Suomen sotilaalliseen varautumiseen kaadetaan nyt roppakaupalla rahaa \u2013 viimeksi vastaavaa tehtiin ennen talvisotaa.<\/p>\n
Puolustusmenot kasvoivat syyskuun alussa 5,6 miljardilla eurolla yhdess\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4, kun hallitus kertoi, ett\u00e4 puolustuksen tilausvaltuudet kasvatetaan 6 miljardiin euroon<\/a>.<\/p>\n N\u00e4in Puolustusvoimille avataan piikki, joka hakee vertaistaan.<\/p>\n Suomen hallitus toistelee yksimielisesti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tarpeen, koska Ven\u00e4j\u00e4 uhkaa meit\u00e4. Poliitikot n\u00e4kev\u00e4t riskin siin\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n katse k\u00e4\u00e4ntyy meihin, kun Ukrainan sota loppuu.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 juttu kertoo siit\u00e4, miten rahan tarvetta perustellaan puolustusministeri\u00f6n papereissa, ja kysyy, ovatko puolustuksen j\u00e4ttisatsaukset oikeassa suhteessa Suomeen kohdistuvaan uhkaan.<\/p>\n Rahakirstunhaltija ja puolustusministeri\u00f6 eri linjoilla<\/p>\n Valtion rahoista ja valtion puolustuksesta vastaavien ministeri\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin kes\u00e4ll\u00e4 miljardiluokan v\u00e4\u00e4nt\u00f6 siit\u00e4, kuinka paljon rahaa puolustusvoimien hankintoihin pit\u00e4isi tulevina vuosina osoittaa.<\/p>\n Puolustusministeri\u00f6 oli ehdottanut omassa budjettiesityksess\u00e4\u00e4n toukokuussa kahta tilausvaltuutta vuosille 2026\u20132036. Ensimm\u00e4isell\u00e4 3,98 miljardin euron valtuudella hankittaisiin muun muassa maavoimille uutta kalustoa<\/a>.<\/p>\n Toinen, kahden miljardin euron, tilausvaltuus olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ampumatarvikkeiden ostamiseen. Hankintakohteista on erikseen mainittu tykist\u00f6n ammukset, ilmasta maahan -ampumatarvikkeet, ilmapuolustusohjukset ja torpedot.<\/p>\n Riikka Purran<\/strong> (ps.) johtama valtiovarainministeri\u00f6 ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 rahat pystytt\u00e4isiin budjetoimaan tuleville vuosille puolustusministeri\u00f6n esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rahaministeri\u00f6 leikkasi omassa ehdotuksessaan molemmista tilausvaltuuksista per\u00e4ti puolet eli yhteens\u00e4 kolme miljardia euroa pois.<\/p>\n Kolme miljardia euroa on pitk\u00e4 penni. Vertailun vuoksi: Puolustusministeri\u00f6n koko budjetti on ensi vuodelle 6,5 miljardia. Ilmavoimien uusien F-35-h\u00e4vitt\u00e4jien hankintahinta on noin kymmenen miljardia euroa.<\/p>\n Puolustusministeri\u00f6 ei tyytynyt kohtaloonsa, vaan pyysi omassa vastineessaan valtiovarainministeri\u00f6t\u00e4 palauttamaan rahat kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Yle sai vastineen tietopyynn\u00f6ll\u00e4:<\/p>\n \u201dTilausvaltuuden enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n pienent\u00e4minen tulee viiv\u00e4stytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeiden toteutusta ja vaarantaa maapuolustuksen suorituskyvyn suunnitelmallisen rakentamisen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton 2030-luvulla\u201d, puolustusministeri Antti H\u00e4kk\u00e4sen<\/strong> (kok.) allekirjoittamassa vastineessa perustellaan.<\/p>\n Ministeri\u00f6n mukaan leikkaus \u201dhidastaisi ja hankaloittaisi\u201d maavoimien uudistushankkeen k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s ampumatarvikkeiden tilausvaltuuden leikkaus olisi viiv\u00e4stytt\u00e4nyt tai rajoittanut hankintoja. Puolustusministeri\u00f6n mukaan ampumatarvikkeiden markkinat ovat kuumentuneet, kun Nato-maat ovat kasvattaneet hankintojaan.<\/p>\n \u201dToimittajien tilauskannat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mahdollista hankkeiden uudelleen ajoittamista\u201d, puolustusministeri\u00f6 kirjoittaa vastineessaan.<\/p>\n Kirjelm\u00f6innin ja ministeri\u00f6iden v\u00e4listen neuvotteluiden seurauksena valtiovarainministeri\u00f6 per\u00e4\u00e4ntyi ja H\u00e4kk\u00e4sen puolustusministeri\u00f6 sai rahansa.<\/p>\n \u2013 Turvallisuuspanostukset ovat huikean suuret, h\u00e4n sanoi tiedotustilaisuudessa 2. syyskuuta, kun puoluejohtajat olivat rasismikeskustelun s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 budjettiriihess\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet sopuun ensi vuoden tuloista ja menoista.<\/p>\n Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi puolustussatsauksista budjettiriihen tiedotustilaisuudessa 2.9.2025.T\u00e4lt\u00e4 nousu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/p>\n Hallitus sopi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 se nostaa puolustusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahat kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 menness\u00e4.<\/p>\n Sen j\u00e4lkeen hallitus on viel\u00e4 sitoutunut sotilasliitto Naton yhteiseen tavoitteeseen, jonka mukaan varsinaiset puolustusmenot nousevat 3,5 prosenttiin ja puolustukseen v\u00e4ljemmin liittyv\u00e4t menot 1,5 prosenttiin vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n Puolustusbudjetti kuin talvisodan alla<\/p>\n Kansantuotteeseen suhteutettuna vastaavia summia on Suomessa rauhan aikana k\u00e4ytetty viimeksi puolustukseen talvisodan edell\u00e4.<\/p>\n \u2013 1930-luvulla Suomessakin kasvatettiin puolustusbudjettia, mutta se nousi noin 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen, sanoo puolustusmenojen historiaan perehtynyt taloushistorian professori Jari Eloranta<\/strong> Helsingin yliopistosta.<\/p>\n Ero 30-luvun tilanteeseen on nyt se, ett\u00e4 hyvinvointivaltiota ei ollut silloin viel\u00e4 ryhdytty rakentamaan. Nyt valtiolla on paljon enemm\u00e4n muitakin teht\u00e4vi\u00e4, jotka kilpailevat samoista m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista puolustuksen kanssa.<\/p>\n Koska valtion budjetista isoimman siivun haukkaavista sosiaali- ja terveysmenoista on hyvin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, puolustusmenojen kasvattaminen joudutaan tekem\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen velaksi.<\/p>\n Puolustushallinto on perustellut m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen nopeaa kasvattamista puolustuksen tarpeilla. Samaan aikaan Natossa on tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 prosenttiosuus edell\u00e4 yhteens\u00e4 viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta.<\/p>\n \u2013 En ole n\u00e4hnyt kovin hyv\u00e4\u00e4 analyysi\u00e4 siit\u00e4, miksi sen pit\u00e4\u00e4 olla viisi prosenttia. Miksei se ole nelj\u00e4 tai miksei se ole kuusi? Siin\u00e4 ei ole logiikkaa, Eloranta ihmettelee.<\/p>\n