Kolme nelj\u00e4sosaa suomalaista haluaisi asua omakotitalossa, ilmenee kyselytutkimuksista. Todellisuus vie kuitenkin toiseen suuntaan, kun katsotaan asuntorakentamista.<\/p>\n
Viel\u00e4 2000-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 pientalojen aloituksia oli keskim\u00e4\u00e4rin yli 18\u2009000 ja osuus koko asuntorakentamisesta oli l\u00e4hes 60 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana luku oli alle 5\u2009000.<\/p>\n
\u2013\u2009Pientaloja rakennetaan nyt Suomessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin kertaakaan tilastohistorian aikana, joka alkaa vuodesta 1995. Pientalojen eli omakotitalojen ja esimerkiksi rivitalojen osuus uudistuotannosta on romahtanut 27 prosenttiin, kertoo Suomen Yritt\u00e4jien p\u00e4\u00e4ekonomisti Juhana Brotherus.<\/p>\n
Pientaloteollisuus PTT:n johtaja Kimmo Rautiainen ajoittaa huonon k\u00e4\u00e4nteen \u2013 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa \u2013 helmikuuhun 2022, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan.<\/p>\n
\u2013\u2009Sit\u00e4 ennen oli koettu koronaepidemian aikana ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en omakotirakentamisen buumi. Ihmiset halusivat lis\u00e4\u00e4 asuintilaa muun muassa et\u00e4t\u00f6iden ja et\u00e4koulun takia.<\/p>\n
Keskeinen syy rakentamisen t\u00e4m\u00e4n hetken alholle on Rautiaisen mukaan se, ett\u00e4 kuluttajaluottamus on ollut vuositolkulla reippaasti miinuksella.<\/p>\n
\t\t\t\tMiss\u00e4 asunnon arvo s\u00e4ilyy?<\/p>\n
Brotherus nostaa esiin, ett\u00e4 asumisen toiveet j\u00e4\u00e4v\u00e4t useilla valitettavasti vain haaveiksi.<\/p>\n
\u2013\u2009Moni haaveilee my\u00f6s laadukkaasta arvoautosta mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valitsee edullisen perusauton. Sek\u00e4 asunnossa ett\u00e4 autossa hintalappu voi nousta niin suureksi, ett\u00e4 se toive ei olekaan en\u00e4\u00e4 realismia.<\/p>\n
Osaltaan haaveita toppuuttelee se, ett\u00e4 Suomen pankit ovat nykyisin hyvin varovaisia asuntolainojen my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on kuitenkin Rautiaisen mukaan my\u00f6s apua sen arvioinnissa, kannattaako rakennusprojektiin l\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Pankit arvioivat todella tiukasti, mik\u00e4 j\u00e4lleenmyyntiarvo on siell\u00e4, mihin uusi pientalo nousee. Voi sanoa niin, ett\u00e4 sinne, miss\u00e4 saa lainaa, kannattaa rakentaakin.<\/p>\n
Jos omakotitalon rakennuttaminen maksaa 300\u2009000\u2013400\u2009000 euroa ja tonttihinnan, monellako paikkakunnalla Suomessa voi luottaa siihen, ett\u00e4 talon arvo ei romahda heti valmistumisen j\u00e4lkeen?<\/p>\n
\u2013\u2009Tuo on hyv\u00e4 kysymys. Ensin voi todeta, ett\u00e4 jos rakentaa omakotitaloa omien tarpeiden mukaiseksi, saattaa olla \u2013 j\u00e4lleen autovertauksella \u2013 ett\u00e4 asunnolle tulee samantyyppinen arvonlasku kuin uuden auton ostamisessa, Brotherus peilaa.<\/p>\n
Rautiaisen mukaan uusia omakotitaloja nousee eniten Espooseen, Ouluun, Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n, Vantaalle, Tampereelle ja Helsinkiin. Kohteita, joissa uuden omakotitalon arvo s\u00e4ilyy varmimmin, on murto-osa Suomen yli 300 kunnasta.<\/p>\n
\u2013\u2009Kyll\u00e4 ne ovat isoimmat yliopistokaupungit ja kasvukeskukset l\u00e4hialueineen. Niiss\u00e4 hinta pysyy, tai siihen on jopa nousupotentiaalia. Selvimmin t\u00e4llaisia ovat Helsingin seutukunta, Tampere naapurikuntineen, Turku ja sen vieress\u00e4 Kaarina sek\u00e4 ainakin t\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 muut isot ylipistokaupungit, kuten Oulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4 ja Kuopio, Brotherus sanoo.<\/p>\n
\u2013\u2009Mutta kun kaupungin koko pienenee, ment\u00e4ess\u00e4 tulevaisuuteen samalla kasvavat riskit asuntojen hinnan laskulle.<\/p>\n
\t\t\t\tOhdakkeena v\u00e4est\u00f6rakenne<\/p>\n
Omakotitalojen rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat sukeltaneet. T\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen huippuvuosi oli koronan keskell\u00e4 vuonna 2021, kun Suomessa aloitettiin noin 8\u2009700 omakotitalon rakentaminen.<\/p>\n
Brotherus nime\u00e4\u00e4 omakotimarkkinan heikkoudelle kaksi taustatekij\u00e4\u00e4. Ensinn\u00e4kin sit\u00e4 vaivaa vaisu suhdanne. Kaikki rakentaminen on tullut alasp\u00e4in aiemmasta.<\/p>\n
\u2013\u2009Omakotirakentaminen on kuitenkin huvennut poikkeuksellisen paljon. T\u00e4ss\u00e4 vaikuttaa v\u00e4est\u00f6rakenne. Jos katsotaan, ketk\u00e4 ostavat ensimm\u00e4ist\u00e4 omakotitaloaan, ne ovat perheit\u00e4, joilla on lapsia tai jotka ainakin aikovat piakkoin lapsia hankkia.<\/p>\n
Suomeen syntyi viel\u00e4 60\u2009000 lasta vuonna 2010, mutta nyt lapsia syntyy vuosittain en\u00e4\u00e4 43\u2009000.<\/p>\n
\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 on sellainen vastatuuli, jolle on todella hankala tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ellei syntyvyysluvuissa tapahdu jotain radikaalia. Se vain ei valitettavasti ole ihan n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6rakenne tuo toisenkin ohdakkeen tielle.<\/p>\n
\u2013\u2009Omakotitalojen omistajat ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneempi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 olemassa olevaa omakotikantaa tulee myyntiin. I\u00e4kk\u00e4\u00e4t muuttavat l\u00e4hemm\u00e4s palveluita, tai viimeist\u00e4\u00e4n perikunnat tuovat asunnon myyntiin.<\/p>\n
Nyt Suomessa onkin Brotheruksen mukaan tilanne, jossa omakotitalojen potentiaalinen ostajakunta on supistunut merkitt\u00e4v\u00e4sti ja samaan aikaan tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n tarjontaa jo olemassa olevista pientaloista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolme nelj\u00e4sosaa suomalaista haluaisi asua omakotitalossa, ilmenee kyselytutkimuksista. Todellisuus vie kuitenkin toiseen suuntaan, kun katsotaan asuntorakentamista. Viel\u00e4 2000-luvun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40205,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[36,542,22,23,400,26,27,33,31,30,17,104,425,24,25,28,29,15,18,21,402,32,19,20,549,16],"class_list":{"0":"post-40204","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-asuintalot-ja-asunnot","9":"tag-asuminen","10":"tag-breaking-news","11":"tag-breakingnews","12":"tag-espoo","13":"tag-featured-news","14":"tag-featurednews","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-headlines","19":"tag-helsinki","20":"tag-jyvaskyla","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-rakentaminen-kiinteistot","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-ukrainan-sota","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40204"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40204\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}