{"id":38642,"date":"2025-09-18T13:41:09","date_gmt":"2025-09-18T13:41:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38642\/"},"modified":"2025-09-18T13:41:09","modified_gmt":"2025-09-18T13:41:09","slug":"tama-kahden-euron-kolikko-myytiin-5000-eurolla-loytyyko-sinulta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/38642\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 kahden euron kolikko myytiin 5000 eurolla \u2013 l\u00f6ytyyk\u00f6 sinulta?"},"content":{"rendered":"

Lojuuko laatikoissasi euroajan juhlarahoja?<\/p>\n

Juhlarahoja on julkaistu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti erilaisten merkkitapahtumien ja juhlavuosien kunniaksi. Juhlarahoja on ly\u00f6ty esimerkiksi yleisurheilun MM-kilpailujen (2005), eduskunnan satavuotisjuhlien (2006) ja Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotisjuhlien (2017) kunniaksi.<\/p>\n

Ennen rahoista luopumista kannattaa kuitenkin selvitt\u00e4\u00e4, millaisissa hinnoissa juhlarahat liikkuvat. Joistakin juhlarahoista ollaan valmiit maksamaan jopa nelinumeroisia summia.<\/p>\n

Juhlarahalla on aina jokin tietty nimellisarvo. Suomessa juhlarahoja on julkaistu viiden, kymmenen, 20, 50 ja sadan euron nimellisarvoilla. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi rahan nimellisarvo on, sen arvokkaammista metalleista se on valmistettu.<\/p>\n

Kolikon arvoa miettiess\u00e4 ei kuitenkaan kannata tarrautua liikaa sen nimellisarvoon. Monen juhlarahan kohdalla niiden ker\u00e4ilyarvo on huomattavasti suurempi kuin niiden nimellisarvo.<\/p>\n

Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ei p\u00e4de kaikkien juhlarahojen kohdalla. Suomen numismaattisen yhdistyksen (SNY) toiminnanjohtajan Marko Mannisen<\/strong> mukaan osa yleisimmist\u00e4 euroajan juhlarahoista ovat sellaisia, jotka eiv\u00e4t ole s\u00e4ilytt\u00e4neet edes nimellisarvoaan.<\/p>\n

\"\"Monen juhlarahan arvo perustuu sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n jalometallin arvoon. Kuvassa hopeinen 20 euron juhlaraha vuodelta 2012. LEHTIKUVA \/ SARI GUSTAFSSON<\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 h\u00e4n mainitsee 2010-luvulla julkaistut maakuntarahat. Niit\u00e4 julkaistiin yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n erilaista, jokaiselle maakunnalle omansa.<\/p>\n

\u2013 Niit\u00e4 tehtiin aikanaan 100 000 kappaletta, ja proof-laatuisten kanssa yhteens\u00e4 120 000 kappaletta. Suomesta ei l\u00f6ydy niin montaa ker\u00e4ilij\u00e4\u00e4, jotka niit\u00e4 haluaisivat. Sitten kun halukkaita ostajia ei ole, niit\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n polkuhinnalla. Kysynn\u00e4n ja tarjonnan laki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin, Marko Manninen kertoo.<\/p>\n

Tyypillisesti viiden euron juhlarahat on valmistettu kuparinikkelist\u00e4 tai alumiinipronssista.<\/p>\n

Kymmenen euron juhlarahat ovat hopearahoja. Mannisen mukaan niiden arvo riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, mik\u00e4 hopean hinta myyntihetkell\u00e4 sattuu olemaan.<\/p>\n

\u2013 Proof-laatuisilla rahoilla saattaa olla hieman korkeampi hinta. Se tuo hintaan ehk\u00e4 5 \u2013 10 euroa lis\u00e4\u00e4, mik\u00e4 rahan arvo hopean hinnan mukaan olisi.<\/p>\n

20 euron juhlarahoissa arvonmuodostus menee pitk\u00e4lti samalla tavalla. Mannisen mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niiden arvo liikkuu hieman yli 20 eurossa.<\/p>\n

\u2013 Niist\u00e4 saa juuri ja juuri nimellisarvon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Jos hopean arvo tippuu, rahoista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa en\u00e4\u00e4 edes nimellisarvon hintaa takaisin, Manninen toteaa.<\/p>\n

Yksi poikkeus 20 euron juhlarahoissa on. Se on vuonna 2005 ly\u00f6ty kultainen 20 euron juhlaraha. Se julkaistiin yleisurheilun MM-kilpailujen kunniaksi. Sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kullan vuoksi siit\u00e4 maksetaan huomattavasti suurempia summia kuin muista saman nimellisarvon juhlarahoista.<\/p>\n

\u2013 Kolikko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 alle kaksi grammaa kultaa. Sen myyntihinnat ovat viime aikoina liikkuneet noin 125 eurossa, Manninen kertoo.<\/p>\n

\"\"Yleisurheilun MM-kilpailujen kunniaksi ly\u00f6ty juhlaraha vuodelta 2005. Viime vuosina rahan arvo on liikkunut yli sadassa eurossa. WIKIMEDIA COMMONS\/ANTASA, CC-BY-SA-4.0<\/p>\n

Suurimmat summat on maksettu 50 ja sadan euron juhlarahoista. Mannisen mukaan niiden arvo korreloi suoraan kolikkojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n kullan arvon kanssa. 50 euron juhlarahat ovat tyypillisesti valmistettu kullasta ja hopeasta. Sadan euron rahat ovat aina kokonaan kullasta.<\/p>\n

50 euron juhlarahoista on maksettu huutokaupoissa keskim\u00e4\u00e4rin noin 350 euroa. Sadan euron juhlarahoista on maksettu parhaimmillaan jopa 500 \u2013 600 euroa.<\/p>\n

Mannisen mukaan arvokkaimmat sadan euron juhlarahat ovat vuosilta 2002, 2004, 2007 ja 2008. N\u00e4iss\u00e4 rahoissa kullan osuus on 7,77 grammaa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ly\u00f6dyiss\u00e4 rahoissa kullan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on laskettu.<\/p>\n

\"\"Sadan euron juhlarahoista maksetaan parhaimmillaan jopa 600 euroa. Kuvassa sadan euron juhlaraha vuodelta 2004. WIKIMEDIA COMMONS\/ANTASA, CC-BY-SA-4.0
\nK\u00e4ytt\u00f6rahatkin voivat olla arvokkaita<\/p>\n

Virallisten juhlarahojen lis\u00e4ksi euroaikana on julkaistu suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 niin sanottuja k\u00e4ytt\u00f6juhlarahoja. N\u00e4ill\u00e4 tarkoitetaan tyypillisesti kahden euron kolikoita, joiden tunnuspuoli poikkeaa tavallisista kolikoista.<\/p>\n

Parhaimmillaan niist\u00e4 on maksettu jopa enemm\u00e4n kuin virallisista juhlarahoista. Esimerkkin\u00e4 Manninen mainitsee niin sanotun Grace Kelly -juhlarahan. Kyseess\u00e4 on n\u00e4yttelij\u00e4 Grace Kellyn<\/strong> kuvalla varustettu kahden euron kolikko vuodelta 2007.<\/p>\n

\u2013 Se on kallein [eurojuhlarahoista], mik\u00e4 meill\u00e4 on myyty, Manninen kertoo.<\/p>\n

Kyseisen kolikon arvo on liikkunut SNY:n huutokaupoissa 2 000 \u2013 2 5 000 euron v\u00e4lill\u00e4. Ulkomailla sen hinta on noussut viel\u00e4 korkeammaksi. Alankomaalaisessa huutokaupassa sen hinta nousi l\u00e4hes 5 000 euroon<\/a>.<\/p>\n

Ker\u00e4ilij\u00e4t ovat valmiit maksamaan tuntuvia summia my\u00f6s muista harvinaisemmista kahden euron kolikoista. Yksi esimerkki on Euroopan unionin laajentumisen kunniaksi julkaistu \u201drisuraha\u201d vuodelta 2004. N\u00e4m\u00e4 kolikot poikkeavat virallisista juhlarahoista siten, ett\u00e4 ne k\u00e4yv\u00e4t kaupoissa my\u00f6s virallisena maksuv\u00e4lineen\u00e4. Harvinaisen kolikon k\u00e4ytt\u00e4minen maksuv\u00e4lineen\u00e4 nimellisarvonsa perusteella ei kuitenkaan ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sen ker\u00e4ilyarvo voi olla moninkertainen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 onkin syyt\u00e4 muistaa virallisten juhlarahojen kanssa: vaikka niill\u00e4 on jokin nimellisarvo, kaupat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy niit\u00e4 maksuv\u00e4linein\u00e4. Kaikki k\u00e4ytt\u00f6juhlarahat k\u00e4yv\u00e4t maksuv\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Eik\u00e4 se edes kannattaisi. Jos esimerkiksi sadan euron kultarahan myyntiarvo on 600 euroa, ei sill\u00e4 kannata menn\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kauppaan sadan euron ostoksia, Manninen toteaa.<\/p>\n

\"\"Juhlarahat poikkeavat k\u00e4ytt\u00f6rahoista my\u00f6s siten, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t k\u00e4y maksuv\u00e4lineen\u00e4 kaupoissa. LEHTIKUVA \/ MATTI BJ\u00d6RKMAN
\nMiten rahojen hinta kehittyy vuosien saatossa?<\/p>\n

Euroajan juhlarahojen joukosta ei toistaiseksi siis ole l\u00f6ytynyt suuria ker\u00e4ilyharvinaisuuksia. Mannisen mukaan taustalla voi olla useita tekij\u00f6it\u00e4. Yksi on se, ett\u00e4 eurot otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta vuonna 2002, joten eurorahojen joukosta ei l\u00f6ydy viel\u00e4 kovin vanhoja juhlarahoja.<\/p>\n

Toiseksi syyksi Manninen arvioi eurojuhlarahojen suuret ly\u00f6ntim\u00e4\u00e4r\u00e4t. Sen vuoksi niiden joukosta ei ole p\u00e4\u00e4ssyt muodostumaan suuria harvinaisuuksia.<\/p>\n

Tulevaisuudessa tilanteeseen saattaa tulla muutos.<\/p>\n

\u2013 Joka vuosi kymmeni\u00e4, ellei satoja kiloja hopeisia juhlarahoja p\u00e4\u00e4tyy sulatettavaksi eli niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee markkinoilla.<\/p>\n

Vaikka rahojen sulattaminen on Mannisen mukaan harmillista, asialla voi olla my\u00f6nteinen vaikutus hopearahojen arvoon. Kun niit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, niiden arvo saattaa ajan mittaan kasvaa.<\/p>\n

\u2013 Silloin hopearahoilla voi olla jotain ker\u00e4ilyarvoakin eiv\u00e4tk\u00e4 ne olisi vain rinnastettavissa hinnallisesti p\u00f6yt\u00e4hopeaan, Manninen arvioi.<\/p>\n

Monet ostavat juhlarahoja itselleen sijoitusmieless\u00e4. Onko se pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa sitten hyv\u00e4 tapa vaurastua? T\u00e4m\u00e4 taas riippuu pitk\u00e4lti sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n jalometallin hintakehityksest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kultarahojen hinta on noussut. Jos ostit kultarahan 15 vuotta sitten kullan hinnalla, olet tehnyt hyv\u00e4n tilin. Jos ostit sadan euron rahan silloin heti uutena kalliilla hinnalla, et v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa siit\u00e4 viel\u00e4 samaa hintaa, jos myisit rahan nyt, Manninen toteaa.<\/p>\n

Suomessa juhlarahoja ly\u00f6tiin my\u00f6s markka-aikana. Markka-ajan juhlarahoista kerromme t\u00e4ss\u00e4 jutussa<\/a>.<\/p>\n

LUE MY\u00d6S:<\/strong>
L\u00f6ytyyk\u00f6 sinulta t\u00e4m\u00e4 kolikko? Arvo voi olla jopa 1250 euroa<\/a><\/p>\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 lompakostasi? T\u00e4st\u00e4 eurosetelist\u00e4 maksettiin yli 6000 euroa<\/a><\/p>\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 sinulta viel\u00e4 markkoja? T\u00e4st\u00e4 setelist\u00e4 maksettiin 64000 euroa<\/a><\/p>\n

Onko sinulla t\u00e4m\u00e4 postimerkki? Arvo jopa 100000 euroa<\/a><\/p>\n

Voiko 500 euron setelill\u00e4 maksaa? Moni ei tied\u00e4<\/a><\/p>\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 sinulta vanhoja euroseteleit\u00e4? N\u00e4in niille k\u00e4y maksuv\u00e4lineen\u00e4<\/a><\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lojuuko laatikoissasi euroajan juhlarahoja? Juhlarahoja on julkaistu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti erilaisten merkkitapahtumien ja juhlavuosien kunniaksi. Juhlarahoja on ly\u00f6ty esimerkiksi yleisurheilun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":38643,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,4420,26,27,33,31,30,17,8829,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-38642","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-euro","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-keraily","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-suomi","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38642"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38642\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/38643"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}