{"id":40114,"date":"2025-09-20T03:57:49","date_gmt":"2025-09-20T03:57:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40114\/"},"modified":"2025-09-20T03:57:49","modified_gmt":"2025-09-20T03:57:49","slug":"ymparisto-dna-tuo-tarkkuutta-luonnon-monimuotoisuuden-mittaamiseen-ja-suojeluun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40114\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6-DNA tuo tarkkuutta luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja suojeluun"},"content":{"rendered":"

Kaikkien eli\u00f6iden biologiset materiaalit, kuten solut, j\u00e4t\u00f6kset ja eritteet, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t DNA:ta. Eli\u00f6t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t DNA-materiaalia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 elinkaarensa aikana. eDNA-menetelmien avulla eli\u00f6lajeja voidaan havaita ja tunnistaa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 DNA-j\u00e4\u00e4mi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4ytteist\u00e4, kuten maaper\u00e4st\u00e4, lumesta, vedest\u00e4 ja ilmasta.<\/p>\n

\u201dKaikki UPM:n toiminta vaikuttaa jollain tavalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, tuotantolaitokset ja puun hankinta eniten. Kaikki saatavilla oleva tieto n\u00e4ist\u00e4 vaikutuksista on meille \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. eDNA on lupaava ty\u00f6kalu luonnon monimuotoisuuden t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n mittaamiseen. Se tarjoaa tilaisuuden ker\u00e4t\u00e4 uudenlaista tietoa, jonka avulla voimme edist\u00e4\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta\u201d, kuvailee UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren<\/strong>.<\/p>\n

eDNA on tehokas ty\u00f6kalu lajien havaitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden seurantaan<\/p>\n

Luonnon monimuotoisuutta on perinteisesti kartoitettu kentt\u00e4tutkimuksilla. Lis\u00e4ksi voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teknologiaa, kuten riistakameroita ja satelliittiseurantaa. N\u00e4m\u00e4 kartoitukset ovat kalliita, ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 ja vaativat paljon asiantuntemusta. Ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n helposti havaitse esimerkiksi pienimpi\u00e4 ja piilottelevia lajeja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi luonnon monimuotoisuuden tilaa mitataan usein elinymp\u00e4rist\u00f6n laadun kautta. My\u00f6s UPM on tukeutunut t\u00e4h\u00e4n metodiin.<\/p>\n

\u201cUseiden erityisasiantuntijoiden l\u00e4hett\u00e4minen mets\u00e4\u00e4n tunnistamaan kattavasti mets\u00e4n eri lajeja vie huomattavasti enemm\u00e4n aikaa ja rahaa kuin ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4ytteiden ker\u00e4\u00e4minen ja niiden DNA-analyysi laboratoriossa. eDNA:n tarjoamat mahdollisuudet datan ker\u00e4\u00e4miseen luonnon monimuotoisuudesta ovat vaikuttavia. Etenkin, kun mietit\u00e4\u00e4n esimerkiksi sieni\u00e4, tai pieni\u00e4 selk\u00e4rangattomia, joita on parhaallakin asiantuntemuksella vaikea tunnistaa t\u00e4ydell\u00e4 varmuudella,\u201d kuvailee UPM Mets\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Miika Laihonen<\/strong>.<\/p>\n

Vaikka menetelm\u00e4 on lupaava, on sill\u00e4kin rajoituksensa: se ei voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 havaitun lajin runsautta.<\/p>\n

NorthDIVeRSITY-hanke kehitt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 Pohjoismaiden ekosysteemeihin<\/p>\n

UPM on mukana Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) luotsaamassa NorthDIVeRSITY-hankkeessa, jossa eDNA-ty\u00f6kaluja kehitet\u00e4\u00e4n soveltumaan pohjoisiin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin ja kalaston ja mets\u00e4lajiston seurantaan. Hankkeessa my\u00f6s tarkastellaan, millaisia vaikutuksia elinymp\u00e4rist\u00f6jen ennallistamisella ja kunnostamisella, kuten vaellusesteiden poistamisella, on vesialueiden lajistoon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u00a0
N\u00e4ytteit\u00e4 on ker\u00e4tty kahdella toisiinsa yhteydess\u00e4 olevalla jokialueella ennen vanhan myllypadon ja tierummun purkamista. Seuranta jatkuu Kelv\u00e4njoella ja Korisevanjoella vuonna 2025.<\/p>\n

\u201cPerinteisi\u00e4 tapoja vesialueen kalalajiston tarkkailuun ovat s\u00e4hk\u00f6kalastus ja taimenten kutupesien lasku. eDNA laajentaa mittaamisen mahdollisuuksia virtavesialueilla pohjaeli\u00f6st\u00f6\u00f6n ja muihin pieniin lajeihin, sek\u00e4 kasveihin ja leviin. Perinteisi\u00e4 menetelmi\u00e4 tarvitaan yh\u00e4 uusien rinnalla auttamaan tulosten tulkinnassa ja vahvistamaan lajien l\u00e4sn\u00e4olo\u201d, kuvailee UPM virtavesiohjelman koordinaattori, UPM Energyn ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mikael Rytk\u00f6nen<\/strong>.<\/p>\n

Uruguayssa uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 paikallisen lajiston DNA-kartoituksessa<\/p>\n

Suunnataan katseet Suomesta 12 000 kilometri\u00e4 lounaaseen, Uruguayhin, miss\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 toinen eDNA-pilotti. UPM tutkii yhteisty\u00f6ss\u00e4 Clemente Establen biologisen tutkimuslaitoksen kanssa vesieli\u00f6st\u00f6\u00e4 UPM:n luonnonsuojelualueella Esteros y Algarrobales del R\u00edo Uruguay\u2019lla (Uruguaynjoen suot ja algarrobo-metsik\u00f6t). Alue kuuluu Uruguayn kansallisiin suojelualueisiin ja se on ainoa yksityisess\u00e4 omistuksessa oleva alue.\u00a0<\/p>\n

Vesieli\u00f6st\u00f6 valittiin pilotin kohteeksi, sill\u00e4 sit\u00e4 on vaikein tutkia perinteisin keinoin.<\/p>\n

\u201dPilotti on erityisen t\u00e4rke\u00e4 Uruguaylle, sill\u00e4 monien lajiemme DNA-viivakoodit ovat dokumentoimattomia tai t\u00e4ysin tuntemattomia. Pilottiin kuuluu lajin\u00e4ytteiden ker\u00e4\u00e4minen ja otto sek\u00e4 DNA-viivakoodin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen jokaiselle lajille. Laajennamme samalla Uruguayn lajiston DNA-viivakoodikirjastoa. Viivakoodit toimitetaan kansainv\u00e4lisiin geenipankkeihin, joiden kautta ne ovat kaikkien saatavilla\u201d, kuvailee Ivan Grela<\/strong>, luonnon monimuotoisuuden asiantuntija UPM Fibres -liiketoiminnassa Uruguayssa.<\/p>\n

Heti tutkimuksen alussa tehtiin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s: Uruguayn vesilajistolle t\u00e4ysin uusi kalalaji. Megaleporinus piavussu on hopean- ja kullanhohtoinen makeanveden kala, joka kasvaa noin 40 senttimetrin pituiseksi. Tutkimuksen ensimm\u00e4isist\u00e4 vesin\u00e4ytteist\u00e4 tunnistettiin yhteens\u00e4 48 kalalajia, 8 sammakkolajia ja 62 selk\u00e4rangatonta.<\/p>\n

\u201deDNA:n lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4mme perinteisi\u00e4 tutkimusmetodeja tulosten vahvistamiseksi. 24:\u00e4\u00e4 nyt l\u00f6ydetyist\u00e4 kalalajeista ei ole havaittu aikaisemmin perinteisill\u00e4 tutkimusmetodeilla. Odotamme innolla seuraavia tuloksia elokuussa 2025\u201d, kertoo Grela.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Megaleporinus piavussu<\/p>\n

eDNA auttaa tunnistamaan nahkiaislajeja Suomessa<\/p>\n

Toisessa Suomeen sijoittuvassa tutkimusprojektissa eDNA:ta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kahden nahkiaislajin tunnistamiseen. Nahkiainen, Lampetra fluviatilis, vaeltaa mereen lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, kun taas pikkunahkiainen, Lampetra planeri, viett\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 makeanveden puroissa ja joissa. N\u00e4it\u00e4 kahta lajia on l\u00e4hes mahdoton erottaa toisistaan ennen niiden aikuistumista ja kasvamista t\u00e4yteen mittaansa. Lis\u00e4ksi molemmat lajit viett\u00e4v\u00e4t jopa kuusi vuotta toukkavaiheessa kaivautuneena joen pohjasedimenttiin. Lajien tunnistaminen on olennaista my\u00f6s UPM:n virtavesiohjelman n\u00e4k\u00f6kulmasta, jotta vaelluskalojen esiintymisest\u00e4 saadaan tarkempaa tietoa.\u00a0<\/p>\n

eDNA:ta hy\u00f6dynt\u00e4en nahkiaisia voidaan tutkia ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 h\u00e4irit\u00e4\u00e4n. Tutkimuksessa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota DNA-jaksoihin, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lajit toisistaan erottavat vaellusk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t geneettiset tekij\u00e4t. Hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 todentamaan saadut tulokset my\u00f6s vesin\u00e4ytteiss\u00e4, jotta ei-invasiivinen tunnistusmenetelm\u00e4 harvinaisille lajeille saataisiin toimivaksi.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on lupaavia tuloksia. Olemme pystyneet tunnistamaan ne DNA-jaksot, joista olemme kiinnostuneita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 genomista DNA:ta. Ty\u00f6ll\u00e4 on merkityst\u00e4 tieteellisesti ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 n\u00e4iden lajien sek\u00e4 niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelemiselle. eDNA tulee mullistamaan ymm\u00e4rryksemme luonnon monimuotoisuudesta. Teknologia my\u00f6s halpenee jatkuvasti, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 entist\u00e4 saavutettavampaa\u201d, kertoo SpringDNA:n toimitusjohtaja Saara Suurla<\/strong>. SpringDNA on suomalainen yritys, joka tarjoaa luonnon monimuotoisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 monitorointia yrityksille ja organisaatioille.\u00a0<\/p>\n

Laaja k\u00e4ytt\u00f6 voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 l\u00e4pimurron tiedonkeruussa ja luonnon monimuotoisuuden ymm\u00e4rryksess\u00e4<\/p>\n

eDNA:n mahdollisiin tulevaisuuden k\u00e4ytt\u00f6kohteisiin voi kuulua esimerkiksi uhanalaisten lajien \u2013 kuten viitasammakon ja liito-oravan \u2013 seuranta ja suojelu, vieraslajiseuranta, ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4minen ekosysteemeist\u00e4, luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Sill\u00e4 on potentiaalia my\u00f6s paleogenetiikassa eli muinaislajien perim\u00e4n tutkimuksessa. Yhdistettyn\u00e4 teko\u00e4lyyn ja automaattiseen monitorointiin, eDNA voisi tarjota l\u00e4hes reaaliaikaisen, automatisoidun n\u00e4kym\u00e4n luonnon monimuotoisuuteen. On mahdollista, ett\u00e4 se integroidaan ymp\u00e4rist\u00f6sertifikaatteihin ja ymp\u00e4rist\u00f6arviointeihin.<\/p>\n

”Menetelm\u00e4 saattaa yleisty\u00e4 kaupallisesti yht\u00e4 laajalle kuin ihmisten sukututkimukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t geenitestit. eDNA:n mahdollisuudet uuden tiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ovat valtavat, ja tieto mahdollistaa tehokkaamman vaikutuksien lievent\u00e4misen. Olemme aina iloisia, jos voimme kasvattaa luonnon monimuotoisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 tietoutta \u2013 menetelm\u00e4st\u00e4 riippumatta,” korostaa Sami Lundgren.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaikkien eli\u00f6iden biologiset materiaalit, kuten solut, j\u00e4t\u00f6kset ja eritteet, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t DNA:ta. Eli\u00f6t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t DNA-materiaalia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 elinkaarensa aikana. eDNA-menetelmien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40115,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[1098,446,33,31,30,118,32,119,472,9441,10886,447],"class_list":{"0":"post-40114","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-biodiversiteetti","9":"tag-environment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-tutkimus","17":"tag-vastuullisuus","18":"tag-yhteistyo","19":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40114"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40114\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}