Rasiulis huomauttaa heti aluksi, ett\u00e4 h\u00e4nen analyysinsa perustuu oletukseen. H\u00e4nell\u00e4 ei ole teknist\u00e4 dataa, jonka perusteella voisi varmuudella p\u00e4\u00e4tell\u00e4, l\u00e4hettik\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4 lennokit tahallaan. Puolalla tai muilla Nato-mailla saattaa olla sellaista dataa, mutta se ei ole julkista.<\/p>\n
Se kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 viime viikolla Puola liittolaisineen ampui alas ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 lennokkeja Puolan ilmatilassa. Muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s Romania kertoi, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen lennokki oli loukannut sen ilmatilaa.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on ilmoittanut<\/a>, ett\u00e4 sill\u00e4 \u201dei ollut suunnitelmia osua kohteisiin Puolan alueella\u201d. L\u00e4nsimaat ovat kuitenkin laajalti tuominneet Ven\u00e4j\u00e4n provokaatiosta.<\/p>\n Lennokeilla Ven\u00e4j\u00e4 halusi viestitt\u00e4\u00e4 kahta asiaa, Rasiulis sanoo puhelinhaastattelussa. Ensimm\u00e4inen viesti liittyy suoraan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssotaan.<\/p>\n \u201dHe haluavat k\u00e4ske\u00e4 halukkaiden koalitiota unohtamaan ajatuksen maajoukoista Ukrainassa. Oli se sitten ennen tulitaukoa tai tulitauon j\u00e4lkeen\u201d, Rasiulis sanoo.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 on useaan otteeseen sanonut, ettei se hyv\u00e4ksy l\u00e4ntisi\u00e4 sotilaita Ukrainaan. Viimeksi keskiviikkona Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri Sergei Lavrov<\/a> totesi, ett\u00e4 jos Ukrainaan l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n eurooppalaisia rauhanturvaajia, Ven\u00e4j\u00e4n silmiss\u00e4 he ovat miehitysjoukkoja ja \u201doikeutettuja sotilaallisia kohteita\u201d. Lavrovin puheista kertoi esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4inen sanomalehti Vedomosti<\/a>.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 viesti\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 tehosti Puolaan p\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 lennokeilla, arvioi Rasiulis.<\/p>\n \u201dSe ei ollut varsinainen sotaprovokaatio. Lennokeissa ei ollut aseistusta. Mutta ne ovat sotilaallisia aseita, joten niill\u00e4 voi symbolisesti antaa varoituksen. Ne ovat kuin varoituslaukaus.\u201d<\/p>\n Sotilaiden l\u00e4hett\u00e4minen Ukrainaan on ollut esill\u00e4, kun l\u00e4nsimaat ovat pohtineet Ukrainalle niin sanottuja turvatakuita. Syyskuun alkup\u00e4ivin\u00e4 Ranskan presidentti Emmanuel Macron<\/a> kertoi<\/a>, ett\u00e4 26 maata oli ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan rauhanturvaamiseen Ukrainassa, jos mahdollinen rauhansopimus saataisiin aikaan.<\/p>\n Vaurioitunut lennokki pellolla Czosnowkan kyl\u00e4ss\u00e4 it\u00e4isess\u00e4 Puolassa viime viikolla. Kuva:\u00a0Dariusz Stefaniuk \/ Reuters<\/p>\n Puolan lennokkiv\u00e4likohtaus oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Nato-maan tiedet\u00e4\u00e4n ampuneen laukauksia Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainassa aloittaman sodan yhteydess\u00e4, kertoi uutistoimisto Reuters<\/a>. Rasiulis toteaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli vakavin v\u00e4likohtaus l\u00e4nnen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 koko Ukrainan sodan aikana.<\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4islennokkien toinen viesti liittyykin Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen suhteisiin laajemmin, Rasiulis arvioi. H\u00e4nen mukaansa Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii viestim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se on tarvittaessa valmis sotaan Naton kanssa.<\/p>\n \u201dVen\u00e4l\u00e4iset viestiv\u00e4t, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa sodan lopputulos onkaan, Nato ei voi m\u00e4\u00e4r\u00e4ill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 sotaan Naton kanssa, jos se on tarpeen Ven\u00e4j\u00e4n etujen puolustamiseksi.\u201d<\/p>\n Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n siis Euroopassa pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille syttyy sota?<\/p>\n Rasiulisin mielest\u00e4 ei.<\/p>\n \u201dToinen puoli tarinaa on, ett\u00e4 l\u00e4nnen vastaus [lennokkeihin] on ollut maltillinen ja hallittu. Se ei ole ollut eskaloiva\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u201dKukaan ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen puhunut joukkojen l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4. Ainakaan mink\u00e4\u00e4n hallituksen edustaja. Boris Johnson <\/a>puhuu siit\u00e4 konferensseissa, mutta se ei merkitse mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n Britannian entinen p\u00e4\u00e4ministeri Johnson nosti turvatakuut esiin viime viikolla Kiovassa Ukraina-konferenssissa<\/a>, johon osallistui my\u00f6s esimerkiksi Suomen presidentti Alexander Stubb<\/a>.<\/p>\n \u201dKaikkien retoriikka on lieventynyt, mik\u00e4 on eritt\u00e4in positiivista.\u201d<\/p>\n Lennokkien takia Puola aktivoi Naton perustamissopimuksen nelj\u00e4nnen artiklan, mik\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 Nato-maat keskustelevat ja k\u00e4yv\u00e4t asian l\u00e4pi.<\/p>\n Ent\u00e4 oltiinko jo l\u00e4hell\u00e4 viidennen artiklan aktivoimista? Se tarkoittaisi, ett\u00e4 kaikki Nato-maat katsoisivat olevansa hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteena.<\/p>\n Puolaan lent\u00e4neet ja alas ammutut lennokit eiv\u00e4t r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neet, Rasiulis toteaa. Jos lennokit olisivat osuneet Puolassa oleviin kohteisiin ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neet, silloin olisi voitu ajatella, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on hy\u00f6kk\u00e4ys, ja Naton viidennen artiklan aktivoiminen olisi ollut ajankohtaista.<\/p>\n Silloin esimerkiksi Suomenkin olisi pit\u00e4nyt suhtautua asiaan ik\u00e4\u00e4n kuin Suomeen olisi hy\u00f6k\u00e4tty. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse t\u00e4llaisesta hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4.<\/p>\n Euroopan nykyisess\u00e4 turvallisuustilanteessa on riski v\u00e4\u00e4rintulkinnoille, jotka voivat johtaa tilanteen kuumenemiseen. V\u00e4\u00e4rintulkintojen ja eskalaation riski on aina olemassa, mutta riski\u00e4 voi pienent\u00e4\u00e4 vuoropuhelulla, Rasiulis sanoo.<\/p>\n \u201dJos vuoropuhelu katkeaa, silloin virhearviot voivat helposti riist\u00e4yty\u00e4 hallinnasta, koska ei tiedet\u00e4, mit\u00e4 vastapuoli ajattelee.\u201d<\/p>\n Rasiulisin mukaan on hy\u00f6dyllist\u00e4 kuunnella vastustajan puheita jopa silloin, kun t\u00e4m\u00e4 valehtelee, koska siit\u00e4kin voi saada k\u00e4sityksen vastapuolen ajattelusta.<\/p>\n Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin<\/a> aloittama yhteydenpito Ven\u00e4j\u00e4n johtajan Vladimir Putinin<\/a> ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin<\/a> kanssa on Rasiulisin mielest\u00e4 ollut eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n \u201dEi se ole ratkaissut sotaa, mutta se on avannut keskusteluyhteyksi\u00e4 kaikkein korkeimmalla tasolla. Sit\u00e4 meill\u00e4 ei aikaisemmin ollut.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota|Ven\u00e4j\u00e4 ei aio hyv\u00e4ksy\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Ukrainaan tulisi l\u00e4ntisi\u00e4 maajoukkoja, toteaa Kanadan puolustusministeri\u00f6n entinen virkamies Andrew Rasiulis.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":39179,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-39178","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39178"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39178\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39179"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39178"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39178"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Vaurioitunut](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758252728_214_468.jpg\")
<\/p>\n