{"id":383758,"date":"2026-10-27T17:44:14","date_gmt":"2026-10-27T17:44:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/383758\/"},"modified":"2026-10-27T17:44:14","modified_gmt":"2026-10-27T17:44:14","slug":"lintu-on-biologinen-ihme-tunnetko-siivekkaiden-supervoimat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/383758\/","title":{"rendered":"Lintu on biologinen ihme \u2013 Tunnetko siivekk\u00e4iden supervoimat?"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Syksyn tullen nuori <a href=\"https:\/\/luontoportti.com\/t\/522\/punakuiri\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">punakuiri<\/a>, sympaattisen n\u00e4k\u00f6inen kahlaajalintu, lihottaa itsens\u00e4 ensin puolitoistakertaiseksi rasvaisilla selk\u00e4rangattomilla. Sitten se surkastuttaa suolensa ja maksansa kevyemmiksi. On aika l\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 2022 yksi t\u00e4llainen lintu nousi siivilleen ja alkoi ylitt\u00e4\u00e4 valtamerta. Se lensi 13\u202f560 kilometri\u00e4 eli kolmasosan maapallon ymp\u00e4rysmitasta. Yhdentoista vuorokauden aikana lintu ei pys\u00e4htynyt lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Sen keskinopeus oli 60 kilometri\u00e4 tunnissa.<\/p>\n<p>\u00c4llistyneet ihmistutkijat seurasivat matkaa satelliittipaikantimen avulla. Kilometrilukema oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n parinsadan gramman painoiselle siivekk\u00e4\u00e4lle. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa yli 320 maratonia.<\/p>\n<p>Linnut kykenev\u00e4t muihinkin h\u00e4mment\u00e4viin urotekoihin. <\/p>\n<p>\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n lintuja tutkitaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 asioita l\u00f6ytyy\u201d, sanoo <strong>Esa Hohtola<\/strong>, joka on el\u00e4infysiologian emeritusprofessori ja lintukirjailija.<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-1226205101.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Paastottuaan useita p\u00e4ivi\u00e4 lentomatkalla punakuirin on pakko her\u00e4tell\u00e4 suolistoaan varovaisesti. Vasta sitten se voi sy\u00f6d\u00e4 normaalin aterian.\" class=\"wp-image-2173200 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1334\" style=\"--aspect-ratio: 1.5\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-1226205101.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      Paastottuaan useita p\u00e4ivi\u00e4 lentomatkalla punakuirin on pakko her\u00e4tell\u00e4 suolistoaan varovaisesti. Vasta sitten se voi sy\u00f6d\u00e4 normaalin aterian.      <\/p>\n<p>          \u00a9 rockptarmigan        <\/p>\n<p>Pikatorkut taivaalla<\/p>\n<p>Enn\u00e4tysmatkan lent\u00e4neen punakuirin urakassa \u00e4llistytt\u00e4\u00e4 se, miten lintu p\u00e4rj\u00e4si k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 y\u00f6puulle. T\u00e4m\u00e4n yksil\u00f6n unta ei mitattu, mutta ehk\u00e4 se nukkui lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Lintujen unta lennossa on tutkittu v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 pikkulinnut eiv\u00e4t pysy siivill\u00e4\u00e4n raskaat anturit p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Esa Hohtolan mukaan varmaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on vain isoilta, trooppisilla alueilla el\u00e4vilt\u00e4 fregattilinnuilta.<\/p>\n<p>\u201dNe voivat viett\u00e4\u00e4 viikonkin ilmassa. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ne tosiaan nukkuvat ilmassa. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vint\u00e4 silti on, miten v\u00e4h\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Antureiden mukaan fregattilintu nukkui viikossa vain muutaman tunnin, alle kolme prosenttia ajasta. Ehk\u00e4 punakuirikin j\u00e4tti unet minimiin.<\/p>\n<p>Eik\u00f6 ilmassa uinuva lintu t\u00f6rm\u00e4ile tai ole helppo saalis?<\/p>\n<p>\u201dLinnut voivat nukkua yksi aivopuolisko kerrallaan. Hereill\u00e4 oleva aivopuolisko huomaa vaarat. T\u00e4t\u00e4 tapahtuu my\u00f6s maassa. Jos n\u00e4kee sorsan, jolla on toinen silm\u00e4 kiinni ja toinen auki, silloin sen toinen aivopuolisko nukkuu.\u201d<\/p>\n<p>Suomen punakuirit pys\u00e4htyv\u00e4t muuttomatkoillaan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 reitill\u00e4 on saatava maata jalkojen alle. Enn\u00e4tysyksil\u00f6 pesi Alaskassa, ja sen t\u00e4ytyi ylitt\u00e4\u00e4 Tyyni valtameri p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen talvea pakoon Tasmaniaan. Pitk\u00e4t yht\u00e4jaksoiset lennot syntyv\u00e4t usein merill\u00e4, pakon edess\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dLis\u00e4ksi merell\u00e4 on aina tuulia, joita lintu pystyy hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Suomesta tuttu tervap\u00e4\u00e4sky el\u00e4\u00e4 metsiss\u00e4 ja kaupungeissa mutta pysyy silti lennossa l\u00e4hes koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Hohtola kertoo, ett\u00e4 niiden jalka ei edes pysty kunnolla ponnistamaan. Tervap\u00e4\u00e4skyt laskeutuvat alas vain hautomaan munia, joten niiden t\u00e4ytyy nukkua, paritella ja sy\u00f6d\u00e4 ilmassa.<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-1317835960.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Tervap\u00e4\u00e4sky viett\u00e4\u00e4 ilmassa vuosia laskeutumatta maahan. Lajin jalkakin on erikoinen. Lintu ei pysty kunnolla ponnistamaan sill\u00e4, ainoastaan tarttumaan.\" class=\"wp-image-2173197 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1333\" style=\"--aspect-ratio: 1.5\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-1317835960.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      Tervap\u00e4\u00e4sky viett\u00e4\u00e4 ilmassa vuosia laskeutumatta maahan. Lajin jalkakin on erikoinen. Lintu ei pysty kunnolla ponnistamaan sill\u00e4, ainoastaan tarttumaan.      <\/p>\n<p>          \u00a9 Sander Meertins        <\/p>\n<p>Siivet pident\u00e4v\u00e4t ik\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>V\u00e4h\u00e4unisen linnun el\u00e4m\u00e4n olettaisi olevan \u00e4kki\u00e4 ohi. Linnuilla on my\u00f6s kiihke\u00e4 aineenvaihdunta ja nopea el\u00e4m\u00e4nrytmi. T\u00e4llainen yht\u00e4l\u00f6 tarkoittaa nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 lyhytt\u00e4 ik\u00e4\u00e4, mutta linnut el\u00e4v\u00e4t poikkeuksellisen pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201dSiin\u00e4 miss\u00e4 rotta el\u00e4\u00e4 kolme vuotta, samanpainoinen naurulokki pysyy samalla kaatopaikalla hengiss\u00e4 30-vuotiaaksi\u201d, Hohtola vertaa.<\/p>\n<p>Lintujen pitk\u00e4 ik\u00e4 on saanut vanhuustutkijat kiinnostumaan niist\u00e4. Linnuilla on ainakin erinomaisia antioksidantteja eli solujen hapettumisen estoaineita.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 pid\u00e4n silti ihan luonnonvalintaa. Maassa j\u00e4\u00e4 helposti saaliiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t geenit yleisty. Ilmassa lent\u00e4v\u00e4\u00e4 lajia on vaikeampi pyydyst\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-2202323131.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Monella lintulajilla on hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6. Petolinnuilla on yleens\u00e4 kaksi tarkan n\u00e4\u00f6n pistett\u00e4, ihmisell\u00e4 yksi.\" class=\"wp-image-2173202 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"1212\" height=\"2000\" style=\"--aspect-ratio: 0.61\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-2202323131.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      Monella lintulajilla on hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6. Petolinnuilla on yleens\u00e4 kaksi tarkan n\u00e4\u00f6n pistett\u00e4, ihmisell\u00e4 yksi.      <\/p>\n<p>          \u00a9 Getty Images        <\/p>\n<p>Kompassi silm\u00e4ss\u00e4<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/ilmiot\/historia\/kirjekyyhkyt-g-i-joe-ja-muut-siivekkaat-sankarit-pelastivat-tuhansia-sodissa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kirjekyyhky <\/a>osaa kotilakkaansa satojen kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaikka lintu olisi kuljetettu uuteen paikkaan sokkona. <a href=\"https:\/\/seura.fi\/ilmiot\/tiede-ja-luonto\/pitka-lento-pohjolaan-lapintiiralla-on-suomessa-tavattavista-lintulajeista-pisin-muuttomatka\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lapintiira <\/a>kiert\u00e4\u00e4 Hyv\u00e4ntoivonniemen ja Australian ja palaa t\u00e4sm\u00e4lleen samalle luodolle, jossa se pesi edelt\u00e4neen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Esa Hohtolasta lintujen suunnistustaidot ovat koko el\u00e4inkunnan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vin ilmi\u00f6.<\/p>\n<p>Linnut navigoivat monen keinon yhteispelin\u00e4. Niist\u00e4 magneettiaisti todistettiin vasta 1970-luvulla. Aiemmin sit\u00e4 pidettiin huuhaana.<\/p>\n<p>\u201dEik\u00e4 sen perustaa tunneta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kunnolla. Ihmisell\u00e4kin on lis\u00e4munuaisissa magneettikiteit\u00e4, mutta silti meill\u00e4 on huono suuntavaisto\u201d, Hohtola toteaa.<\/p>\n<p>H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 uskottavimpana sit\u00e4, ett\u00e4 lintu n\u00e4kee magneettikent\u00e4n: lintujen silmiss\u00e4 oleva aine saa pohjoisen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n varjostumana. Viitteit\u00e4 on my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 magneettikentt\u00e4 vaikuttaa linnun tasapaino\u00adelimeen, p\u00e4\u00e4n magneettikiteisiin ja jopa maksaan.<\/p>\n<p>Linnut suunnistavat my\u00f6s taivaankappaleiden avulla. Ne ottavat taitavasti huo\u00admioon t\u00e4htikuvioiden liikkeen Pohjant\u00e4hden ymp\u00e4ri sek\u00e4 sen, ett\u00e4 auringon kulku id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen hidastuu aamulla ja illalla. <\/p>\n<p>Linnut pystyv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n pienest\u00e4kin taivaansuikaleesta, mist\u00e4 suunnasta auringon valo tulee.<\/p>\n<p>On my\u00f6s huomattu, ett\u00e4 linnut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muuttomatkalla apuna hajuaistia. Lis\u00e4ksi ne kuulevat rannikon tai vuoriston infra\u00e4\u00e4net satojen kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Lintu lent\u00e4\u00e4 py\u00f6rtymisrajalla<\/p>\n<p>Ihminen saa vuoristotaudin oireita 2,5 kilometrin korkeudessa ja on hengenvaarassa 3,5 kilometriss\u00e4. Silti linnut voivat helposti suhahdella taivaan ja maan v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n<p>Suomukorppikotka t\u00f6rm\u00e4si USA:n sotilaslentokoneeseen yli 11 kilometrin korkeudessa. Hein\u00e4kurppa voi nousta 8 kilometriin ja rastaskerttunen 4\u20135 kilometriin. Monet tavalliset pikkulinnut r\u00e4pytt\u00e4v\u00e4t korkeuksissa, joissa ihminen py\u00f6rtyy.<\/p>\n<p>\u201dLinnuilla on suhteessa isompi syd\u00e4n, korkeampi verenpaine ja enemm\u00e4n hemo\u00adglobiinia kuin meill\u00e4\u201d, Hohtola kertoo.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi linnut hengitt\u00e4v\u00e4t eri tavalla kuin nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t. Raitis ilma virtaa linnun keuhkojen lis\u00e4ksi keuhkojen takana oleviin pusseihin. Uloshengityksell\u00e4 lintu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 varastoon j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 ilmaa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n seurauksena hapen osuus on lintujen keuhkoissa sama kuin ilmassa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 linnut pystyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maksimisuoritusta yll\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>My\u00f6s lintujen lentonopeudet ovat p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00adhuimaavia. Tervap\u00e4\u00e4sky etenee vaakalennossa kevyesti 150 kilometri\u00e4 tunnissa. Jopa kahlaajat kiit\u00e4v\u00e4t satasta.<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-490311851.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Kun ihminen putoaa lentokoneesta, vauhti j\u00e4\u00e4 200 kilometriin tunnissa. Muutto- eli jalohaukka kiihdytt\u00e4\u00e4 sy\u00f6k\u00adsy\u00e4\u00e4n 300 kilometriin tunnissa.\" class=\"wp-image-2173203 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1408\" style=\"--aspect-ratio: 1.42\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-490311851.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      Kun ihminen putoaa lentokoneesta, vauhti j\u00e4\u00e4 200 kilometriin tunnissa. Muutto- eli jalohaukka kiihdytt\u00e4\u00e4 sy\u00f6k\u00adsy\u00e4\u00e4n 300 kilometriin tunnissa.      <\/p>\n<p>          \u00a9 Getty Images        <\/p>\n<p>Suurimpia nopeuksia on mitattu saaliin per\u00e4\u00e4n sy\u00f6ksyvilt\u00e4 petolinnuilta. Enn\u00e4tyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muuttohaukka, jonka sy\u00f6ksynopeus voi olla 300 kilometri\u00e4 tunnissa. <\/p>\n<p>T\u00e4llaista menoa ei hetkess\u00e4 pys\u00e4ytet\u00e4. Muuttohaukka jys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 saalislintuun ja kaartaa loivasti pois. Sitten se palaa poimimaan taintuneen uhrinsa.<\/p>\n<p>Takki t\u00e4ynn\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Ihminen saa vaurioita tulipalo\u00adpakkasilla. Silti pikkuinen lintu, joka painaa kymmenesosan ihmisen sormesta, p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden 40 asteen pakkasessa. Lintujen l\u00e4mm\u00f6ntuotto on yll\u00e4tt\u00e4nyt Hohtolan eniten h\u00e4nen omista tutkimuksistaan.<\/p>\n<p>\u201dTalvioloissa el\u00e4v\u00e4t lintulajit voivat lihasv\u00e4rin\u00e4ll\u00e4 viisinkertaistaa perusaineenvaihduntansa ja l\u00e4mm\u00f6ntuotantonsa. P\u00e4\u00e4llep\u00e4in ei n\u00e4y mit\u00e4\u00e4n, vaikka muut el\u00e4imet alkavat vastaavassa tilanteessa t\u00e4rist\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-2078034843.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" class=\"wp-image-2173199 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1386\" style=\"--aspect-ratio: 1.44\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/istock-2078034843.jpg\"\/><\/a>    <\/p>\n<p>          \u00a9 Manu Vesterinen        <\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/se70356ky_3.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Kunhan ruokaa l\u00f6ytyy, pikkulintu voi kiihdytt\u00e4\u00e4 aineenvaihduntansa moninkertaiseksi ja selvit\u00e4 jopa 40 asteen pakkasessa.\" class=\"wp-image-2173201 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1501\" style=\"--aspect-ratio: 1.33\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/se70356ky_3.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      Kunhan ruokaa l\u00f6ytyy, pikkulintu voi kiihdytt\u00e4\u00e4 aineenvaihduntansa moninkertaiseksi ja selvit\u00e4 jopa 40 asteen pakkasessa.      <\/p>\n<p>          \u00a9 KUVARYHM\u20ac        <\/p>\n<p>Samalla linnun energiantarve moninkertaistuu. Varsinkin pikkulintujen on ruokailtava paljon ja usein.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4n\u00e4 apuna on h\u00f6yhenkerros. Sentin kerros h\u00f6yhent\u00e4 erist\u00e4\u00e4 paremmin kuin samanpaksuinen turkki tai vaate. Salaisuus on niin pienet ilmataskut, ett\u00e4 ilma ei liiku. <\/p>\n<p>\u201dKun laskin l\u00e4mp\u00f6\u00e4 huoneenl\u00e4mm\u00f6st\u00e4 \u201325 asteeseen, huuhkajan ei tarvinnut nostaa omaa l\u00e4mm\u00f6ntuottoaan juuri lainkaan.\u201d<\/p>\n<p>Osa talvilinnuista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lumihankea makuupussinaan. Linnut kaivautuvat lumen sis\u00e4\u00e4n, jossa l\u00e4mp\u00f6tila on nollan tuntumassa. Moni hiiht\u00e4j\u00e4 on pel\u00e4stynyt, kun yht\u00e4kki\u00e4 suksen alta lumesta on l\u00e4htenyt pyyparvi lentoon. My\u00f6s teeri, metso, urpiaiset, pulmuset, punatulkku ja tilhi voivat piileksi\u00e4 hangen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>    <a href=\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/sk12372k_56.jpg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"H\u00f6yhen erist\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 paremmin kuin turkki, sill\u00e4 sen ilmataskut pit\u00e4v\u00e4t ilman liikkumattomana.\" class=\"wp-image-2173204 awpo-lqip awpo-lazy\" width=\"2000\" height=\"1331\" style=\"--aspect-ratio: 1.5\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/sk12372k_56.jpg\"\/><\/a><br \/>\n      H\u00f6yhen erist\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 paremmin kuin turkki, sill\u00e4 sen ilmataskut pit\u00e4v\u00e4t ilman liikkumattomana.      <\/p>\n<p>          \u00a9 Ari Heinonen\/om-arkisto        <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Syksyn tullen nuori punakuiri, sympaattisen n\u00e4k\u00f6inen kahlaajalintu, lihottaa itsens\u00e4 ensin puolitoistakertaiseksi rasvaisilla selk\u00e4rangattomilla. Sitten se surkastuttaa suolensa ja&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":383759,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,1425,72,2583,476,118,32,119,477],"class_list":["post-383758","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-linnut","tag-luonto","tag-muuttolinnut","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117514119813257263","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/383758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=383758"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/383758\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/383759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=383758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=383758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=383758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}