{"id":38359,"date":"2025-09-18T07:11:10","date_gmt":"2025-09-18T07:11:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38359\/"},"modified":"2025-09-18T07:11:10","modified_gmt":"2025-09-18T07:11:10","slug":"kolmansien-maiden-korkeakouluopiskelijat-suorittavat-enemman-opintoja-suomessa-kuin-suomalaiset-kertoo-tuore-raportti-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38359\/","title":{"rendered":"Kolmansien maiden korkea\u00adkoulu\u00adopiskelijat suorittavat enemm\u00e4n opintoja Suomessa kuin suomalaiset, kertoo tuore raportti | Kotimaa"},"content":{"rendered":"

Opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet ty\u00f6skentelev\u00e4t harvemmin kuin muut opiskelijat.<\/p>\n

\"Opiskelija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ero opintopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 repesi vuonna 2018. Kuva: Sami Takkinen \/ Yle<\/p>\n

Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemm\u00e4n opintoja Suomessa kuin suomalaiset, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore raportti<\/a>.<\/p>\n

VATTin Datahuoneen raportin mukaan lukuvuonna 2023\u20132024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertym\u00e4n mediaani oli noin 64, kun muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistett\u00e4.<\/p>\n

Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskim\u00e4\u00e4rin 60 opintopistett\u00e4 valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.<\/p>\n

Vuonna 2024 korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneista kaksi kolmasosaa oli Etel\u00e4-Aasian maiden kansalaisia.<\/p>\n

EU:n ja ETA:n j\u00e4senvaltioiden sek\u00e4 Sveitsin kansalaiset eiv\u00e4t tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heit\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4 raportissa.<\/p>\n

Tutkija Max Toikan<\/strong> mukaan erot i\u00e4ss\u00e4, sukupuolessa, meneill\u00e4\u00e4n olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eiv\u00e4t juuri selit\u00e4 eroa opintopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Ero repesi sen j\u00e4lkeen, kun kolmansien maiden kansalaisille tuli lukuvuosimaksut\"Kolmansien<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Viel\u00e4 ennen lukuvuotta 2018\u20132019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama.<\/p>\n

Elokuussa 2017 tai my\u00f6hemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja.<\/p>\n

Tutkimus ei kuitenkaan kerro, onko lukuvuosimaksuilla ja opintopistekertymill\u00e4 syy-seuraussuhdetta, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi<\/strong> tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n

Raportin mukaan oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa opiskelevat ty\u00f6skentelev\u00e4t harvemmin ja valmistuvat nopeammin kuin muut opiskelijat.<\/p>\n

Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskim\u00e4\u00e4rin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Muut opiskelijat tienasivat 1 350 euroa.<\/p>\n

Kolmansien maiden opiskelijat jakautuvat melko tasan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. L\u00e4hes puolet opiskelee tekniikan aloja tai ICT-alaa, mutta terveys- ja hyvinvointialojen suosio on kasvanut.<\/p>\n

Korkeakoulututkinnon suorittamista varten my\u00f6nnettyjen opiskeluperusteisten ensimm\u00e4isten oleskelulupien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla.<\/p>\n

Vuonna 2024 niit\u00e4 my\u00f6nnettiin noin 8 000.<\/p>\n

2010-luvun lopulla vuosittainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 2 000.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet ty\u00f6skentelev\u00e4t harvemmin kuin muut opiskelijat. Avaa kuvien katselu Ero opintopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 repesi vuonna 2018. Kuva:…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38360,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,10586,1135,71,24,25,28,29,15,791,18,21,32,78,19,20,16,10587],"class_list":{"0":"post-38359","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-korkeakouluopiskelu","17":"tag-korkeakoulut","18":"tag-kotimaa","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-opiskelu","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-suomi","28":"tag-talous","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-valtion-taloudellinen-tutkimuskeskus"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38359"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38359\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38360"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}