{"id":40509,"date":"2025-09-20T14:13:08","date_gmt":"2025-09-20T14:13:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40509\/"},"modified":"2025-09-20T14:13:08","modified_gmt":"2025-09-20T14:13:08","slug":"fed-laski-ohjauskoron-tavoitetasoa-mita-se-merkitsee-liittovaltion-taloudelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40509\/","title":{"rendered":"Fed laski ohjauskoron tavoitetasoa \u2013 mit\u00e4 se merkitsee liittovaltion taloudelle?"},"content":{"rendered":"<p><img data-lazyloaded=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/koyfin_20250920_015804647-1024x683.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3242249\"  data-\/>Kuvio: Yhdysvaltain keskipitkien ja pitkien valtionlainojen tuotot ovat nousseet siit\u00e4, kun Fed aloitti ohjauskoron laskut syyskuussa 2024.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.salkunrakentaja.fi\/2025\/09\/tyomarkkinoiden-heikkeneminen-pakotti-fedin-koronlaskuun\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) laski ohjauskorkoa keskiviikkona 25 korkopisteell\u00e4 eli 0,25 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 4,00-4,25 prosenttiin.<\/a>\u00a0Fedin p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0<strong>Jerome Powell<\/strong>\u00a0perusteli p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kasvavilla huolilla\u00a0ty\u00f6markkinoiden heikkenemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Syyskuussa julkaistu ty\u00f6paikkaraportti osoitti rekrytoinnin jatkaneen hidastumistaan elokuussa ja ty\u00f6tt\u00f6myysasteen nousseen 4,3 prosenttiin \u2013 korkeimmalle tasolle l\u00e4hes nelj\u00e4\u00e4n vuoteen.<\/p>\n<p>Ohjauskoronlasku oli ensimm\u00e4inen viime joulukuun j\u00e4lkeen, ja sit\u00e4 on laskettu 1,25 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 syklin huipuista. Koronlaskut alkoivat viime vuoden syyskuussa, kun Fed laski tavoitetasoa 50 korkopistett\u00e4 5,25-5,50 prosentista 4,75-5,00 prosenttiin. Viime vuonna n\u00e4htiin syyskuun j\u00e4lkeen viel\u00e4 kaksi 25 korkopisteen lis\u00e4koronlaskua marraskuussa ja joulukuussa.\u00a0<\/p>\n<p>Korkokokouksen j\u00e4lkeisess\u00e4 lausunnossaan keskuspankkiirit totesivat, ett\u00e4\u00a0viimeaikaiset indikaattorit viittaavat siihen, ett\u00e4 taloudellisen aktivisuuden kasvu hidastui vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla, ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt aiempaa hitaammin ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste on noussut hieman, mutta pysynyt yh\u00e4 matalana. Inflaatio on noussut ja pysyy jonkin verran koholla.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 koronlaskut tarkoittavat liittovaltion talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n<p>Yhdysvaltain liittovaltion korkomenot ovat kohonneet noin biljoonaan dollariin vuodessa.\u00a0Yhdysvaltain valtionlainojen keskikorko on pysynyt vuoden aikana (08\/2024 \u2013\u00a008\/2025) ennallaan noin 3,1 prosentissa, vaikka Fed on laskenut ohjauskorkoa useaan otteeseen.<\/p>\n<p>Ohjauskoron laskut pienent\u00e4v\u00e4t uusien lyhyiden valtionlainojen korkomenoja, koska lyhyiden lainojen tuottokehitys seuraa ohjauskorkoa.\u00a0<\/p>\n<p>Lyhyiden valtionlainojen (4\u201352 viikkoa) korot ovat laskeneet noin 0,5\u20130,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 Fedin aloitettua koronlaskut. T\u00e4m\u00e4\u00a0tarkoittaa\u00a0noin 45 miljardin dollarin vuotuisia\u00a0s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00a0liittovaltion budjetissa,\u00a0kun\u00a0noin 6,4 biljoonan dollarin edest\u00e4 lyhyit\u00e4 lainoja\u00a0uudelleen rahoitetaan\u00a0keskim\u00e4\u00e4rin 0,7 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 alemmalla korolla. Koska lyhyet lainat er\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t nopeasti, pienempi korkomeno n\u00e4kyy budjetissa l\u00e4hes heti.<\/p>\n<p>Ohjauskoron lasku ei\u00a0kuitenkaan yksin\u00a0ratkaise Yhdysvaltain velkakriisi\u00e4. Keskipitkien ja pitkien lainojen tuotot ovat nousseet viime vuoden syyskuusta, sill\u00e4 niiden korkotaso m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy reaalikoron, inflaatio-odotusten ja pidemp\u00e4\u00e4n maturiteettiin liittyv\u00e4n riskipreemion perusteella.<\/p>\n<p>Lyhyimm\u00e4t keskipitk\u00e4t\u00a0kahden vuoden valtionlainat\u00a0tuottavat\u00a0kutakuinkin\u00a0saman kuin ennen koronlaskuja, mutta 10-vuotisten tuotto on noussut noin 0,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Jos oletetaan, ett\u00e4\u00a0\u00a02\u201310 vuoden korkok\u00e4yr\u00e4 on noussut keskim\u00e4\u00e4rin\u00a0noin\u00a00,3 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4, korkomenot kasvaisivat\u00a0muutoksen vuoksi\u00a0pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 noin 52 miljardilla dollarilla vuodessa. Liitovaltiolla on liikkeess\u00e4 noin 17,3 biljoonan dollarin edest\u00e4 keskipitki\u00e4 valtionlainoja.<\/p>\n<p>Pitkien, 20\u201330 vuoden lainojen tuotot ovat nousseet noin 0,7 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 Fedin aloitettua koronlaskut. T\u00e4m\u00e4\u00a0nousu\u00a0tarkoittaisi noin 39 miljardin dollarin lis\u00e4kustannusta, jos korkok\u00e4yr\u00e4 pysyisi nykyisell\u00e4\u00e4n ja noin 5,6 biljoonan dollarin edest\u00e4 pitki\u00e4 lainoja jouduttaisiin uudelleenrahoittamaan.<\/p>\n<p>Kun huomioidaan lyhyet, keskipitk\u00e4t ja pitk\u00e4t lainat, liittovaltion korkomenot kasvaisivat nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti noin 46 miljardilla dollarilla vuodessa. Lyhyiden lainojen vaikutus  n\u00e4kyy nopeasti, mutta keskipitkien ja pitkien lainojen korkeammat korot kasvattaisivat kustannuksia v\u00e4hitellen sit\u00e4 mukaa, kun lainoja er\u00e4\u00e4ntyy ja ne rullataan uusille korkotasoille. T\u00e4m\u00e4 arvio koskee vain olemassa olevan velan\u00a0uudelleenrahoitusta. Todellisuudessa korkomenot kasvavat enemm\u00e4n, koska liittovaltio ottaa uutta velkaa alij\u00e4\u00e4mien vuoksi.<\/p>\n<p>L\u00f6ytyyk\u00f6 velkaongelman ratkaisu korkeasta inflaatiosta?<\/p>\n<p>Yksi vaihtoehto velkaongelman helpottamiseen olisi sen \u201dinflatointi\u201d eli velan reaaliarvon pienent\u00e4minen inflaation avulla. Kun hintataso nousee, nimellinen velka pysyy samana, mutta sen takaisinmaksu tapahtuu \u201dhalvemmilla dollareilla\u201d. Samalla nimellinen bruttokansantuote ja verotulot kasvavat, mik\u00e4 voi alentaa velan ja bruttokansantuotteen suhdetta.<\/p>\n<p>Historiallisesti t\u00e4m\u00e4 mekanismi on toiminut: esimerkiksi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Yhdysvallat onnistui kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n velkataakkaansa nopean talouskasvun ja korkean inflaation yhdistelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Inflaatio ei kuitenkaan ole riskit\u00f6n ratkaisu.<\/p>\n<p>Kun sijoittajat havaitsevat inflaation kiihtyv\u00e4n, he alkavat vaatia korkeampia nimelliskorkoja uusille valtionlainoille kattaakseen inflaatio-odotukset ja inflaatioriskin. T\u00e4m\u00e4 nostaa korkomenoja nopeasti, erityisesti lyhyiss\u00e4 lainoissa, jotka er\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t usein. Odottamaton inflaatio kasvattaa siis todenn\u00e4k\u00f6isesti tulevan velanhoidon kustannuksia, koska se nostaa sek\u00e4 inflaatio-odotuksia ett\u00e4 riskipreemiota.<\/p>\n<p>Jos nimelliskorot nousevat enemm\u00e4n kuin inflaatio, ex post -reaalikorko eli nimelliskorot toteutuneella inflaatiolla korjattuna kasvaa, ja velallisten on maksettava takaisin lainanantajille enemm\u00e4n ostovoimassa mitattuna.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 velan inflatoiminen ei ole keskuspankin tavoitteiden mukaista. Fedin mandaatti on hintavakaus ja maksimity\u00f6llisyys, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Liiallinen inflaatio heikent\u00e4isi keskuspankin uskottavuutta, vaarantaisi talouden vakauden ja voisi lopulta nostaa korkotasoa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Velkaongelmaa ei siis voida kest\u00e4v\u00e4sti ratkaista inflaatiolla pois maksamalla, vaan se vaatii talouskasvun ja vastuullisen finanssipolitiikan yhdistelm\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuvio: Yhdysvaltain keskipitkien ja pitkien valtionlainojen tuotot ovat nousseet siit\u00e4, kun Fed aloitti ohjauskoron laskut syyskuussa 2024. Yhdysvaltain&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40510,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,4668,33,31,30,10943,32,78,10944],"class_list":{"0":"post-40509","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fed","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-rahapoliikka","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-velkaongelma"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40509"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40509\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}