheita. V\u00e4hemm\u00e4n tunnetuissa kuvissa on rohkea, itsen\u00e4inen ja muodikas nainen, joka ajaa autoa, k\u00e4y kahvilassa ja juhlii. Silkkisukkia, polkkatukkia -n\u00e4yttely esittelee t\u00e4t\u00e4 Wendelinin uralla poikkeukselliseksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 vaihetta.<\/p>\n

Silkkisukkia ja polkkatukkia. Erkkola, Tuusula 14. joulukuuta 2025 saakka.<\/p>\n

8. Hildurin ihmeellinen el\u00e4m\u00e4<\/p>\n

\"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Valokuvaaja Hildur Sammallahti oli Suomen Lapin valokuvaajana uranuurtaja. Kuva: LAPIN MAAKUNTAMUSEO<\/p>\n

H\u00e4nell\u00e4 oli oma valokuvaamo Rovaniemell\u00e4 jo viime vuosisadan alussa. Lis\u00e4ksi Hildur Sammallahti ty\u00f6skenteli Kemi-Yhti\u00f6n valokuvaajana ja Helsingin Kaiku -lehden kirjeenvaihtajana.<\/p>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 on 300 h\u00e4nen ottamaansa historiallista valokuvaa Rovaniemelt\u00e4 ja Lapista.<\/p>\n

Walokuvaaja Hildur. Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 16. elokuuta 2026 saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Loppuvuoden pimeyteen tuovat piristyst\u00e4 lukuisat uudet taiden\u00e4yttelyt. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 moni museo luottaa valokuvan voimaan.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38253,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,2044,390,137,33,31,30,10472,108,10567,10569,10069,32,394,397,10568,1365,6291,10566,393,391,392,2043,109],"class_list":{"0":"post-38252","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-ateneum","12":"tag-design","13":"tag-entertainment","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-gustav-klimt","18":"tag-kulttuuri","19":"tag-muotoilu","20":"tag-stefan-bremer","21":"tag-suomen-taidemuseot","22":"tag-suomi","23":"tag-suunnittelu","24":"tag-taide","25":"tag-taidegalleriat","26":"tag-taidemuseot","27":"tag-taidenayttelyt","28":"tag-taideteokset","29":"tag-taiteet","30":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","31":"tag-taiteetsuunnittelu","32":"tag-taiteilijat","33":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38252","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38252"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38252\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}