![\"Aluetutkija](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Gl1QXKrbciUicBzDFN3vz3Ye9cA.jpg\")
<\/a><\/p>\nAluetutkija ja professori Sami Moisio katsoo uuden aikakauden alkaneen maailmassa. H\u00e4n povaa maakuntien merkityksen korostuvan uuteen geopoliittiseen talouteen siirrytt\u00e4ess\u00e4.\u00a0Kuva: Jarno Mela<\/p>\n
Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio<\/strong> Helsingin yliopistosta kummeksuu aluekehitt\u00e4misen konsulttitoimisto MDI:n alkuviikosta julkaisemaa ennustetta.<\/a><\/p>\n Ennusteessa arvioidaan, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6kehitys Suomessa k\u00e4\u00e4ntyy vuoteen 2050 menness\u00e4 negatiiviseksi suurimmassa osassa maata, mukaan lukien monet maakuntakeskukset kuten Kuopio, Joensuu, Vaasa ja Rovaniemi. V\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n kasvattaisivat en\u00e4\u00e4 harvat suurimmat kaupunkiseudut.<\/p>\n \u201dEnsinn\u00e4kin t\u00e4ytyy huomauttaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n tieteellinen tutkimus vaan konsulttitoimiston laatima ennuste. MDI:n ennusteen l\u00e4ht\u00f6kohtaoletushan on, ett\u00e4 maailman kehitys jatkuisi samanlaisena kuin se on ollut globalisaation edellisell\u00e4 kaudella, siis 1980-luvulta 2020-luvun alkuun saakka\u201d, Moisio toteaa.<\/p>\n Moisio n\u00e4kee MDI:n toteuttamassa ennusteessa suuria puutteita.<\/p>\n \u201dKun tarkastelen kuviota aluetutkijana, on t\u00e4llaisessa oletuksessa huomattavia heikkouksia ja ongelmia. Siin\u00e4h\u00e4n ei oteta ollenkaan huomioon, ett\u00e4 globalisaation edellisest\u00e4 vaiheesta on jo siirrytty uuteen maailmaan. Se maailma on uusi geopoliittinen talous\u201d, Moisio t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n Professorin mukaan alkamassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti kymmeni\u00e4 vuosia kest\u00e4v\u00e4 uusi aikakausi.<\/p>\n \u201dSiin\u00e4 mieless\u00e4 olemme juuri nyt mielenkiintoisella historian vedenjakajalla.\u201d<\/p>\n \u201dGlobalisaation edellisest\u00e4 vaiheesta on jo siirrytty uuteen maailmaan. Se maailma on uusi geopoliittinen talous.\u201d<\/p>\n Sami Moisio<\/p>\n Professori Moision hahmottelemalle uudelle geopoliittiselle taloudelle on ominaista aiempien maailmanlaajuisten keskin\u00e4isriippuvuuksien purkautuminen.<\/p>\n \u201dEurooppaan on syntym\u00e4ss\u00e4 uusi oma talousalueensa, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ainakin EU-komission ajattelussa kaikki raaka-aineista tutkimukseen ja tuotekehitykseen saakka. Lis\u00e4ksi on meneill\u00e4\u00e4n voimakas militarisaatiokehitys, johon liittyy aivan oleellisesti puolustusteollisuuden ja -talouden merkitt\u00e4v\u00e4 vahvistuminen\u201d, Moisio toteaa.<\/p>\n Professori katsoo, ett\u00e4 uudessa geopoliittisessa taloudessakin s\u00e4ilyy tarve siirty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n tuotantoon ja toimintatapoihin yhteiskunnassa.<\/p>\n \u201dN\u00e4m\u00e4 tavoitteet korostuvat monilla yrityksill\u00e4kin.\u201d<\/p>\n Uuden geopoliittisen talouden aikana maakuntien merkitys voi nousta arvoon arvaamattomaan.\u00a0Kuva: Mikko M\u00e4ki-Latvala, Petteri Kivim\u00e4ki, Sanne Katainen<\/p>\n Seuraavaksi on aluetutkijan mukaan syyt\u00e4 pohtia, mit\u00e4 uusi geopoliittinen talous merkitsee maailman, Euroopan, Suomen sek\u00e4 Suomen eri alueiden tulevaisuudelle.<\/p>\n \u201dPid\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 luonnonvaroja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Suomessa entist\u00e4 voimallisemmin maan eri osissa. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa energiantuotantoa mutta my\u00f6s mineraaleja. En pit\u00e4isi lainkaan mahdottomana, ett\u00e4 kokonaan uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 tuotantoymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 voi nousta eri puolille maata\u201d, Moisio visioi.<\/p>\n Professorin mukaan my\u00f6s puolustusteollisuus ja siihen kytkeytyv\u00e4t ratkaisut todenn\u00e4k\u00f6isesti luovat uutta kasvua ja lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkoja maakuntiin.<\/p>\n \u201dUusia ty\u00f6paikkoja voi synty\u00e4 my\u00f6s suurimpien kaupunkien ulkopuolelle ja tavoilla, joita ei aivan viel\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4. V\u00e4est\u00f6nkehitys on aina sidoksissa siihen, mihin investoidaan ja minne syntyy ty\u00f6paikkoja. Siten v\u00e4est\u00f6\u00e4\u00e4n aiemmin menett\u00e4neet alueet voivat nousta uudelle kasvu-uralle.\u201d<\/p>\n Sami Moision mukaan suuret kaupunkiseudut ovat jatkossakin muuta maata vahvemmilla tutkimus- ja kehitystoiminnassa.<\/p>\n \u201dErityisesti Helsingin seudulla on t\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 etuja, koska sinne on keskittynyt niin paljon tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaa osaamista.\u201d<\/p>\n Kaavamaista v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 olennaisempaa aluekehitykselle on, miten paikallisten yritysten tarpeet kohtaavat osaavan ty\u00f6voiman.<\/p>\n \u201dSin\u00e4ns\u00e4 on huolestuttavaa, miten pitk\u00e4lle alueellinen eriytyminen on ehtinyt Suomessa edet\u00e4. Pahimmillaan jyrk\u00e4sti laskeva v\u00e4est\u00f6nkehitys ja heikkenev\u00e4t palvelut voivat vied\u00e4 monilta alueilta mahdollisuuden liitty\u00e4 mukaan uuteen geopoliittiseen talouteen. Pid\u00e4n sit\u00e4 monin tavoin ongelmallisena koko Suomen kannalta.\u201d<\/p>\n<\/a><\/p>\n