![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/29706203906190eec8992917d15f5aa639b67636579ec287250389df58436e5e.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758274688_249_29706203906190eec8992917d15f5aa639b67636579ec287250389df58436e5e.jpg\")
<\/p>\nRuotsissa hallitus on juuri esitellyt suuren sosiaalitukiuudistuksen, joka heikent\u00e4isi erityisesti maahanmuuttajaperheiden tilannetta.<\/p>\n
<\/p>\n
Ruotsissa toimeentulotuen saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Suurin osa tuen saajista on maahanmuuttajia. Kuvituskuva Tukholman Rinkebyst\u00e4. ANNI EMILIA ALENTOLA<\/p>\n
Iltalehti selvitti hiljattain<\/a> vieraskielisten osuutta sosiaalitukien saajissa. Sosiaalituet ovat ajankohtainen kysymys my\u00f6s Ruotsissa, miss\u00e4 hallitus esitteli laajan uudistuksen sosiaalietuuksiin t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Muutokset kohdistuvat varsinkin maahanmuuttajataustaisiin lapsiperheisiin.<\/p>\n Iltalehti selvitti Ruotsin tilannetta sosiaalitukien kohdalla. Ruotsissa toimeentulotuen saajista suurin osa on ulkomailla syntyneit\u00e4. Ruotsissa kuitenkin huomattavasti harvempi saa toimeentulotukea kuin Suomessa \u2013 sek\u00e4 absoluuttisin luvuin ett\u00e4 v\u00e4kilukuun suhteutettuna.<\/p>\n Toimeentulotuki Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2024Ruotsi<\/p>\n Kotitaloudet, jotka saivat toimeentulotukea: 145 500 kappaletta<\/p>\n Osuus kaikista kotitalouksista: 2,9 %<\/p>\n Ihmiset, jotka saivat toimeentulotukea: 251 400 ihmist\u00e4<\/p>\n Osuus kaikista ihmisist\u00e4: 2,4 %<\/p>\n Ulkomailla syntyneet aikuiset toimeentulotuen saajat: 58 %<\/p>\n Suomi<\/p>\n Kotitaloudet, jotka saivat toimeentulotukea: 256 000 kappaletta<\/p>\n Osuus kaikista kotitalouksista: 9 %<\/p>\n Ihmiset, jotka saivat toimeentulotukea: 377 000 ihmist\u00e4<\/p>\n Osuus kaikista ihmisist\u00e4: 6,7 %<\/p>\n Vieraskieliset toimeentulotuen saajat: 29,5 %<\/p>\n L\u00e4hteet: Suomen ja Ruotsin tilastokeskukset, THL:n tilasto toimeentulotuista<\/a>, Ruotsin sosiaalihallituksen tilasto toimeentulotuista<\/a><\/p>\n Suurin osa maahanmuuttajia<\/p>\n Kun katsotaan tarkemmin sit\u00e4, kuka Ruotsissa tukia saa, ei vieraskielisten osalta ole omaa tilastoa. Ruotsi ei nimitt\u00e4in tilastoi ihmisten \u00e4idinkielt\u00e4. Joissakin tilastoissa on kuitenkin eritelty ulkomailla syntyneiden osuus.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tieto on annettu<\/a> toimeentulotukien kohdalla: vuonna 2024 aikuisista toimeentulotuen saajista 58 prosenttia oli ulkomailla syntyneit\u00e4.<\/p>\n Suomessa vieraskielisten osuus toimeentulotukien saajista on noin 30 prosenttia. Tilastot eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin verrannollisia, sill\u00e4 vieraskielisyys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita ulkomailla syntymist\u00e4 \u2013 eik\u00e4 ulkomailla syntyminen vieraskielisyytt\u00e4.<\/p>\n Ruotsissa on my\u00f6s erilainen v\u00e4est\u00f6rakenne. Ruotsin asukkaista<\/a> 20 prosenttia on syntynyt ulkomailla, Suomessa<\/a> taas noin 11 prosenttia.<\/p>\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 ero Suomen ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4 on toimeentulotukea saaneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kun Suomessa toimeentulotukea sai viime vuonna noin yhdeks\u00e4n prosenttia kaikista kotitalouksista, Ruotsissa sit\u00e4 sai vain kolme prosenttia.<\/p>\n Vaikka Ruotsissa on kaksinkertainen v\u00e4kiluku Suomeen verrattuna, Suomessa toimeentulotukea sai useampi ihminen kuin Ruotsissa. Ruotsissa toimeentulotukea sai viime vuonna noin 250 000 ihmist\u00e4, Suomessa liki 380 000.<\/p>\n Kielitilasto olisi Ruotsissa laiton<\/p>\n Ruotsista ei ainoastaan puutu tilastotieto v\u00e4est\u00f6n \u00e4idinkielist\u00e4, vaan sellainen tilasto olisi my\u00f6s laiton.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 perustuu Ruotsin tulkintaan Euroopan unionin yleisest\u00e4 tietosuoja-asetuksesta GDPR:st\u00e4 sek\u00e4 maan omasta tietosuojalaista. Niiden mukaan arkaluontoisia tietoja, kuten etnist\u00e4 taustaa, ei saa rekister\u00f6id\u00e4. Kielen on arvioitu paljastavan etnisen taustan ja sen vuoksi sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei rekister\u00f6id\u00e4. Poikkeuksen kielen rekister\u00f6innist\u00e4 ovat saaneet koulut, kun kyse on kielenopetuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n Aihe on Ruotsissa herkk\u00e4, erityisesti niin kutsutun romanirekisterin vuoksi. Vuonna 2013 paljastui, ett\u00e4 Ruotsin poliisi oli pit\u00e4nyt laitonta rekisteri\u00e4 tuhansista romanitaustaisista ihmisist\u00e4. Moni rekisteriin p\u00e4\u00e4tynyt oli t\u00e4ysin vailla rikoshistoriaa. Rekisteriss\u00e4 oli yli tuhat lasta, joista nuorimmat oli lis\u00e4tty rekisteriin parin kuukauden ik\u00e4isin\u00e4. Paljastuksen vuoksi useat Ruotsissa asuvat Suomen romanit muuttivat Suomeen<\/a>.<\/p>\n Tuet uusiksi<\/p>\n Ruotsissa hallitus esitteli keskiviikkona uudistuksen sosiaalitukij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Muutokset kohdistuvat eritoten toimeentulotukeen ja osuvat varsinkin maahanmuuttajataustaiseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Uudistuksen syyn\u00e4 on hallituksen mukaan<\/a> se, ettei nykyisell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ole aina kannattavaa k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 se, ett\u00e4 yhteiskunnan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 on saatava murrettua.<\/p>\n Monikohtaisen uudistuslistan kaksi merkitt\u00e4vint\u00e4 kohtaa ovat n\u00e4m\u00e4: ensimm\u00e4iseksi toimeentulotuelle asetetaan kattosumma ja tukea rajoitetaan sellaisilta perheilt\u00e4, joissa on nelj\u00e4 tai sit\u00e4 useampi lapsi.<\/p>\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 uudistus on se, ett\u00e4 jatkossa maahanmuuttajan tulee osoittaa kelpoisuutensa tuen hakijaksi muun muassa lapsilis\u00e4n ja asumistuen kohdalla. Kelpoisuuden voi osoittaa esimerkiksi asumalla Ruotsissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiden vuoden ajan tai tekem\u00e4ll\u00e4 tarpeeksi hyv\u00e4palkkaista ty\u00f6t\u00e4. SVT:n mukaan<\/a> t\u00e4m\u00e4 kohta ei koske Euroopan unionin sis\u00e4lt\u00e4 muuttavia.<\/p>\n J\u00e4\u00e4 kuitenkin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, toteutuvatko hallituksen suunnitelmat. Merkitt\u00e4vimpien uudistusten alkup\u00e4iv\u00e4ksi on merkitty 1.1.2027, mutta Ruotsissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n parlamenttivaalit ensi syksyn\u00e4. Mik\u00e4li oppositiossa istuva vasemmistoblokki nousee valtaan, uudistukset saatetaan perua.<\/p>\n Malm\u00f6n yliopiston sosiaality\u00f6n vanhempi professori Tapio Salonen on kriittinen maan hallituksen esittelem\u00e4lle tukiuudistukselle. H\u00e5kan R\u00f6jder\/Malm\u00f6n yliopisto<\/p>\n Asiantuntija kriittinen<\/p>\n Malm\u00f6n yliopiston sosiaality\u00f6n vanhempi professori Tapio Salonen<\/strong> on kriittinen Ruotsin hallituksen tukiuudistuksesta.<\/p>\n \u2013 Kyseess\u00e4 on uudistus, joka ei perustu tietoon tai tutkimukseen. Mik\u00e4\u00e4n tutkimus ei tue sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keinot auttaisivat ihmisi\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Salonen sanoo Iltalehdelle.<\/p>\n Nyt esitelty tukiuudistus vaikeuttaa Salosen mukaan niiden tilannetta, jotka ovat jo valmiiksi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa. Salonen nostaa esiin, kuinka uudistuksessa n\u00e4kyy hallituksen tukipuolueen, maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien k\u00e4denj\u00e4lki.<\/p>\n \u2013 He haluavat pelotella maahanmuuttajaperheit\u00e4 tulemasta Ruotsiin. Uudistus rikkoo ruotsalaista perinnett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tukij\u00e4rjestelm\u00e4 olisi tasa-arvoinen kaikille, Salonen sanoo.<\/p>\n Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n Se on kuitenkin tosiasia, ett\u00e4 Ruotsissa ty\u00f6tt\u00f6myys on nousussa. Tuorein tilasto<\/a> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysaste on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 8,4 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden ty\u00f6tt\u00f6myysaste<\/a> on noin 16,4 prosenttia.<\/p>\n Ero on siis huomattava, mutta mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4? Asiantuntija Tapio Salonen ei usko hallituksen t\u00e4ll\u00e4 viikolla esittelem\u00e4\u00e4n ratkaisuun, vaan toisenlaisiin keinoihin.<\/p>\n \u2013 Ty\u00f6markkinapolitiikan tulisi olla aktiivisempaa. Pit\u00e4isi panostaa ty\u00f6kelpoisuutta nostaviin toimenpiteisiin, kuten kieliopetukseen ja koulutuksiin. T\u00e4llaiset toimet helpottavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semist\u00e4, Salonen arvioi.<\/p>\n Simona Mohamsson on Ruotsin opetus- ja integraatioministeri. Taustalla p\u00e4\u00e4ministeri Ulf Kristersson ja ty\u00f6markkinaministeri Johan Britz. ALL OVER PRESS<\/p>\n \u201dEi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tieto\u201d<\/p>\n Se, ett\u00e4 Ruotsissa liki 60 prosenttia toimeentulotuen saajista on ulkomailla syntyneit\u00e4, ei yll\u00e4t\u00e4 Salosta.<\/p>\n \u2013 Ei lainkaan. Se on helppo selitt\u00e4\u00e4: kyse on Ruotsiin saapuneista, jotka ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa varsinkin alkuvaiheessa.<\/p>\n Ent\u00e4 miksi Ruotsissa melko harva saa toimeentulotukea? Varsinkin jos verrataan Suomeen.<\/p>\n \u2013 Ruotsissa on huononnettu toimeentulotuen saamisen edellytyksi\u00e4 yli kymmenen vuoden ajan. Yh\u00e4 harvempi on oikeutettu tukeen.<\/p>\n Salonen pit\u00e4\u00e4 Ruotsin kolmen prosentin tukiensaajam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hyvin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u2013 se on varsin matala luku. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 viimeiset vuodet ovat olleet monelle kotitaloudelle vaikeita muun muassa pandemian ja inflaation vuoksi.<\/p>\n \u2013 Samaan aikaan yh\u00e4 harvempi on oikeutettu tukeen, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n