{"id":39554,"date":"2025-09-19T12:14:08","date_gmt":"2025-09-19T12:14:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/39554\/"},"modified":"2025-09-19T12:14:08","modified_gmt":"2025-09-19T12:14:08","slug":"tuhansia-hehtaareja-turvesoita-poistuu-kaytosta-ennallistamisessa-auttaa-maaginen-rahkasammal-lappi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/39554\/","title":{"rendered":"Tuhansia hehtaareja turvesoita poistuu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 \u2013 ennallistamisessa auttaa \u201dmaaginen\u201d rahkasammal | Lappi"},"content":{"rendered":"<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 cmIuaG zKETg yle__article__paragraph\">Ranualla ennallistetaan kahta turvesuota. Toimivia ennallistamismalleja etsit\u00e4\u00e4n samalla my\u00f6s muualle Suomeen, kun valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 maata vapautuu vuosittain turvetuotannosta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Juulia Suikula pitelee k\u00e4siss\u00e4\u00e4n rahkasammalta, jota nuuhkaisee.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152352168c932aa3433d.jpeg\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Haprarahkasammal tekee t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Ranuan soilla. Asiantuntija Juulia Suikula John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 kertoo, miksi juuri t\u00e4m\u00e4 sammal on niin t\u00e4rke\u00e4. Kuva: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n<p>Juttu tiivistettyn\u00e4<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms kUeLji\">Ranualla ennallistetaan entisi\u00e4 turvetuotantoalueita suoksi, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6hanke.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms kUeLji\">Tavoitteena on palauttaa 200 hehtaaria suoksi ja kehitt\u00e4\u00e4 toimintamalleja laajemmalle ennallistamiselle.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms kUeLji\">Ennallistaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja muuttaa alueet hiilinieluiksi ajan my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms kUeLji\">Metsityksess\u00e4 tai peltok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 turpeen hajoaminen jatkuu, joten suoksi muuttaminen on usein paras vaihtoehto.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Matalassa vedess\u00e4 astelee punajalkaviklo, Lapin sis\u00e4maassa harvoin n\u00e4hty kahlaaja. Sen on houkutellut kosteikko, joka syntyi, kun entist\u00e4 turvetuotantoaluetta alettiin muuttaa takaisin suoksi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Kymmeni\u00e4 tuhansia hehtaareja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin turvesoita j\u00e4\u00e4 Suomessa tyhj\u00e4n pantiksi, jos hallitus onnistuu puolittamaan turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Ranuan kahdella suolla selvitet\u00e4\u00e4n parhaillaan, mik\u00e4 olisi paras tapa ennallistaa turvesuo. Karsikkosuolla viimeiset turpeet nostettiin 2018 ja Raakunsuolla 2020.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ari-Pekka Auvinen pitelee molemmissa k\u00e4siss\u00e4\u00e4n rahkasammaltupasta.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152351968c932a929015.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Ranuan Karsikkosuolla ennallistamisty\u00f6 on jo pitk\u00e4ll\u00e4 ja alue on muuttunut kosteikoksi. Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6n suojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ari-Pekka Auvinen levitt\u00e4\u00e4 rahkasammaltuppoja alueelle. Kuva: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Nyt pit\u00e4isi palauttaa 200 hehtaaria takaisin vetiseksi suoksi niin, ett\u00e4 samalla saataisiin vauhtia soiden ennallistamiseen my\u00f6s muualla.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">\u2013 Tavoite on p\u00e4\u00e4st\u00e4 satojen hehtaarien mittakaavasta tuhansiin. T\u00e4m\u00e4 olisi mahdollista, jos olisi valmiit mallit, miten toimia. N\u00e4it\u00e4 toimintamalleja rakennetaan nyt parhaillaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ranualla, suojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Ari-Pekka Auvinen<\/strong> Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Entisist\u00e4 turvetuotantoalueista kymmenesosa on ennallistettu. Enemmist\u00f6 alueista on metsitetty.<\/p>\n<p>Entisi\u00e4 turvetuotantoalueita on Suomessa noin 90 000 hehtaaria. Ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anna Saarentaus laskeskelee, ett\u00e4 niist\u00e4 on ennallistettu korkeintaan 9000 hehtaaria. Uudelleen soistamista on tehty Suomessa vasta hyvin v\u00e4h\u00e4n. Video: Samuli Holopainen \/ YleKonevoimalla nopeutetaan suon palautumista<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Ranuan soilla selvitet\u00e4\u00e4n, miten ihmisen tekemill\u00e4 rakennelmilla voidaan parhaiten auttaa alueen vettymist\u00e4. Kun turvetuotannossa ollut alue muutetaan takaisin suoksi, sinne tehd\u00e4\u00e4n patoja, moreenikynnyksi\u00e4, suoj\u00e4nteit\u00e4 ja muita rakennelmia. My\u00f6s veden laatua valvotaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Anna Saarentaus<\/strong> John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 Karsikkosuolle on johdettu vesi\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 mets\u00e4nojitusalueilta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">\u2013 T\u00e4nne on my\u00f6s muotoiltu aapasuon j\u00e4nteit\u00e4, jotka hidastavat veden kulkua, pakottavat sen tietylle reitille ja n\u00e4in alue saadaan vettym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Lis\u00e4ksi alueelle istutetaan rahkasammalta, joka imee 20 kertaa oman painonsa vett\u00e4.<\/p>\n<p> Asiantuntija Juulia Suikula John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 kertoo, miksi juuri haprarahkasammal on niin t\u00e4rke\u00e4. Video: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Turvealueiksi ojitetut ja kuivatut suot tuottavat ilmasto- ja vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 niin kauan kun turve jatkaa hajoamista.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Vett\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t ja suo muuttuu ajan my\u00f6t\u00e4 hiilinieluksi ja lopulta hiilivarastoksi.<\/p>\n<p>Peltok\u00e4ytt\u00f6 huonoin vaihtoehto<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Entisi\u00e4 turvesoita voidaan my\u00f6s metsitt\u00e4\u00e4 tai muuttaa pelloiksi. Turvesoille on suunniteltu my\u00f6s aurinkopaneelipuistoja.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Turvesoiden jatkok\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ollaan kiinnostuneita my\u00f6s Geologian tutkimuskeskuksessa. Esimerkiksi GTK:n Suohiili-projekti selvitti soiden maank\u00e4yt\u00f6n vaikutusta turpeen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Simon Ruonansuolla tutkitaan GTK:n voimin sit\u00e4kin, voisiko turvetuotantoalueelle perustetun aurinkopuiston vett\u00e4\u00e4 ja istuttaa alueelle rahkasammalta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Jos entinen turvetuotantoalue metsitet\u00e4\u00e4n, muutetaan pelloksi tai sinne rakennetaan aurinkopuisto, maan kuivuminen jatkuu. Samalla jatkuu turpeen hajoaminen, mik\u00e4 tarkoittaa huomattavia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ilmastoon ja vesist\u00f6\u00f6n, sanovat Ranualla ennallistamisty\u00f6t\u00e4 tekevien s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden edustajat.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Suoksi muuttaminen onkin heid\u00e4n mukaansa kirkkaasti paras ratkaisu.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">\u2013 Peltok\u00e4ytt\u00f6 on vaihtoehdoista kaikkein dramaattisin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan, mutta metsitt\u00e4misess\u00e4kin turpeen kuivuminen ja hajoaminen jatkuu. N\u00e4in k\u00e4y my\u00f6s, jos ei alueelle tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anna Saarentaus sanoo.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ilmakuva ojitetusta turvesuosta, johon on kertynyt vett\u00e4. Taustalla Simojoki.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-152351868c932a9036ff.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Raakunsuo on alunperin ollut Simojokea kohti viett\u00e4v\u00e4 aapasuo. Simojoki on yksi Pohjois-Suomen lohijoista.  Kuva: Samuli Holopainen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Maanomistajalle metsitys tai maan vuokraus aurinkopuistolle on tuottoisampaa kuin ennallistaminen. Saarentaus kaipaakin taloudellisia kannustimia maanomistajille.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Entisten turvesoiden kohtalosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 saattaa vaikeuttaa se, ett\u00e4 maanomistajia voi olla kymmeni\u00e4.<\/p>\n<p>Osittainen metsitt\u00e4minenkin voi olla hyv\u00e4 ratkaisu<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Entisten turvesoiden osittainen metsitt\u00e4minenk\u00e4\u00e4n ei ole huono vaihtoehto, sanoo GTK:n tutkija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Liisa Maanavilja.<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">\u2013 Kun puhutaan ilmastovaikutuksista sadan vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4, metsitys ja suoksi ennallistaminen ovat kasvihuonekaasujen vapautumisen kannalta parhaat vaihtoehdot. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suoksi ennallistaminen on parempi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">H\u00e4nen mukaansa paras k\u00e4ytt\u00f6muoto riippuu muun muassa maastonmuodoista ja turvekerroksen paksuudesta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">Ranualla Raakunsuolla ja Karsikkosuolla ennallistamisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kahden s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteisponnistuksena.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\"><a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/johnnurmisensaatio.fi\/mita-teemme\/hankkeet\/suokeidas\/\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Suokeidas-hankkeessa<\/a> Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ostaa maat ja John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 vastaa t\u00f6iden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t paikalliset urakoitsijat ovat olleet aikoinaan mukana my\u00f6s turvetuotannossa eli suomaasto on tuttua ja n\u00e4in heit\u00e4 ty\u00f6llistet\u00e4\u00e4n turvetuotannon loputtua.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr cmIuaG fmSRng yle__article__paragraph\">My\u00f6hemmin n\u00e4ille alueille haetaan pysyv\u00e4n suojelualueen statusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ranualla ennallistetaan kahta turvesuota. Toimivia ennallistamismalleja etsit\u00e4\u00e4n samalla my\u00f6s muualle Suomeen, kun valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 maata vapautuu vuosittain turvetuotannosta.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":39555,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,1297,26,27,33,31,30,17,1683,71,667,24,25,28,29,15,18,21,10772,1056,32,1682,19,20,3618,10771,3617,16,447],"class_list":{"0":"post-39554","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-ennallistaminen","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kosteikot","18":"tag-kotimaa","19":"tag-lappi","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-rahkasammalet","28":"tag-ranua","29":"tag-suomi","30":"tag-suot","31":"tag-top-stories","32":"tag-topstories","33":"tag-turve","34":"tag-turvemaat","35":"tag-turvetuotanto","36":"tag-uutiset","37":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39554"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39554\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}