Lukijan mielipide|Jokainen pienikin edistys muistisairauksien diagnostiikassa tai hoidossa tuo valtavia inhimillisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.<\/p>\n
Arviolta 200 000 suomalaista sairastaa muistisairautta, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa nopeasti: ennusteiden mukaan vuonna 2040 heit\u00e4 on jo nelj\u00e4nnesmiljoona. Muistisairaudet koskettavat suoraan tai l\u00e4heisen\u00e4 yli miljoona kansalaista, ja puolet omaishoitajista hoitaa muistisairasta l\u00e4heist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomessa keskustelu muistisairauksista on py\u00f6rinyt voimakkaasti hoivatarpeiden ymp\u00e4rill\u00e4 vaientaen keskustelun ratkaisuista, joilla hoivan tarve voitaisiin alun alkaenkin est\u00e4\u00e4. Tutkimus on tuonut tehokkaita keinoja v\u00e4est\u00f6tason riskin pienent\u00e4miseen, kuolleisuutta ja kokonaiskustannuksia v\u00e4hent\u00e4v\u00e4\u00e4n diagnostiikkaan. L\u00e4hikuukausina Suomeen on tulossa ensimm\u00e4isi\u00e4 Alzheimerin tautia hidastavia biologisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, mutta keskustelu niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta on ollut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n hiljaista.<\/p>\n
Uudet l\u00e4\u00e4kkeet sopivat vain pienelle osalle sairastuneista, mutta ne avaavat uuden aikakauden Alzheimerin taudin hoidossa. Niist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 vain, jos ne saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n potilaille. Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Yhdysvalloissa, l\u00e4\u00e4kkeet etenev\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nopeammin kuin Euroopassa.<\/p>\n
Onko meill\u00e4 inhimillist\u00e4 tai taloudellista varaa odottaa uusien l\u00e4\u00e4kkeiden ja innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa vuosia? Hyv\u00e4ksynt\u00e4prosesseja on nopeutettava, ja samalla on keskusteltava avoimesti, mit\u00e4 hoitoja julkisin varoin katetaan. Muistisairauksiin liittyv\u00e4t stereotypiat eiv\u00e4t saa est\u00e4\u00e4 uusien innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
L\u00e4pimurrot l\u00e4\u00e4ketutkimuksessa edellytt\u00e4v\u00e4t rahoitusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Toinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on tutkimus. Kliinisi\u00e4 l\u00e4\u00e4ketutkimuksia on saatava Suomeen, muuten j\u00e4\u00e4mme riippuvaisiksi muiden maiden tuloksista. Vain sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomalaiset potilaat ja aineistot tutkimukseen voimme taata, ett\u00e4 ratkaisut sopivat my\u00f6s meid\u00e4n olosuhteisiimme. Yksi ongelma on keskitetyn eurooppalaisen l\u00e4\u00e4ketutkimusten hyv\u00e4ksynt\u00e4prosessin hitaus, jonka vuoksi muu maailma saa usein l\u00e4\u00e4ketutkimuksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ennen kuin Euroopassa saadaan edes lupia j\u00e4rjestetty\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4pimurrot edellytt\u00e4v\u00e4t rahoitusta. Muistisairauksien tutkimukseen investoitiin vuosien 1995\u20132021 aikana yht\u00e4 paljon kuin sy\u00f6p\u00e4tutkimukseen vuodessa. Se on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kun otetaan huomioon muistisairauksien inhimilliset ja taloudelliset seuraukset.<\/p>\n
Tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 panostuksia niin yrityksilt\u00e4 kuin julkiselta sektoriltakin. My\u00f6s yksityishenkil\u00f6t voivat osallistua talkoisiin lahjoittamalla muistisairauksien tutkimukseen tai osallistumalla vapaaehtoisina tutkimuksiin.<\/p>\n
Muistisairaudet eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kohtalo. Tutkimus muuttaa parhaillaan k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollista. Jokainen pienikin edistys diagnostiikassa tai hoidossa tuo valtavia inhimillisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n
Siksi meid\u00e4n on aika siirt\u00e4\u00e4 katse hoivataakan surkuttelusta ratkaisuun: rohkeisiin investointeihin tutkimukseen, tehokkaampiin lupaprosesseihin ja nopeaan uusien hoitojen ja innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n
Eino Solje<\/p>\n
aivotutkimusyksik\u00f6n johtaja,<\/p>\n
apulaisprofessori<\/p>\n
It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n
Jenni Pajunen<\/p>\n
toimitusjohtaja<\/p>\n
Aivos\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/p>\n