\t\t\t\t\t\t\t\t\tVieraskyn\u00e4<\/p>\n
Luontoa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevasta keskustelusta on tullut kahden \u00e4\u00e4riosapuolen huutelua toisilleen. T\u00e4m\u00e4 tarjoaa keskustalle tuhannen taalan paikan tuoda t\u00e4h\u00e4n keskusteluun mukaan viisautta, j\u00e4rke\u00e4 ja vastuullisuutta.<\/p>\n
Keskustalla on puolueistamme ylivoimaisesti l\u00e4heisin kokemusper\u00e4inen suhde mets\u00e4\u00e4n ja luontoon. Mill\u00e4\u00e4n muulla puolueella ei ole vastaavaa yhteist\u00e4 historiaa luonnon kanssa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt keskustan ohjelmissa ja sen harjoittamassa politiikassa pitk\u00e4sti yli vuosisadan ajan. T\u00e4lle politiikalle keskusta on saanut my\u00f6s kannatusta. Keskustan kannattajakunnassa on ollut koko sen olemassaolon ajan puolueista ylivoimaisesti eniten luonnon kanssa tekemisiss\u00e4 olevia ja luonnosta huolehtivia kansalaisia. \u00a0<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 perusteella ei ole v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 luonto on keskustan perim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kun n\u00e4in on, on erikoista, ett\u00e4 keskusta on yht\u00e4kki\u00e4 pudonnut luonto-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastokeskustelussa ulkopuolelle. Se ei ole t\u00e4ll\u00e4 keskeisell\u00e4 politiikan alueella merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. \u00a0<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luontokeskustelua hallitsevat toisaalta luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioista innostuneet, p\u00e4\u00e4osin nuorempiin ik\u00e4luokkiin kuuluvat kaupunkilaiset ja toisaalta p\u00e4\u00e4osin ik\u00e4\u00e4ntyneempiin ik\u00e4luokkiin kuuluvat, pienemmill\u00e4 maaseutupaikkakunnilla asuvat luontokonservatiivit.<\/p>\n
N\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 ensimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla ei ole juurikaan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 suhdetta luontoon. Heist\u00e4 monet eiv\u00e4t ole tehneet mit\u00e4\u00e4n luonnossa tai edes liikkuneet luonnossa. Heille luonto on ensisijaisesti suojelun kohde. T\u00e4ss\u00e4 joukossa \u201dvihre\u00e4 ideologia\u201d on samassa asemassa kuin \u201dtaistolaisuus\u201d 1960- ja 1970-lukujen vaihteen opiskelijoiden joukossa.<\/p>\n
Vaikka vihre\u00e4t-nimisess\u00e4 puolueessa on mukana maltillisempaakin joukkoa, peruskannatuksensa se saa t\u00e4st\u00e4 joukosta. T\u00e4m\u00e4n ydinjoukon kannatuksen hankkiminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen on heille jopa suhteellisen helppoa, koska sille saa helposti tukea julkisuudessa.<\/p>\n
Luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelua hallitsevan toisen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n kannattajien mielest\u00e4 luonnon suojeleminen ja luonnosta huolehtiminen on l\u00e4hes aina v\u00e4\u00e4rin. Tai, ainakin se on vastenmielist\u00e4 ja periaatteessa vastustettavaa. T\u00e4m\u00e4n joukon mielest\u00e4 ilmastonmuutos ja luontokato ovat joko valhetta tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ylikorostettuja asioita. Siksi niiden vaikutukset tulee kielt\u00e4\u00e4 tai niit\u00e4 ei kannata edes mainita.<\/p>\n
Perussuomalaisiksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvat henkil\u00f6t, mutta my\u00f6s useat kokoomuksen oikealle laidalle itsens\u00e4 sijoittavat kuuluvat tavallisimmin t\u00e4h\u00e4n joukkoon. Synergiaa ja voimakasta tukea maailmankuvalleen t\u00e4m\u00e4 joukko ammentaa \u00e4\u00e4ri- ja laitaoikeistosta niin kotimaasta kuin maailmaltakin.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kaksi tahoa eiv\u00e4t kuitenkaan edusta kaikkia suomalaisia. Itse asiassa ne edustavat vain n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 siit\u00e4. Suurin osa kansalaisista ei sitoudu suin surminkaan n\u00e4iden tahojen esitt\u00e4miin n\u00e4kemyksiin. Silti luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n meill\u00e4 niin mediassa kuin politiikassakin p\u00e4\u00e4osin n\u00e4iden kahden ideologisen tahon sanelemilla ehdoilla.\u00a0<\/p>\n
Ensiksi mainittu ryhm\u00e4 ottaa \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n luonnon nimiss\u00e4 kantoja, jotka ovat suorastaan \u201dj\u00e4rjenvastaista\u201d. J\u00e4lkimm\u00e4isen porukka puolestaan ilmoittaa edustavansa \u201dj\u00e4rjen \u00e4\u00e4nt\u00e4\u201d, vaikka heid\u00e4nkin kannanotoillaan on yleens\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 j\u00e4rjen kanssa.<\/p>\n
Jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tolkkua. Kaikkein kielteisint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4 luontosuhde ja vastuu ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, putoavat t\u00e4ss\u00e4 kiistelyss\u00e4 n\u00e4iden kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4liin.\u00a0<\/p>\n
Niille kansalaisille, jotka eiv\u00e4t kuulu kumpaankaan edell\u00e4 mainittuun ryhm\u00e4\u00e4n, t\u00e4llainen \u00e4\u00e4ritahojen argumentointi on vastenmielist\u00e4 kuunneltavaa. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskusteluja ulkopuolelta katsovissa vain joko \u00e4rtymyst\u00e4 tai suuttumusta.\u00a0<\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6kohta luonto- ja ilmastokeskustelulle on se, ett\u00e4 ilmastonmuutos ja luontokato ovat tosiasioita. Niiden olemassaoloa ei voida kiist\u00e4\u00e4. Ne on otettava huomioon politiikassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Suurin osa suomalaisista my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n. Siksi kansalaiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s asialliset ymp\u00e4rist\u00f6- ja luontotoimet silloin, kun ne perustellaan faktoilla ja, ett\u00e4 niill\u00e4 saavutetaan uutta hyv\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on keskustalle mahdollisuus toimia. Tai, oikeastaan kysymys ole vain mahdollisuudesta. Kysymys on jopa puolueen historiasta juontuvasta velvollisuudesta. Osaamiseen luonnosta on paneuduttava samalla tavalla kuin siihen paneuduttiin puolueessa aiemmin. El\u00e4mme edelleen luonnon kanssa ihan riippumatta siit\u00e4, asummeko maalla vai kaupungissa.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioiden k\u00e4rkeen siirtyminen ei tule olemaan helppo rasti. Vaikeuksia ei tule kuitenkaan pel\u00e4t\u00e4. Viel\u00e4 huonompi vaihtoehto on j\u00e4\u00e4d\u00e4 katselemaan toisten tekem\u00e4\u00e4 luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa ulkopuolelta. T\u00e4m\u00e4n valinnan tekeminen on puolueen kannalta yksi sen olemassaolon ydinkysymyksist\u00e4.<\/p>\n
Keskustan on pystytt\u00e4v\u00e4 omaan tiedonhankintaan t\u00e4ll\u00e4 alueella. On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 keinot hankkia sek\u00e4 analysoida monipuolisesti parasta tutkimus- ja muuta luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6tietoutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi. Kysymys on mukaan menemisest\u00e4 asennekeskusteluun, jossa vahvimmat kilpailijat ovat jo omissa taisteluhaudoissaan. Se vaatii voimia. Pelkk\u00e4 mediatieto ei t\u00e4ss\u00e4 riit\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Kun faktatieto on hallussa, on my\u00f6s perusteet tehd\u00e4 poliittisia avauksia ja luoda linjaa maamme selviytymiselle maailmassa, jossa luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioiden merkitys ja hengiss\u00e4 pysyminen korostuvat.\u00a0<\/p>\n
Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s pysty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta tapaa sanoittaa luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelua. Nykyinen luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelu on kuin miinakentt\u00e4. Monet siin\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 ovat niin latautuneita, ett\u00e4 niill\u00e4 uusien n\u00e4kemysten esilletuominen on vaikeaa. Siksi tarvitaan rohkeaa uutta ajattelua ja uutta raikasta tapaa puhua.<\/p>\n
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat tosiasioita. Ei niit\u00e4 pid\u00e4 kiist\u00e4\u00e4. P\u00e4invastoin \u2013 pit\u00e4\u00e4 vahvasti pyrki\u00e4 viem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in toimenpiteit\u00e4, joilla n\u00e4iden kahden asian aiheuttamia vahinkoja voidaan minimoida. Luonnon- ja elinymp\u00e4rist\u00f6n suojelijoiden rintamassa voidaan n\u00e4in ajatellen siis hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla seist\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Kaikki olisi hyvin, jos voitaisiin vain p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 riviss\u00e4 sitten ollaan \u2013 ja sill\u00e4 siisti. Vastuullisesti ajatellen n\u00e4in ei kuitenkaan voi eik\u00e4 kannata tehd\u00e4. Ennen kuin n\u00e4in voidaan ajatella, pit\u00e4\u00e4 saada selvyys moneen asiaan.<\/p>\n
Monet polarisoituneen luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun pohjalta syntyneet ja usein sellaisenaan hyv\u00e4ksytyt \u201dtotuudet\u201d ovat nimitt\u00e4in tarkemmin katsottuna paljon enemm\u00e4n kuin vain ristiriitaisia.<\/p>\n
N\u00e4iden ristiriitaisuuksien tutkiminen, avaaminen ja harkittu esille nostaminen voisi olla yksi keino l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan keskitien luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa.\u00a0<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki.<\/p>\n
Median perusteella monille kansalaisille on syntynyt k\u00e4sitys, ett\u00e4 metsien hiilinielut ovat yksin ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa ne toki ovatkin, mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 \u2013 tai oikeastaan viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi \u2013 rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4. Siksi p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4isi puhua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kuin hiilinieluista.\u00a0<\/p>\n
Ilmatieteen laitoksen p\u00e4\u00e4johtaja Petteri Taalas<\/strong> on tuonut ansiokkaasti esille t\u00e4t\u00e4 ristiriitaa (esim. Ylen Ykk\u00f6saamu 25.3.2023). T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan esimerkiksi medialle kelpaa. Mediassa h\u00e4nen ajatuksensa on osin brutaalistikin torjuttu (esim. Helsingin Sanomat, HS 28.4.2023). T\u00e4t\u00e4 voisi verrata siihen, ett\u00e4 perinteist\u00e4 hiihtoa harrastava henkil\u00f6 olisi huolissaan vain pidosta, mutta ei luistosta lainkaan. Miksi t\u00e4m\u00e4 mahtaa olla n\u00e4in?<\/p>\n Mediassa usein uloskirjoitettu ja viel\u00e4kin useammin rivien v\u00e4liin sijoitettu viesti on se, ett\u00e4 mets\u00e4t loppuvat Suomesta. Esimerkiksi HS 18.1.2025 k\u00e4sitteli asiaa otsikolla \u201dSuomen metsi\u00e4 hakataan nyt valtavasti\u201d. Fakta kuitenkin on se, ett\u00e4 metsi\u00e4 on hakattu suhteellisesti enemm\u00e4nkin joskus aiemmin kuin mit\u00e4 hakataan nyt.\u00a0<\/p>\n 1970-luvun alussa metsien puuston kasvu arvioitiin n. 60 miljoonaksi kiintokuutiometriksi. Viime vuonna se arvioitiin runsaaksi 100 miljoonaksi kiintokuutiometriksi. Hakkuut olivat viime vuonna alle 3,5 % vuotuisesta kasvusta. Viimeisten 50 vuoden aikana tuo luku on ylittynyt t\u00e4lt\u00e4 osin vain muutaman kerran. Suurin osa vuotuisesta kasvusta on j\u00e4\u00e4nyt ja j\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin jatkossakin metsiin.\u00a0<\/p>\n Kun ylij\u00e4\u00e4m\u00e4kasvua on kertynyt kasvun p\u00e4\u00e4lle, Suomen metsien puuston volyymi on l\u00e4hes kaksinkertaistunut viimeisten n. 50 vuoden aikana. Kun 1970-luvun alussa metsiemme puun m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi arvioitiin n. 1,5 miljardia kiintokuutiometri\u00e4, kun sen kooksi arvioidaan nykyisin n. 2,5 miljardia kiintokuutiometri\u00e4.\u00a0<\/p>\n Mediassa usein uloskirjoitettu ja viel\u00e4kin useammin rivien v\u00e4liin sijoitettu viesti on se, ett\u00e4 mets\u00e4t loppuvat Suomesta.<\/p>\n<\/blockquote>\n Mets\u00e4t eiv\u00e4t ole loppumassa Suomesta, vaikka mediassa niin annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n HS 17.1.2025 HS kirjoitti, ett\u00e4 \u201dMetsist\u00e4 tuli ilmastopahis \u2013 Tutkijoiden varoituksia ei kuunneltu, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja\u201d. Juttu perustui Luonnonvarakeskuksen tiedoille. T\u00e4st\u00e4kin on olemassa toisenlaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Niiden mukaan Suomen mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu Sen sijaan mets\u00e4maan kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4 on meill\u00e4 muuttunut, sanovat toiset tutkijat.\u00a0<\/p>\n Juuri t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa tuli tieto (Mets\u00e4lehti 31.1.2025), ett\u00e4 Ruotsissa sek\u00e4 mets\u00e4 ja mets\u00e4maamaa muodostavat hiilinielun. Miksi ne eiv\u00e4t muodostaisi Suomessa. On vaikea uskoa, ett\u00e4 metsien tilanne muuttuisi maiden rajalla. Luken mukaan ero selittyy osin sill\u00e4, ett\u00e4 Ruotsissa maaper\u00e4n hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja Suomessa Yasso07-malliin. Miksi? Mik\u00e4 malli mittaa oikein?<\/p>\n Vaikka asia on ep\u00e4selv\u00e4, niin se on varmaa, ett\u00e4 mets\u00e4keskustelussa viesti liikahakkuista jatkaa voittokulkuaan.<\/p>\n Soiden entis\u00f6iminen on osoittautumassa sekin kaksipiippuiseksi asiaksi. Suomets\u00e4tieteen professori Annamari Laur\u00e9n<\/strong> totesi Audiomedian haastattelussa 28.2.2025, ett\u00e4 \u201dOjitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto v\u00e4henee. Jos halutaan viilent\u00e4\u00e4 ilmastoa lyhyemm\u00e4ll\u00e4 kuin sadan vuoden t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4, niin suomets\u00e4t kannattaa pit\u00e4\u00e4 puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsiss\u00e4.\u201d<\/p>\n Jos t\u00e4m\u00e4 on totta, miksi silloin vaaditaan suo-ojien tukkimista?\u00a0<\/p>\n Ja, viel\u00e4 kattava ihmetys metsi\u00e4 ajatellen ja koko mediaa. Miksi media ei ole k\u00e4sitellyt vuosiin \u2013 eik\u00e4 k\u00e4sittele nykyisink\u00e4\u00e4n mets\u00e4n ja mets\u00e4talouden merkityst\u00e4 Suomen tulevaisuudelle.\u00a0<\/p>\n Jos mets\u00e4 ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 mets\u00e4teollisuus tehd\u00e4\u00e4n Suomessa vaikeaksi, se merkitsee jopa tuhansien ihmisten el\u00e4m\u00e4n romahtamista ja ty\u00f6paikkojen katoamista ja miljardien menetyst\u00e4 Suomalaiselle yhteiskunnalle. T\u00e4t\u00e4 asiaa media ei k\u00e4sittele lainkaan. Mieluummin puhutaan vaikkapa suo-ojista.<\/p>\n My\u00f6s monet muut kuin mets\u00e4\u00e4 koskevat luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asiat ovat vastaavalla tavalla hyvin ristiriitaisia. Esimerkiksi susi saa Helsingin vikkelist\u00e4 tappaa, vaikka kuinka paljon ihmisten lemmikkej\u00e4 ja karjaa ja muodostaa uhan koululapsille, kunhan se tapahtuu kaukana, eik\u00e4 koske rintamaiden ihmisi\u00e4.\u00a0<\/p>\n Tietenkin suden pit\u00e4\u00e4 kuulua Suomen luontoon. Mutta, jokin vika t\u00e4ss\u00e4kin asenteessa k\u00e4sitell\u00e4 ihmisi\u00e4 asuinpaikan mukaan.<\/p>\n Pelikentt\u00e4 luontoasioissa on miehitetty luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6asioissa miehill\u00e4 ja naisilla oikealla ja vasemmalla.\u00a0<\/p>\n Tekemist\u00e4 on paljon. Nyt on aika keskustan ottaa luonto- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun keskikentt\u00e4 haltuun.<\/p>\n Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskyn\u00e4-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendej\u00e4. Vieraskyniss\u00e4 esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4 Luontoa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevasta keskustelusta on tullut kahden \u00e4\u00e4riosapuolen huutelua toisilleen. T\u00e4m\u00e4 tarjoaa keskustalle tuhannen taalan paikan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":39637,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-39636","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39636"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39636\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/39637"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n