{"id":3920,"date":"2025-08-12T23:10:40","date_gmt":"2025-08-12T23:10:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3920\/"},"modified":"2025-08-12T23:10:40","modified_gmt":"2025-08-12T23:10:40","slug":"luonto-voi-tarjota-suomelle-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3920\/","title":{"rendered":"\u200b\u200bLuonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hy\u00f6dyn kansantautien torjunnassa\u200b"},"content":{"rendered":"<p>Luonnolla on merkitt\u00e4vi\u00e4 terveysvaikutuksia, jotka auttavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien aiheuttaman taakan pienent\u00e4misess\u00e4. Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi my\u00f6s hillit\u00e4 kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.<\/p>\n<p>Asia selvi\u00e4\u00e4 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-963-5\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Luontoymp\u00e4rist\u00f6n terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys<\/a> -selvityksest\u00e4, jonka rahoitti tulevaisuustalo Sitra. Selvityst\u00e4 varten tutkijat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta.<\/p>\n<p>Tutkimuskirjallisuudesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sy luontoon muun muassa edist\u00e4\u00e4 mielenterveytt\u00e4: se suojaa masennukselta, lievitt\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja parantaa mielialaa. Tieto on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen k\u00e4rsimyksen lis\u00e4ksi. Nuorista jopa nelj\u00e4sosa k\u00e4rsii mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Luontoymp\u00e4rist\u00f6t, kuten kaupunkien l\u00e4himets\u00e4t ja viheralueet, auttavat ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n my\u00f6s muun muassa syd\u00e4n- ja verisuonitauteja sek\u00e4 mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.<\/p>\n<p>\u201dTutkimusn\u00e4ytt\u00f6 luonnon terveyshy\u00f6dyist\u00e4 on vahvaa erityisesti mielen hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4. Luontoymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tulisikin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n mielenterveysongelmien ehk\u00e4isyss\u00e4 ja nykyisten hoitomuotojen tukena\u201d, ehdottavat tutkimusprofessori <strong>Liisa Tyrv\u00e4inen<\/strong> Lukesta ja johtava tutkija <strong>Jaana Halonen<\/strong> THL:st\u00e4.<\/p>\n<p>Suomalaisille hy\u00f6dyt tulevat tavallisimmin asuin- ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen l\u00e4hiluonnosta, mutta my\u00f6s luontoretkilt\u00e4 ja vapaa-ajan asumisesta. Vaikutukset syntyv\u00e4t montaa reitti\u00e4: Luonto muun muassa suojaa saasteilta, melulta ja liialliselta kuumuudelta, houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle. Lis\u00e4ksi suora kontakti maaper\u00e4n tai kasvillisuuden hy\u00f6dyllisiin mikrobeihin voi vahvistaa elimist\u00f6n puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa.<\/p>\n<p><strong>Luonnon terveysvaikutukset tuovat mittavia taloushy\u00f6tyj\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 arvioitiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa terveystaloustieteen menetelmill\u00e4, kuinka suuri voi olla luonnon terveysvaikutuksien taloudellinen merkitys Suomessa.<\/p>\n<p>Tarkasteltavaksi valittiin masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus sek\u00e4 astman l\u00e4\u00e4kehoito. Luontoymp\u00e4rist\u00f6jen vaikutuksesta n\u00e4iden kansanterveydellisesti merkitt\u00e4vien sairauksien ilmaantuvuuteen tai hoitoon on tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Pohjoismaista. Laskelmat toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhti\u00f6 Nordic Healthcare Group (NHG).<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 arvioitiin, miten kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen kymmenell\u00e4 prosentilla vaikuttaisi yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin. Laskelmien mukaan masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat 71\u2013150 miljoonaa euroa ja tyypin 2 diabeteksen 67\u2013139 miljoonaa euroa l\u00e4ht\u00f6tasosta. Kokonaiskustannusten vaihteluv\u00e4li liittyy siihen, miten m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n rahallinen arvo el\u00e4m\u00e4nlaadun heikkenemiselle ja elinvuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemiselle.<\/p>\n<p>Astman kohdalla havaittiin, ett\u00e4 jos suomalaiset lis\u00e4isiv\u00e4t viikoittaisia luontok\u00e4yntej\u00e4, astman vuotuiset l\u00e4\u00e4kekustannukset laskisivat.<\/p>\n<p>\u201dLaskelmat osoittavat, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n masennuksen sek\u00e4 tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja astman l\u00e4\u00e4kehoidon kohdalla luonnon terveyshy\u00f6tyjen taloudellinen merkitys voi olla Suomessa satoja miljoonia euroja vuodessa. Kokonaisuutena luonnon terveyshy\u00f6tyjen taloudellinen potentiaali on todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 paljon t\u00e4t\u00e4 suurempi. Asiasta tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4 tutkimusta\u201d, painottavat Tyrv\u00e4inen ja Halonen.<\/p>\n<p>Esimerkiksi <a href=\"https:\/\/eur03.safelinks.protection.outlook.com\/?url=http%3A%2F%2Fxtgk1.mjt.lu%2Flnk%2FEAAABjEaB8cAAAAAAAAAAGmBXDMAAAABFBYAAAAAABLIdABnH6Tl5qvkDrffSmeQ7vVf5KqBJQASwH0%2F3%2F1NqLVpP0LBzrM4fctKZsvg%2FaHR0cHM6Ly9vbmVlY29zeXN0ZW0ucGVuc29mdC5uZXQvYXJ0aWNsZS84NzcxMy8&amp;data=05%7C02%7Cantti.koistinen%40sitra.fi%7Cbfc825735f9c45657e2e08dcf75ffaed%7Cb01220f1ab94493686d7f3b40f38f4b7%7C0%7C0%7C638657238928138894%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C0%7C%7C%7C&amp;sdata=%2FpOzge3eVueNn%2FtAhoURffL4Qwva3hBdEKcY%2BNu4gNY%3D&amp;reserved=0\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Belgiassa on arvioitu<\/a> (englanniksi), ett\u00e4 kokonaisuutena luonnon terveyshy\u00f6tyjen taloudellinen merkitys on asukasta kohden 464 euroa per vuosi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi Suomen v\u00e4kiluvulla jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Luonnon terveyshy\u00f6dyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansallisen luontoterveysohjelman avulla<\/strong><\/p>\n<p>Jotta luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen hy\u00f6ty saataisiin laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, selvityksen kirjoittaneet tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Sen tavoitteena olisi juurruttaa luonnon terveyshy\u00f6dyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.<\/p>\n<p>Ohjelman valmistelulle arvokasta pohjaa tuovat kokemukset alueellisista ohjelmista, kuten <a href=\"https:\/\/www.paijatha.fi\/tietoa-hyvinvointialueesta\/kestava-kehitys\/luontoaskel-terveyteen-ohjelma\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen Luontoaskel terveyteen -ohjelmasta<\/a>.<\/p>\n<p>\u201dTutkimusn\u00e4ytt\u00f6 luonnon terveyshy\u00f6dyist\u00e4 on kypsynyt siihen pisteeseen, ett\u00e4 voimme laskea taloudellisen arvon luonnon kyvylle pienent\u00e4\u00e4 tautitaakkaa. Varovaisenkin arvion mukaan puhutaan suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalista yhteiskunnalle. Kun julkinen talous kamppailee terveydenhuollon rahoituskriisiss\u00e4, tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia, kuluja hillitsevi\u00e4 ratkaisuja on suurempi kuin koskaan\u201d, Sitran ohjelmatoiminnon johtaja <strong>Lasse Miettinen<\/strong> sanoo.<\/p>\n<p>\u201dKansallisesta luontoterveysohjelmasta on tehty aloitteita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen vuoden ajan. Kuten t\u00e4m\u00e4 selvitys osoittaa, nyt on oikea hetki tarttua toimeen. Sitra on valmis osaltaan auttamaan t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuteen tarttumisessa\u201d, Miettinen jatkaa.<\/p>\n<p>Selvitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suosituksia sosiaali- ja terveysalalle sek\u00e4 kunnille. Selvityksen mukaan kunnissa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa luonnon terveysvaikutukset nykyist\u00e4 vahvemmin huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, asuinalueiden suunnittelussa sek\u00e4 koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien rakentamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla luonnon terveyshy\u00f6dyt kannattaisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja ammattilaisten koulutukseen.<\/p>\n<p>Selvityksen keskeiset tulokset ja suositukset on tiivistetty my\u00f6s Sitran julkaisemaan <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/terveytta-hyvinvointia-ja-kustannussaastoja-luonnosta\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ty\u00f6paperiin<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Tulevaisuustalo Sitra edist\u00e4\u00e4 Suomen hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/aiheet\/strategia-2\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Uudessa strategiassaan<\/a> Sitra vahvistaa ennakointitiedon tuottamista Suomen tulevaisuuden suurista haasteista, edist\u00e4\u00e4 Suomen uudistumista yhteiskunnallisilla innovaatioilla ja lis\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden toimijoiden kanssa, jotta ratkaisut saadaan laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n<p>Luken ja THL:n selvitys: <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-963-5\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Luontoymp\u00e4rist\u00f6n terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys<\/a><\/p>\n<p>Sitran ty\u00f6paperi: <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/terveytta-hyvinvointia-ja-kustannussaastoja-luonnosta\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Terveytt\u00e4, hyvinvointia ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 luonnosta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonnolla on merkitt\u00e4vi\u00e4 terveysvaikutuksia, jotka auttavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien aiheuttaman taakan pienent\u00e4misess\u00e4. Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3921,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-3920","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3920","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3920"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3920\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3921"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3920"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3920"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3920"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}