{"id":40283,"date":"2025-09-20T08:39:08","date_gmt":"2025-09-20T08:39:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40283\/"},"modified":"2025-09-20T08:39:08","modified_gmt":"2025-09-20T08:39:08","slug":"koivussa-kasvava-musta-moykky-kiinnostaa-yha-useampaa-viljelijaa-koti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40283\/","title":{"rendered":"Koivussa kasvava musta m\u00f6ykky kiinnostaa yh\u00e4 useampaa viljelij\u00e4\u00e4 &#8211; Koti"},"content":{"rendered":"<p>Pakurik\u00e4\u00e4v\u00e4n koivun kylkeen kehitt\u00e4m\u00e4 tumma m\u00f6ykky on ollut vuosisatoja t\u00e4rke\u00e4 osa monien kulttuurien kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 ja perinteit\u00e4. <\/p>\n<p><a class=\"ArticleImage_imageContainer__e0EST\" href=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/_a4qFs-hqEW1O-wrdMLkMusTQx8.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/_a4qFs-hqEW1O-wrdMLkMusTQx8.jpg\" alt=\"Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 el\u00e4\u00e4 rihmastona puun rungossa. Sienen kiinnostavin osa on koivun pinnalle muodostuva reaktiokasvannainen, pakuri. Sen ker\u00e4\u00e4minen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan vaatii luvan mets\u00e4nomistajalta.\" loading=\"lazy\"\/><\/a><\/p>\n<p>Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 el\u00e4\u00e4 rihmastona puun rungossa. Sienen kiinnostavin osa on koivun pinnalle muodostuva reaktiokasvannainen, pakuri. Sen ker\u00e4\u00e4minen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan vaatii luvan mets\u00e4nomistajalta.\u00a0Kuva: Johannes Wiehn                  <\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 on el\u00e4viss\u00e4 koivuissa esiintyv\u00e4 k\u00e4\u00e4p\u00e4laji. K\u00e4\u00e4v\u00e4n iti\u00f6t kulkeutuvat tuulen mukana ja tarttuvat puuhun erilaisten pintavaurioiden, kuten pakkashalkeamien tai mets\u00e4koneen aiheuttamien ruhjeiden kautta.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 el\u00e4\u00e4 muiden k\u00e4\u00e4pien tapaan rihmastona puun rungossa. Sienen kiinnostavin osa on koivun pinnalle muodostuva reaktiokasvannainen, pakuri.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dPakuri ei ole k\u00e4\u00e4v\u00e4n iti\u00f6em\u00e4, vaan puolustusreaktion tulos, joka muodostuu puun taistellessa sienirihmastoa vastaan\u201d, muistuttaa Pro Pakuri ry:n puheenjohtaja <strong id=\"strong-5cd277f5c4d894cf0fb551c10d1d45e3\">Hannu Piispanen<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Pakuria hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erityisesti lis\u00e4ravinteiden valmistuksessa, uutteena, jauheena ja teen\u00e4. Suomalaisesta pakurista valmistettu Tikkatee on puhdas luonnontuote, jolle on haettu EU:n nimisuoja.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dNimisuoja tarkoittaa, ett\u00e4 tuotteiden nime\u00e4 saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain tietyll\u00e4 alueella ja tietyll\u00e4 tavalla valmistettu tuote\u201d, Piispanen kertoo.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Viime vuosien terveystrendit ovat avanneet uusia ovia pakurituotteille, mutta taustalla on vuosikymmenien, tai -satojen perinne paikallismarkkinoilla Aasiassa ja It\u00e4-Euroopassa.<\/p>\n<p><a class=\"ArticleImage_imageContainer__e0EST\" href=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/r0fuxr783vxnwt10HQPIBV94z1A.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/r0fuxr783vxnwt10HQPIBV94z1A.jpg\" alt=\"Pakuria on ker\u00e4tty juoma-ainekseksi jo satoja vuosia.\" loading=\"lazy\"\/><\/a><\/p>\n<p>Pakuria on ker\u00e4tty juoma-ainekseksi jo satoja vuosia.\u00a0Kuva: Sanne Katainen<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 tunnettiin juoma-aineksena jo 1100-luvulla Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Suomen kansallisromaanissa, vuonna 1870 julkaistussa Aleksis Kiven Seitsem\u00e4ss\u00e4 veljeksess\u00e4, kerrotaan \u201dTaula-Matin\u201d pakurin keruusta.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dOn hyv\u00e4 kuitenkin pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 nykyisin pakurin ker\u00e4\u00e4minen ei kuulu jokaisenoikeuksiin vaan on luvanvaraista\u201d, Piispanen huomauttaa.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Suomessa on kehitetty viljelymenetelm\u00e4, joka mahdollistaa pakurin istutukset muutoin heikompituottoisiin koivikoihin. Viljelymenetelm\u00e4t ja ohjeistus ovat kehittyneet vuosien my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dViljely mahdollistaa lis\u00e4tulon l\u00e4hteen esimerkiksi hieskoivur\u00e4\u00e4seik\u00f6st\u00e4, joka muuten olisi taloudellisesti v\u00e4h\u00e4arvoinen\u201d, Piispanen kertoo.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dPakuri kasvaa hitaasti, istutuksen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4iseen sadonkorjuuseen ennustetaan kuluvan 10 vuotta, ja seuraava sato valmistuisi noin 6 vuoden kuluttua siit\u00e4, kolmas sato j\u00e4lleen 6 vuoden kuluttua.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Tutkimusten mukaan luonnonvaraisen pakurin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4, ja nykyisell\u00e4 ker\u00e4ystahdilla lajin luonnonpopulaatio on vaarassa h\u00e4vit\u00e4. Viljelyll\u00e4 voidaan turvata suomalaisen pakurin s\u00e4ilyminen ja saatavuus my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dPakurin viljelyll\u00e4 on my\u00f6s positiivinen vaikutus luontoarvoihin k\u00e4\u00e4p\u00e4kannan s\u00e4ilymisen ja lahopuun lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4\u201d, Piispanen kertoo.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dPakurik\u00e4\u00e4v\u00e4n pehment\u00e4mist\u00e4 koivuista esimerkiksi tikat saavat erinomaisia pes\u00e4puita.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pakurik\u00e4\u00e4v\u00e4n koivun kylkeen kehitt\u00e4m\u00e4 tumma m\u00f6ykky on ollut vuosisatoja t\u00e4rke\u00e4 osa monien kulttuurien kansanl\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4 ja perinteit\u00e4. Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 el\u00e4\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40284,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-40283","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40283"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40283\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}