{"id":40970,"date":"2025-09-21T05:18:08","date_gmt":"2025-09-21T05:18:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40970\/"},"modified":"2025-09-21T05:18:08","modified_gmt":"2025-09-21T05:18:08","slug":"7-taysin-yllattavaa-merkkia-muistisairaudesta-neurologi-huolestuu-etenkin-yhdesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/40970\/","title":{"rendered":"7 t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 merkki\u00e4 muistisairaudesta \u2013 Neurologi huolestuu etenkin yhdest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Muistisairas ei useinkaan tunnista oireitaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii l\u00e4heiselt\u00e4 paljon. T\u00e4ss\u00e4 jutussa on k\u00e4yty l\u00e4pi 7 vaaranmerkki\u00e4. <\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Muistisairauksiin liittyy usein oiretiedostamattomuutta, kertoo neurologi. Adobe stock\/AOP<\/p>\n

Muistisairauden ensioireita saava harvemmin itse huolestuu muististaan. Tavallisempaa on, ett\u00e4 ihminen itse h\u00e4mm\u00e4styy ja jopa loukkaantuu, kun muut huomauttavat asiasta, kertoo neurologian dosentti, erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Johanna Kr\u00fcger<\/strong> Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Oulun yliopistosta.<\/p>\n

\u2013 Silloin pit\u00e4\u00e4 erityisesti huolestua, jos henkil\u00f6 itse ei n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n ongelmaa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 olenkin erityisen huolissani juuri niist\u00e4, jotka eiv\u00e4t tunnista muistiongelmia itse, vaikka l\u00e4heiset tai ty\u00f6kaverit ovat h\u00e4nen muistiongelmistaan huolissaan.<\/p>\n

Kr\u00fcger puhui Aivos\u00e4\u00e4ti\u00f6n Alzheimerin tautia koskevassa webinaarissa.<\/p>\n

Kr\u00fcgerin mukaan yleens\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muistisairaus todetaan juuri niill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, jotka eiv\u00e4t itse tunnista muistiongelmiaan tai jos l\u00e4heiset tai ty\u00f6kaverit ovat enemm\u00e4n henkil\u00f6n muistiongelmista huolissaan kuin henkil\u00f6 itse.<\/p>\n

\u2013 Toki osa muistisairauksia sairastavista tunnistaa ja huomaa itsekin muistiongelmansa, mutta yleisemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 suurin osa muistisairauksiin sairastuneista on yleens\u00e4 tullut muistitutkimuksiin esimerkiksi perheen tai ty\u00f6nantajan patistamana, Kr\u00fcger kertoo Iltalehdelle.<\/p>\n

Arkea vaikeuttavien tai ty\u00f6kyky\u00e4 heikent\u00e4vien toistuvien muistiongelmien syy kannattaa selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kr\u00fcgerin mukaan on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ettei satunnaisesta unohtelusta tarvitse olla huolissaan.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4in on, jos satunnaisesti esimerkiksi avaimet ovat hukassa tai kertaalleen unohtuu esimerkiksi joku palaveri. Jos unohtelu on p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen toistuvaa ja haittaa arkea, on syyt\u00e4 hakeutua tutkimuksiin.<\/p>\n

Muistisairauden mahdollisuus on olemassa, mutta ongelmien taustalla on ty\u00f6ik\u00e4isell\u00e4 useammin jokin muu syy.<\/p>\n

\u2013 Jos ihminen on itse kovasti muististaan huolissaan, taustalta yleisemmin l\u00f6ytyy jotain muuta, kuten masennus, uniongelmat tai ty\u00f6uupumus.<\/p>\n

L\u00e4heisen tukena<\/p>\n

Jos l\u00e4heisen muistista on huolissaan, ensik\u00e4ynnille kannattaa menn\u00e4 mukaan.<\/p>\n

\u2013 Usein henkil\u00f6 ei itse koe mit\u00e4\u00e4n ongelmaa, mutta l\u00e4heisen kokemus voi olla ihan toinen. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarvitsee kaiken tiedon, koska ei tunne potilaita etuk\u00e4teen.<\/p>\n

Miten vastahakoisen muistioireisen sitten saa l\u00e4\u00e4k\u00e4riin?<\/p>\n

Se voikin olla hankalaa, Kr\u00fcger sanoo.<\/p>\n

\u2013 Suosittelisin tuomaan esille, ett\u00e4 tutkimuksiin kannattaa hakeutua ajoissa, jotta saadaan selville, mist\u00e4 on kysymys, ja oli syy oireille mik\u00e4 tahansa, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 ne johtuvat.<\/p>\n

On mahdollista, ett\u00e4 muistioireiden taustalta voi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s muu syy, kuten esimerkiksi masennus, uniapnea tai kilpirauhasen vajaatoiminta. N\u00e4m\u00e4kin sairaudet on t\u00e4rke\u00e4 hoitaa.<\/p>\n

\u2013 Ja jos tutkimuksissa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on muistisairaus, sekin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 diagnosoida varhain, jolloin my\u00f6s hoidoilla pystyt\u00e4\u00e4n potilasta paremmin auttamaan.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 aloitetaan<\/p>\n

Muistisairautta ep\u00e4ilt\u00e4ess\u00e4 tarvitaan liuta tutkimuksia. Alkuvaiheessa esimerkiksi terveyskeskuksessa laboratoriokokeilla suljetaan pois tiettyj\u00e4 sairauksia, jotka voisivat selitt\u00e4\u00e4 oireita: esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, b-12-vitamiinin puutos tai erilaisia elektrolyyttih\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tarvitaan neurologista tutkimusta, kognitiota mittaavia testej\u00e4, kuten CERAD-testi\u00e4 ja aivojen kuvantamista. Lis\u00e4ksi tarvittaessa voidaan tutkia aivo-selk\u00e4ydinnesteen merkkiaineita. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s aivojen rakenteita kuvaavia isotooppitutkimuksia.<\/p>\n

\u2013 Alle 65-vuotiailla ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 tarvitaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes aina laajempi neuropsykologinen tutkimus, jossa voidaan samalla ottaa kantaa muun muassa ty\u00f6kykyyn.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynnille kannattaa menn\u00e4 l\u00e4heisen mukana, kun muistiongelmat huolestuttavat. Adobe stock\/AOP<\/p>\n

Unohtelua ja muita vaikeuksia<\/p>\n

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen tyypilliset oireet liittyv\u00e4t alussa uuden oppimisen ja l\u00e4himuistin vaikeuksiin. My\u00f6hemmin tulevat muut oireet.<\/p>\n

Tyypillisi\u00e4 ensioireita ovat toistuva unohtelu, mieleen painamisen ja uuden oppimisen vaikeudet. Esimerkiksi uusien laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 ei toistuvasta kertauksestakaan huolimatta onnistu.<\/p>\n

Tapahtumamuisti voi heiket\u00e4: asiat ja niiden tapahtumaj\u00e4rjestys menev\u00e4t sekaisin. Esimerkiksi laskujen maksaminen tai itsest\u00e4 huolehtiminen ei en\u00e4\u00e4 onnistu.<\/p>\n

Joskus ennakoiva oire voi liitty\u00e4 hahmottamisen vaikeuteen. T\u00e4h\u00e4n voi liitty\u00e4 eksymist\u00e4 ja vaikeutta hahmottaa et\u00e4isyyksi\u00e4 ja suuntia.<\/p>\n

Itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely voi vaikeutua. Suunnittelu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei en\u00e4\u00e4 onnistu ja asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t kesken.<\/p>\n

My\u00f6s ihmisen luonne tai k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voi muuttua.<\/p>\n

LUE MY\u00d6S<\/p>\n

Neurologin mukaan n\u00e4m\u00e4 ovat merkkej\u00e4, joihin pit\u00e4\u00e4 tarttua ajoissa:<\/p>\n

    \n
  1. Ei n\u00e4e ongelmaa itse\u00a0\u2013 l\u00e4heiset tai ty\u00f6kaverit huolissaan, mutta h\u00e4n ei.<\/li>\n
  2. Unohtelu toistuu p\u00e4ivitt\u00e4in\u00a0\u2013 haittaa arkea, ei vain satunnaista.<\/li>\n
  3. Uuden oppiminen takkuaa\u00a0\u2013 laitteet tai ohjeet eiv\u00e4t onnistu, vaikka opetellaan.<\/li>\n
  4. Tapahtumat sekoittuvat\u00a0\u2013 laskut, aikataulut ja arjen asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t kesken.<\/li>\n
  5. Hahmottamisen vaikeus\u00a0\u2013 eksyy, et\u00e4isyydet ja suunnat menev\u00e4t sekaisin.<\/li>\n
  6. Itsen\u00e4inen ty\u00f6skentely ei onnistu\u00a0\u2013 suunnittelu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko takkuaa.<\/li>\n
  7. Luonne muuttuu\u00a0\u2013 k\u00e4yt\u00f6s tai persoona poikkeaa aiemmasta ilman muuta syyt\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    LUE MY\u00d6S<\/p>\n

    N\u00e4in ehk\u00e4iset:<\/strong><\/p>\n

    Alzheimerin taudissa on riskitekij\u00f6it\u00e4, joihin ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa. Niit\u00e4 ovat ik\u00e4\u00e4ntyminen, l\u00e4hisuvussa esiintyv\u00e4t muistisairaudet ja perim\u00e4.<\/p>\n

    Vain alle 1 prosentti Alzheimerin taudista on puhtaasti perinn\u00f6llisist\u00e4 syist\u00e4 johtuvaa.<\/p>\n

    Sen lis\u00e4ksi on olemassa er\u00e4it\u00e4 perim\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 sairastua Alzheimerin tautiin mutta eiv\u00e4t varsinaisesti aiheuta sit\u00e4. T\u00e4llainen on muun muassa ApoE4-alleeli. Yksi ApoE4-alleeli lis\u00e4\u00e4 sairastumisriskin noin nelinkertaiseksi, kaksi jopa 30-kertaiseksi.<\/p>\n

    Vaikka kantaisi ApoE4 -muotoa, omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa elintavoilla. Niist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse asiassa olevan viel\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 ApoE4 -kantajille.<\/p>\n

    T\u00e4rkeit\u00e4 vaikutuskeinoja ovat muun muassa korkean verenpaineen, diabeteksen, korkean kolesterolin ja ylipainon ehk\u00e4isy ja hoito. Tupakoinnin ja liiallisen alkoholink\u00e4yt\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4minen sek\u00e4 monipuolinen terveellinen kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio, riitt\u00e4v\u00e4 y\u00f6uni ja liikunta suojaavat aivoja.<\/p>\n

    T\u00e4rkeit\u00e4 asioita ovat my\u00f6s aivojen aktiivinen k\u00e4ytt\u00e4minen ja sosiaalinen verkosto.<\/p>\n

    Uusimpien tutkimusten mukaan suojatekij\u00f6iden joukossa saattaa olla my\u00f6s vy\u00f6ruusurokote. Taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 sairastettu infektio voisi vaikuttaa sairastumisriskiin. Asia vaatii kuitenkin viel\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muistisairas ei useinkaan tunnista oireitaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii l\u00e4heiselt\u00e4 paljon. T\u00e4ss\u00e4 jutussa on k\u00e4yty l\u00e4pi 7 vaaranmerkki\u00e4. Muistisairauksiin liittyy…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":40971,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[35,1933,33,31,30,166,4336,764,32,765,502,167],"class_list":{"0":"post-40970","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-24h","9":"tag-asiantuntijatyo","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-health","14":"tag-laakarit","15":"tag-sairaudet","16":"tag-suomi","17":"tag-taudit-ja-hairiot","18":"tag-terveydenhoito","19":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40970","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40970"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40970\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/40971"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40970"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40970"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40970"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}