{"id":40560,"date":"2025-09-20T15:22:10","date_gmt":"2025-09-20T15:22:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40560\/"},"modified":"2025-09-20T15:22:10","modified_gmt":"2025-09-20T15:22:10","slug":"kirja-mannerheim-oli-itsetietoinen-ja-vallanhaluinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40560\/","title":{"rendered":"Kirja: Mannerheim oli itsetietoinen ja vallanhaluinen"},"content":{"rendered":"

Uuden kirjan mukaan marsalkka Mannerheim oli \u201ditsetietoinen ja vallanhaluinen\u201d. H\u00e4nen kenraaleillaan ei ollut helppoa, ei edes talvisodan sankareilla Talvelalla ja Siilasvuolla.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Sotahistorioitsija Lasse Laaksonen kuvaa uudessa kirjassaan marsalkka Mannerheimin vaikeaa johtamistyyli\u00e4 ja kenraalien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita.<\/p>\n

Mannerheim kuvataan itsetietoisena ja vallanhaluisena johtajana, joka riiteli joskus alaistensa kanssa.<\/p>\n

Kirja k\u00e4sittelee erityisesti kenraalien Paavo Talvelan, Hjalmar Siilasvuon ja Lauri Malmbergin uraa ja suhdetta Mannerheimiin.<\/p>\n

Vaikea johtaja ja vaikeita alaisia.<\/p>\n

\u201dMannerheimin<\/a> luonne ja piirteet eiv\u00e4t palvelleet yhteiskunnallista johtamista. H\u00e4n oli itsetietoinen ja vallanhaluinen. Mannerheim inhosi kollegiaalista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, ja h\u00e4n halusi pit\u00e4\u00e4 kaikki langat k\u00e4siss\u00e4\u00e4n\u201d, Lasse Laaksonen<\/a> kirjoittaa uudessa teoksessaan Temperamentti \u2013\u2009sotilasylijohdon tunnehistoria (Docendo).<\/p>\n

\u201dSotilasjohdon tunnehistoria ei ole vain kertomus yksil\u00f6iden reaktioista sodan tai siihen valmistautumisen koetukseen, vaan my\u00f6s siit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 kokemukset muovautuvat osaksi laajempaa historian kehityst\u00e4\u201d, Laaksonen selvitt\u00e4\u00e4 tavoitteitaan.<\/p>\n

Jos Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim<\/a> (1867\u20131951) oli hankala ihminen, olivat sit\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen alaisensa. Uutuuskirja avaa muun muassa sit\u00e4, miten Mannerheimilla oli erikoinen suhde jalkav\u00e4enkenraali Paavo Talvelaan<\/a> (1897\u20131973).<\/p>\n

Talvela p\u00e4\u00e4si Mannerheimin l\u00e4hipiiriin maailmansotien v\u00e4lill\u00e4. Talvela oli tuolloin j\u00e4tt\u00e4nyt sotilasviran ja ty\u00f6skenteli mm. Suomi-Filmi Oy:ssa ja Alkossa. Talvela oli l\u00e4heisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 kenraalin, tehtailijan ja poliitikon Rudof Waldenin<\/a> kanssa, joka taas oli Mannerheimin yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Talvelakin alkoi saada kutsuja Mannerheimin kotiin Kaivopuistoon, jossa t\u00e4m\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n kertoili juttuja Aasian-ajoiltaan. Alkon apulaisjohtajan Talvelan kautta Mannerheim saattoi tilata viinej\u00e4. Suurin tilaus k\u00e4sitti 200 pulloa vuosikerran 1929 Premier Grand Cru St. Emilion -viini\u00e4.<\/p>\n

\"Mannerheim<\/p>\n

Mannerheim siviiliss\u00e4 1920-luvulla. Paavo Talvela tutustui paremmin Mannerheimiin, kun alkoi saada kutsuja t\u00e4m\u00e4n kotiin. Mannerheim kertoi mielell\u00e4\u00e4n sotamuistojaan ja tarinoita suuresta Aasian matkastaan Ven\u00e4j\u00e4n vakoojana. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\"Paavo<\/p>\n

Paavo Talvela ja Aunuksen lippu vuonna 1919. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Talvela osallistui heimosotaretkiin. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\"Mannerheim<\/p>\n

Mannerheim keskustelee upseerin ja teollisuusmiehen Rudol Waldenin kanssa. Walden oli hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 sek\u00e4 Mannerheimin ett\u00e4 Talvelan kanssa. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

Talvisodan alussa Talvela palasi rytin\u00e4ll\u00e4 sotatantereelle. Eversti Talvelan ja everstiluutnantti Aarno Pajarin <\/a>johdolla otettiin ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 voitto puna-armeijasta joulukuussa 1939 Tolvaj\u00e4rvell\u00e4. Talvela nousi maineeseen ja kenraalikuntaan.<\/p>\n

Jatkosodan alussa Talvela sai kokea, ett\u00e4 Mannerheim saattoi suuttua suosikeilleenkin. Riita koski divisioonan komentajan nimityst\u00e4. Talvela halusi alaisekseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n eversti Ruben Laguksen<\/a> ja Mannerheim eversti Ilmari Karhun<\/a>.<\/p>\n

Talvela intti, ett\u00e4 Lagus oli h\u00e4nelle \u201dhy\u00f6dyllinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n\u201d. Mannerheimin kasvojen \u201dv\u00e4ri vaihtui\u201d.<\/p>\n

Lagus kuitenkin ehti olla teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja menesty\u00e4 ennen kuin divisioonan komentaja vaihtui. Mannerheim nimitti h\u00e4net ensimm\u00e4iseksi Mannerheim-ristin ritariksi. Aiemmin h\u00e4n oli luvannut kunnian Talvelalle.<\/p>\n

Vaikka Talvela ihaili Mannerheimia ja oli itse nostanut Lagusta, h\u00e4n suuttui.<\/p>\n

\u2013 Se ryss\u00e4n perkele antoi ristin hurrin saatanalle, Talvela raivosi.<\/p>\n

Mannerheim oli entinen Ven\u00e4j\u00e4n armeijan upseeri ja Lagus ruotsinkielinen.<\/p>\n

Vuoden 1942 alussa Talvelasta tuli Suomen armeijan edustaja Saksan p\u00e4\u00e4majassa, vaikka h\u00e4nen mielens\u00e4 paloi rintamalle.<\/p>\n

Sinne h\u00e4n p\u00e4\u00e4si vasta kes\u00e4ll\u00e4 1944, Aunuksen ryhm\u00e4n komentajaksi. J\u00e4lleen tuli yhteenotto Mannerheimin kanssa henkil\u00f6asioista.<\/p>\n

Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4yksen aikana Talvelan ja t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4n alaisen kenraalimajuri Aarne Blickin<\/a> v\u00e4lit kiristyiv\u00e4t. Blick oli niin omap\u00e4inen, ett\u00e4 Talvela ilmoitti Mannerheimille haluavansa erota teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n, koska \u201dei saa alaisiaan tottelemaan\u201d. Tarkoituksena oli kuitenkin hankkia potkut Blickille.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majoitusmestari A.F. Airon<\/a> mukaan Mannerheim puhisi, ett\u00e4 h\u00e4nen olisi tehnyt mieli ammuttaa riitaisat kenraalit. Kun tilanne rintamalla helpottui, Talvela l\u00e4hetettiin takaisin Saksaan.<\/p>\n

\"Mannerheim<\/p>\n

Mannerheim ja Talvela syksyll\u00e4 1941. Taustalla p\u00e4\u00e4majoitusmestari A.F. Airo. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\"Talvela<\/p>\n

Talvela vuonna 1941. Mannerheimin k\u00e4sitys Talvelasta huononi jatkosodan alussa t\u00e4m\u00e4n riitaisan luonteen vuoksi. Talvela komennettiin Saksaan, vaikka h\u00e4n olisi halunnut pysy\u00e4 rintamalla. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

Mannerheim teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kenraalien \u201dp\u00e4rst\u00e4kertoimen\u201d mukaan, mutta k\u00e4ytti heit\u00e4 my\u00f6s kuin shakkinappuloita.<\/p>\n

Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo<\/a> (1892\u20131947) kunnostautui talvisodassa Raatteen tien sankarina. Jatkosodan alussa h\u00e4n johti saksalaisille alistettua III armeijakuntaa. Tappiot olivat suuria, ja Siilasvuo tuli huonosti toimeen saksalaisten esimiestens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Vuonna 1942 Siilasvuo siirrettiin rintamalta sotakoulujen ylitarkastajaksi. H\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4i paljon hampaankoloon.<\/p>\n

Siilasvuo palasi rintamalle vuonna 1944. V\u00e4lirauhan j\u00e4lkeen Siilasvuon saksalaiskaunasta tuli hy\u00f6dyllist\u00e4. Mannerheim m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4net karkottamaan saksalaiset Lapista.<\/p>\n

\"Hjalmar<\/p>\n

Hjalmar Siilasvuo Kiestingiss\u00e4 vuonna 1941 jatkosodan alussa. Talvisodan sankarin maine himmeni tuolloin hiukan suurten tappioiden vuoksi. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\"Hjalmar<\/p>\n

Hjalmar Siilasvuo oli lahjakas sotilas, joka tottui voittamaan. Ihmisen\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pidettiin hankalana. Siilasvuo tarkastelee kuvassa haupitsia jatkosodan aikana. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\"Saksalainen<\/p>\n

Saksalainen kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst k\u00e4ttelee Siilasvuota, jonka joukot oli jatkosodassa alistettu saksalaisten alaisuuteen. Siilasvuolle yhteisty\u00f6 oli hankalaa. Lapin sodassa h\u00e4n p\u00e4\u00e4si maksamaan kalavelkansa saksalaisille. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

P\u00e4\u00e4teemansa ohessa Lasse Laaksosen kirja on ammatillinen pienoisel\u00e4m\u00e4kerta Talvelasta, Siilasvuosta ja kenraaliluutnantti Lauri Malmbergista<\/a> (1888\u20131948).<\/p>\n

Kaikki kolme l\u00e4htiv\u00e4t nuorena Saksaan j\u00e4\u00e4k\u00e4rioppiin sotiakseen tsaarin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, mutta p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Suomen sis\u00e4llissotaan. Malmbergista ei tullut jatko- ja talvisodan sankaria, sill\u00e4 h\u00e4n palveli suojeluskuntien p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen Malmbergin ura oli l\u00e4htenyt hyvin k\u00e4yntiin ja h\u00e4n oli toiminut puolustusministerin\u00e4kin. Malmbergin kunnianhimo oli kuitenkin rajallinen. H\u00e4n kallisteli mielell\u00e4\u00e4n lasia. Asiasta suljettiin silm\u00e4t vuosikymmeni\u00e4. 1920-luvun alussa Malmbergin vakituisiin ryyppykavereihin kuului runoilija Eino Leinokin<\/a>.<\/p>\n

\"Piiriesikunnan<\/p>\n

Piiriesikunnan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Oskari Heikinheimo, presidentti P.E. Svinhufvud ja suojeluskuntien p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lauri Malmberg vuonna 1931. Seuraavan vuonna Svinhufvud pisti Malmbergin testiin, josta t\u00e4m\u00e4 ei t\u00e4ysin kunnialla selvinnyt. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

Malmbergin kova paikka ei tullut toisen maailmansodan rintamilla vaan M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan yhteydess\u00e4 vuonna 1932.<\/p>\n

Kapinaan osallistui suojeluskuntalaisia, mik\u00e4 oli Malmbergille kiusallista. H\u00e4nen kantansa Lapua liikkeeseen oli ollut h\u00e4ilyv\u00e4 toisin kuin esimerkiksi Talvelalla, joka kuului sen puuhamiehiin. Talvelankin suhtautuminen viileni, kun liikkeen p\u00e4\u00e4sihteeriksi nousi armeijasta potkittu kenraalimajuri K.M. Wallenius<\/a>. Talvela ei tullut h\u00e4nen kanssaan toimeen.<\/p>\n

Kun kapina k\u00e4ynnistyi, presidentti P.E. Svinhufvud<\/a> halusi, ett\u00e4 suojeluskuntien p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Malmberg pit\u00e4isi radiopuheen miestens\u00e4 rauhoittamiseksi. Malmberg ilmoitti kurkkunsa olevan kipe\u00e4. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Svinhufvud piti itse kuuluisan radiopuheensa, joka rauhoitti M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinalliset.<\/p>\n

\"Lauri<\/p>\n

Lauri Malmbergin ura suojeluskuntien johdossa p\u00e4\u00e4ttyi v\u00e4lirauhaan ja niiden lakkauttamiseen. Malmberg k\u00e4rsi pahasta alkoholiongelmasta, jota edes Mannerheimin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 \u201dpakkohoito\u201d ei parantanut. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

Svinhufvud m\u00e4\u00e4r\u00e4si Malmbergin vangitsemaan kapinajohtajat. Malmberg l\u00e4hti itse kuskaamaan hyvin tuntemaansa Walleniusta Helsinkiin. H\u00e4n oli varannut matkaev\u00e4iksi nelj\u00e4 puolikaspulloa viski\u00e4.<\/p>\n

Tunnelma oli hyv\u00e4, vaikka Wallenius uskoi, ett\u00e4 h\u00e4net teloitettaisiin. Kun p\u00e4\u00e4stiin Helsinkiin Malmberg oli jo \u00f6rin\u00e4kunnossa. Wallenius k\u00e4ski kuljettajan ajamaan T\u00e4htitorninm\u00e4elle, koska halusi ihailla maisemia. Sitten suunnattiin Etsiv\u00e4\u00e4n keskuspoliisin, jossa Wallenius antautui. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n antoi kuskille Malmbergin kotiosoitteen, jonne t\u00e4m\u00e4 piti vied\u00e4.<\/p>\n

Malmberg oli kadoksissa muutaman p\u00e4iv\u00e4n ennen kuin uskaltautui Svinhufvudin eteen. H\u00e4n selitti ottaneensa viskipullot mukaan, koska h\u00e4nen v\u00e4lins\u00e4 Lapuan liikkeen johtajien kanssa olivat \u201dkire\u00e4t\u201d.<\/p>\n

\"M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n<\/p>\n

M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapina oli suurin uhka Suomen demokratialle sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina. Kuva:\u00a0HS<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Kun p\u00e4\u00e4stiin Helsinkiin Malmberg oli jo \u00f6rin\u00e4kunnossa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Suojeluskuntien<\/p>\n

Suojeluskuntien p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lauri Malmberg ja Mannerheim vuonna 1935. Mannerheim suhtautui Malmbergiin varauksella. Kuva:\u00a0Lasse Laaksosen kirjan kuvitusta<\/p>\n

\u201dKoska kenraali Wallenius erist\u00e4ytymisemme j\u00e4lkeen halusi kuulla uutisia ja kosketella politiikkaa, joita omasta puolestani kaikin voimin v\u00e4ltin, niin avasin k\u00e4\u00e4r\u00f6n, jotta keskustelumme saataisiin keve\u00e4mm\u00e4lle tasolle\u201d, Malmberg selitti.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4r\u00f6ss\u00e4 olivat viskipullot.<\/p>\n

\u201dKun teht\u00e4v\u00e4ni oli suoritettu ja j\u00e4nnitys laukesi, samenivat silm\u00e4ni. En muista kotiintuloani, kuinka avasin oven ym.\u201d.<\/p>\n

Malmberg onnistui vakuuttamaan Svinhufvudin ja sai pit\u00e4\u00e4 virkansa. H\u00e4n menetti sen vasta vuonna 1944, kun suojeluskunnat lakkautettiin.<\/p>\n

Hiukan aiemmin Mannerheim oli tehnyt sen, mink\u00e4 Svinhufvudin olisi ehk\u00e4 pit\u00e4nyt tehd\u00e4 12 vuotta aiemmin. H\u00e4n oli komentanut Malmbergin sairaslomalle ja hoitoon.<\/p>\n

\u201dT\u00e4st\u00e4 hoitopaikasta te ette saa poistua sairasloman aikana \u2013 ette tilap\u00e4isestik\u00e4\u00e4n\u201d, k\u00e4sky kuului.<\/p>\n

Malmberg my\u00f6nsi ongelmansa.<\/p>\n

\u201dAlkoholismi on pahin tauti. Se on psyykkinen ja moraalinen perikato\u201d, h\u00e4n kirjoitti muistiin.<\/p>\n

Juomista h\u00e4n ei kuitenkaan lopettanut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uuden kirjan mukaan marsalkka Mannerheim oli \u201ditsetietoinen ja vallanhaluinen\u201d. H\u00e4nen kenraaleillaan ei ollut helppoa, ei edes talvisodan sankareilla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40561,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,34,378,32,109],"class_list":{"0":"post-40560","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40560","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40560"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40560\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40561"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}