Sepsis eli arkikieless\u00e4 verenmyrkytys on tyypillisesti bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio. Arvioiden mukaan maailmalla todetaan vuosittain noin 47\u201350 miljoonaa sepsist\u00e4 ja ainakin 11 miljoonaa sepsiksen aiheuttamaa kuolemaa. Suomessa ihmisen verest\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vuosittain kymmenitt\u00e4in eri lajin bakteereja. Rokottautuminen ja infektioiden torjunta ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 keinoja sepsiksen ehk\u00e4isyss\u00e4. Maailman sepsisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin 13. syyskuuta.<\/p>\n
Sepsis on jonkin infektion, kuten koronavirustaudin, keuhkokuumeen tai virtsatietulehduksen seurauksena syntynyt elimist\u00f6n virheellinen reaktio, joka johtaa elinh\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Hyv\u00e4 k\u00e4sihygienia, puhdas vesi, riitt\u00e4v\u00e4 ravitsemus ja rokotusohjelmat ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 verenmyrkytyksi\u00e4. Ennen antibioottien keksimist\u00e4 kaikista sepsispotilaista kuoli noin 80 prosenttia, nyky\u00e4\u00e4n noin 15 prosenttia. Jos monielinvaurioksi kutsuttu reaktio k\u00e4ynnistyy, kuoleman todenn\u00e4k\u00f6isyys on suuri, vaikka potilas saisi parasta mahdollista hoitoa. Maailmanlaajuisesti rokotuksilla ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n vuosittain miljoonia sepsistapauksia.<\/p>\n
Pneumokokki on merkitt\u00e4v\u00e4 taudinaiheuttaja Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Suurin tautitaakka on pienill\u00e4 lapsilla ja ik\u00e4ihmisill\u00e4. My\u00f6s jotkut perussairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti, voivat lis\u00e4t\u00e4 riski\u00e4 vakavalle pneumokokki-infektiolle. Pneumokokin aiheuttamia vakavia, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia ovat verenmyrkytykset, aivokalvontulehdukset ja keuhkokuumeet.<\/p>\n
THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 628 vakavaa pneumokokki-infektiota. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa infektiossa taudinaiheuttaja on l\u00f6ytynyt verest\u00e4 tai aivoselk\u00e4ydinnesteest\u00e4. Pneumokokkitautia esiintyi eniten tammi\u2013helmi ja touko\u2013kes\u00e4kuussa. Pneumokokki-infektio on tyypillinen virusinfektion j\u00e4lkitauti, joten ilmaantuvuus seuraa eri hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten, kuten influenssa-, korona- ja RS-viruksen, ilmaantuvuutta.<\/p>\n
Iso osa vakavista pneumokokkitaudeista on ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 rokottautumalla. Uudempien pneumokokkirokotteiden tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n tehokkaasti sek\u00e4 lasten ett\u00e4 yli 65-vuotiaiden vakavia pneumokokkitauteja, kuten verenmyrkytyksi\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Pneumokokki on pel\u00e4tty taudinaiheuttaja ja yksi verenmyrkytysten aiheuttajabakteereista. Uusimmilla pneumokokkirokotteilla saa suojan kahdellekymmenelle eri pneumokokille. Rokotetta voi suositella kaikille yli 50-vuotiaille ja perussairautensa vuoksi riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluville. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 immuunipuolustus heikkenee ja riski sairastua vakavasti kasvaa. Pienill\u00e4 lapsilla immuunipuolustus ei ole viel\u00e4 kehittynyt ja he saavat pneumokokkirokotuksen neuvolassa, kertoo vastaava sairaanhoitaja Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta tiedotteessa.<\/p>\n
Lukuisat eri bakteerit voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen ja vain muutamaa vastaan on saatavilla suojaavia rokotteita. Hib-rokotusten ansiosta pikkulasten vakavat hemofilus-taudit ovat nyky\u00e4\u00e4n Suomessa l\u00e4hes kadonneet. Suomessa harvinaisempaa meningokokkia vastaan on my\u00f6s saatavilla rokote, joka on tarpeellinen rokote tietyille riskiryhmille sek\u00e4 joillekin matkailijoille my\u00f6s verenmyrkytyksen ennaltaehk\u00e4isyyn.<\/p>\n
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sepsis eli arkikieless\u00e4 verenmyrkytys on tyypillisesti bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio. Arvioiden mukaan maailmalla todetaan vuosittain noin 47\u201350 miljoonaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3456,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-39583","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39583","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39583"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39583\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39583"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39583"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39583"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}