Rytmisyys on l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla luonnossa. Nykyihminen yritt\u00e4\u00e4 usein pyristell\u00e4 irti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 levon ja aktiivisuuden vaihtelusta. ”Levolle ei suoda riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa, keinovalo valvottaa, ja vuodenaikojen suhteen ollaan \u201dkuin mit\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut\u201d. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n el\u00e4mme sis\u00e4tiloissa ja keinotodellisuudessa, sit\u00e4 hauraammaksi yhteytemme luonnon aikamerkkeihin k\u00e4y\u201d, Lepp\u00e4nen ja Pajunen kirjoittavat.\u00a0<\/p>\n
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 vuorokausirytmill\u00e4, p\u00e4iv\u00e4nvalon ja pimeyden vaihtelulla, altistuksella viile\u00e4lle ja ulkoilmalle sek\u00e4 tauoilla eri vuorokaudenaikoina on merkityst\u00e4 hyvinvoinnille, kehon- ja mielenterveydelle sek\u00e4 esimerkiksi unen laadulle ja painonhallinnalle.\u00a0<\/p>\n
Suomessa on totuttu nelj\u00e4n vuodenajan vaihteluun. Luonnon rytmiss\u00e4 yli vaikeiden aikojen -kirja esittelee perinteisen japanilaisen vuodenaikak\u00e4sityksen, johon kuuluu lis\u00e4ksi 24 v\u00e4livuodenaikaa ja 72 noin viiden vuorokauden mittaista mikrovuodenaikaa. Mikrovuodenaika voi olla vaikkapa joutsenten paluu, nokkosperhonen kannolla tai takatalvi. Niiden aktiivinen havaitseminen patistaa l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ulos ymp\u00e4ri vuoden ja tunnistamaan konkreettisia aikamerkkej\u00e4 luonnonkierrosta. Vuodenaikaishavainnot tarjoavat my\u00f6s samaistumiskohteita rohkeuden ja toiveikkuuden kaltaisille luonteenvahvuuksille, kuten tutkimus osoittaa. Luonnon rytmiin kytkeytyminen vahvistaa resilienssi\u00e4, mik\u00e4 on erityisen tarpeen vaikeina aikoina.\u00a0\u00a0<\/p>\n
FM Marko Lepp\u00e4nen<\/strong> on luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt maantieteilij\u00e4 ja toimittaja, jolla on pitk\u00e4 kokemus my\u00f6s luonto-opastuksista. H\u00e4n on alkukes\u00e4n ja iltah\u00e4m\u00e4rien yst\u00e4v\u00e4, etel\u00e4rannikon lehtojen kasvatti. Lepp\u00e4nen syttyy j\u00e4nnist\u00e4 paikoista, jotka ovat mieluiten l\u00e4hell\u00e4 kuin kaukana.\u00a0<\/p>\n Adela Pajunen<\/strong> on biologi, FT, joka kehitt\u00e4\u00e4 palveluja luonnon hyvinvointivaikutusten hy\u00f6dynt\u00e4miseen. H\u00e4n on aamuvirkku, joka odottaa ensilunta ymp\u00e4ri vuoden. Pajunen syttyy tunturiluonnosta ja hyvinvointia edist\u00e4vist\u00e4 kasveista.\u00a0<\/p>\n Lepp\u00e4nen ja Pajunen el\u00e4v\u00e4t ja ty\u00f6skentelev\u00e4t Sipoonkorven kupeessa, josta k\u00e4sin he ohjaavat terveysvaikutteisia retki\u00e4 eri ryhmille. He ovat olleet mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkittua mets\u00e4terapiamallia Terveysmets\u00e4\u00e4, jossa ihminen voi saada l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 tai hoitajalta l\u00e4hetteen mets\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n Marko Lepp\u00e4nen ja Adela Pajunen: Luonnon rytmiss\u00e4 yli vaikeiden aikojen \u2013 Vuodenajoista ja vuorokaudenajoista<\/strong>
ilmestyy 10.5.
383 sivua
ilmestyy my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6- ja \u00e4\u00e4nikirjana 19.5., lukija: Jarkko Pajunen<\/strong>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rytmisyys on l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla luonnossa. Nykyihminen yritt\u00e4\u00e4 usein pyristell\u00e4 irti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 levon ja aktiivisuuden vaihtelusta. ”Levolle ei suoda…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":39620,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-39619","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39619","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39619"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39619\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39619"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39619"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39619"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}