{"id":41025,"date":"2025-09-21T06:41:08","date_gmt":"2025-09-21T06:41:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41025\/"},"modified":"2025-09-21T06:41:08","modified_gmt":"2025-09-21T06:41:08","slug":"tekoalyhype-nosti-huippututkijoiden-palkat-nba-tahtien-tasolle-silti-suomikin-voi-olla-houkutteleva-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41025\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4lyhype nosti huippu\u00adtutkijoiden palkat NBA-t\u00e4htien tasolle \u2013 silti Suomikin voi olla houkutteleva | Tiede"},"content":{"rendered":"

Teko\u00e4lyn ymp\u00e4rill\u00e4 kilpaillaan nyt kaikesta: laskennasta, s\u00e4hk\u00f6st\u00e4, s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 ja osaamisesta.<\/p>\n

Laskennan kysynt\u00e4 on nostanut puolijohdeyhti\u00f6 Nvidian maailman arvokkaimmaksi yhti\u00f6ksi<\/a>. S\u00e4hk\u00f6n riitt\u00e4vyydest\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ntelyn tarpeellisuudesta v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n joka maassa.<\/p>\n

Osaamisen kysynt\u00e4 on puolestaan nostanut huippututkijoiden palkat urheilut\u00e4htien tasolle.<\/p>\n

Yksi maailman parhaista koripalloiljoista Serbian Nikola Joki\u0107<\/strong> on uransa aikana tienannut NBA:ssa vajaat 250 miljoonaa dollaria, mik\u00e4 on samana verran mit\u00e4 yksitt\u00e4isille teko\u00e4lytutkijoille on tarjottu muutaman vuoden pesteist\u00e4.<\/p>\n

Uusi instituutti palkkasi tulevaisuuden huippututkijoita<\/p>\n

Kaiken t\u00e4m\u00e4n huuman keskell\u00e4 Suomi on onnistunut houkuttelemaan joukon teko\u00e4lytutkijoita huippuyliopistoista eri puolilta maailmaa tekem\u00e4\u00e4n akateemista tutkimusta.<\/p>\n

Vuoden alusta Suomessa toimintansa aloittanut teko\u00e4lyn tutkimuskeskus Ellis-instituutti kertoi loppukes\u00e4st\u00e4 palkanneensa yhdeks\u00e4n tutkijaa, jotka alkavat tehd\u00e4 teko\u00e4lytutkimusta yliopistoissa ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n

\u2013 Eritt\u00e4in hyvi\u00e4 hakijoita tuli aivan valtavasti, yli 360, kertoo Ellis-instituutin johtaja, professori Samuel Kaski<\/strong>.<\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Samuel Kaski on tutkinut koneoppimista yli 30 vuoden ajan. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Moni professuurin saaneista tutkijoista ty\u00f6skentelee teko\u00e4lyhuumaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ruokkivan generatiivisen teko\u00e4lyn ja sen n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4n ilmentym\u00e4n eli kielimallikehityksen parissa.<\/p>\n

Ellis-instituutti on siis onnistunut houkuttelemaan juuri niit\u00e4 tutkijoita, joista teknologiayhti\u00f6t kilpailevat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Teknologia-alaa seuraava The Information -sivusto<\/a> uutisoi vasta, ett\u00e4 jopa Harvardin kaltaiset huippuyliopistot k\u00e4rsiv\u00e4t tutkijatohtoripulasta, koska yritykset repiv\u00e4t heit\u00e4 omiin tutkimuslaitoksiinsa.<\/p>\n

Akateemisen maailman on mahdotonta vastata teknologiayhti\u00f6iden miljoonapalkkioihin, mutta raha ei ole kaiken mitta. Akateeminen vapaus ja itsen\u00e4isyys on monelle tutkijalle taaloja t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 He ovat ehk\u00e4 enemm\u00e4n etsim\u00e4ss\u00e4 sellaista paikkaa, jossa he voivat luoda oman t\u00e4ysin uudenlaisen uran teko\u00e4lytutkimuksessa, Kaski kuvailee.<\/p>\n

Insin\u00f6\u00f6rikansan kohtalon hetki<\/p>\n

Teknologinen kehitys paikantuu historiassa usein tiettyyn paikkaan. Teollinen vallankumous sai alkunsa Manchesterista, autoteollisuus Detroitista ja moderni tietotekniikka Piilaaksosta.<\/p>\n

Teko\u00e4lyn syntypaikkana voidaan pit\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain New Hampshirea, jossa j\u00e4rjestettiin vuonna 1956 maailman ensimm\u00e4inen teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tiedekonferenssi. Sen j\u00e4lkeen teko\u00e4lyn tutkimus ja kehitys on pirstaloitunut maailmalle. Selkeit\u00e4 keskittymi\u00e4 on muutamia: Yhdysvalloissa Piilaakso ja MIT:n yliopisto Massachusettsissa, Kanadassa Montreal ja Toronto, Kiinassa Peking ja Shenzhen, Euroopassa Pariisi ja Lontoo.<\/p>\n

T\u00e4lle listalle halutaan nostaa Suomi.<\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kaski muistaa, ett\u00e4 neuvoverkkojen ensimm\u00e4inen tuleminen synnytti 1980-luvulla tieteiskirjallisuutta muistuttavia skenaarioita ihmisten mieliss\u00e4. Jo tuolloin oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teknologia tulee mullistamaan asioita. Se piti vain ensin saada toimimaan. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Kaski muistuttaa, ett\u00e4 Suomella on vahva pohja, jonka p\u00e4\u00e4lle rakentaa teko\u00e4lyosaamista. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tehty 1970-luvulta l\u00e4htien merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta tietojenk\u00e4sittelytieteess\u00e4, mik\u00e4 on mahdollistanut mullistuksia teko\u00e4lyn saralla.<\/p>\n

Ellis-instituutin tarkoituksena on nostaa t\u00e4m\u00e4 kokonaisuus seuraavalle tasolle.<\/p>\n

\u2013 Nyt on oikeasti mahdollista tehd\u00e4 asioita maailmanluokassa, Kaski sanoo.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 huippututkijat ovat avainasemassa.<\/p>\n

\u2013 Ihmiset, jotka haluavat tehd\u00e4 tutkimuksella uusia asioita, haluavat tehd\u00e4 niit\u00e4 innokkaiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat taas haluavat tulla sellaiseen paikkaan, jossa on sellaisia ohjaajia, joilla on jotain uutta tutkittavaa, Kaski kertoo.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ruokkivan kierteen, jossa huippututkijat vet\u00e4v\u00e4t yliopistoihin tulevaisuuden huippututkijoita. T\u00e4m\u00e4 kierre on py\u00f6rinyt jo vuosikymmeni\u00e4 esimerkiksi Stanfordissa. Samalla se on ruokkinut Piilaakson kyltym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 teknologiasektoria.<\/p>\n

\u2013 Ei ole mit\u00e4\u00e4n estett\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 silmukka py\u00f6risi t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, Kaski toteaa.<\/p>\n

Amerikkalaiset teknologiaj\u00e4tit halutaan Eurooppaan<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on antanut t\u00e4m\u00e4n teko\u00e4lysilmukan py\u00f6ritt\u00e4miseen 40 miljoonaa euroa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi teko\u00e4ly-yhti\u00f6 Silo AI:n perustajan Peter Sarlinin<\/strong> Foundation PS -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on lahjoittanut 10 miljoonaa euroa Ellis-instituutin professuureihin<\/a>.<\/p>\n

Sarlin uskoo, ett\u00e4 vahvan akateemisen teko\u00e4lyn osaamisen p\u00e4\u00e4lle on mahdollista luoda kaupallista menestyst\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n ottaa esimerkiksi Pariisin, jossa on pitk\u00e4 historia etenkin matemaattisessa osaamisessa. T\u00e4m\u00e4n on vet\u00e4nyt puoleensa teknologiayrityksi\u00e4, jotka ovat perustaneet kaupunkiin tutkimus- ja kehityslaitoksia.<\/p>\n

Esimerkiksi somej\u00e4tti Metalla on Pariisissa teko\u00e4lyyn keskittyv\u00e4 keskus. Teko\u00e4ly-yhti\u00f6 Open AI avasi Pariisin-konttorin viime vuonna ja hakukonej\u00e4tti Google ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 300 teko\u00e4lytutkijaa Ranskan p\u00e4\u00e4kaupungissa.<\/p>\n

Amerikkalaisten teknologiaj\u00e4ttien l\u00e4sn\u00e4olo n\u00e4hd\u00e4\u00e4n helposti negatiivisena asiana Euroopalle. Pelkona on, ett\u00e4 amerikkalaisyhti\u00f6t viev\u00e4t kaiken osaamisen ja sit\u00e4 kautta taloudellisen hy\u00f6dyn.<\/p>\n

\u2013 Itse ajattelen, ett\u00e4 asia on p\u00e4invastoin. On aivan kriittist\u00e4, ett\u00e4 kun Pariisissa koulutetaan maailmanluokan teko\u00e4lytutkijoita, he j\u00e4\u00e4v\u00e4t Pariisiin ja menev\u00e4t vaikka Metalle t\u00f6ihin, Sarlin toteaa.<\/p>\n

Amerikkalaiset teknologiaj\u00e4tit ovat siis t\u00e4rke\u00e4 osa Euroopan teko\u00e4lyekosysteemi\u00e4, koska ne auttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n osaamisen vanhalla mantereella. Ja kun tutkijat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 yhti\u00f6t, he perustavat oman startuppinsa usein naapuriin.<\/p>\n

Euroopan toiseksi arvokkaimman teko\u00e4ly-yhti\u00f6 Mistralin ranskalaiset perustajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t ennen omaa yrityst\u00e4\u00e4n Googlella ja Metalla. T\u00e4ll\u00e4 viikolla Mistral ker\u00e4si 1,7 miljardin euron rahoituksen, jonka my\u00f6t\u00e4 yhti\u00f6n arvoksi tuli vajaat 12 miljardia euroa.<\/p>\n

\"AI-asiantuntija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Peter Sarlinin mukaan vahva tutkimusperinne on luonut Suomeen pohjan, joka kest\u00e4\u00e4 teko\u00e4lytalvet eli ajanjaksot jolloin into teko\u00e4lyn kehitykseen laantuu. Kuva: Petteri B\u00fclow \/ YleTukholman teko\u00e4lyosaamisen moottori on tuotteistaminen<\/p>\n

Teko\u00e4lyn harteille on kasattu valtavat odotukset talouskasvusta. Ellis-instituutin johtaja Samuel Kaski ei kuitenkaan lupaa pikavoittoja.<\/p>\n

\u2013 Perustutkimukseen sijoittaminen on v\u00e4h\u00e4n kuin sijoittaisi indeksiin, Kaski sanoo.<\/p>\n

Indeksirahastossa sijoitetaan yksitt\u00e4isen yhti\u00f6n sijaan koko markkinaan. T\u00e4ll\u00f6in yhden yrityksen menestys ei tuo nopeita tuottoja, mutta toisaalta heikommin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6t eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sy\u00f6 kaikkea kasvua.<\/p>\n

Muutaman vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 indeksisijoittamisen tuotto-odotukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaa, mutta ajan my\u00f6t\u00e4 potti kasvaa.<\/p>\n

Akateemisen tutkimuksen etuna on Kasken mukaan juuri se, ett\u00e4 mullistuksia voi mets\u00e4st\u00e4\u00e4 ilman v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuottotavoitteita. T\u00e4m\u00e4 vapauttaa keskittym\u00e4\u00e4n itse ongelmaan ja unohtamaan ratkaisun mahdolliset tuotteistamiset.<\/p>\n

\u2013 Yksitt\u00e4inen tutkija voi ajatella oikeasti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on niin iso ongelma, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4n ratkaisen, niin joku kyll\u00e4 keksii, miten se tuote tehd\u00e4\u00e4n, Kaski toteaa.<\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kaski ei muista tavanneensa tutkijaa, joka ei miettisi tutkimuksesta saatavia hy\u00f6tyj\u00e4. Joskus tutkimuksesta saatavat hy\u00f6dyt saattavat olla aluksi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4, mutta se ei est\u00e4 tutkimasta asiaa. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t usein l\u00e4nsinaapuriin. Ruotsi on perinteisesti ollut Suomea parempi tuotteistamisessa ja t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s teko\u00e4lyss\u00e4. Tukholmaan on noussut teko\u00e4lykeskittym\u00e4, jonka ykk\u00f6smoottorina ei ole insin\u00f6\u00f6riosaaminen vaan design, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemus, tuotteistaminen ja kasvujohtaminen.<\/p>\n

Nyt Tukholmasta on nousemassa monia teko\u00e4ly-yrityksi\u00e4, jotka seuraavat Klarnan ja Spotifyn jalanj\u00e4lki\u00e4. Lovable, Legora, Tandem Health ja Tzafon eiv\u00e4t viel\u00e4 ole monellekaan tuttuja nimi\u00e4, mutta muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 asia voi olla toisin.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se erilaisuus n\u00e4iss\u00e4 ekosysteemeiss\u00e4 tai osaamisessa ja pohjassa. Meill\u00e4 on nyt vankka insin\u00f6\u00f6ri- ja tiedepohja, mutta Suomeen on pakko kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaupallistamisosaamista, sanoo Silo AI:n Peter Sarlin.<\/p>\n

Kaksi tapaa voittaa kisa<\/p>\n

Kaski katsoo, ett\u00e4 teko\u00e4lyn ymp\u00e4rille on luotu tarina, jonka mukaan ilman valtavia resursseja ei ole mahdollista tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mielek\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ja sattuneista syist\u00e4 tietysti ne, joilla on resursseja, ajavat juuri t\u00e4t\u00e4 tarinaa, Kaski toteaa.<\/p>\n

Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman<\/strong> on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Altmanin visioissa nollat eiv\u00e4t lopu, kun puhutaan teko\u00e4lyn vaatimista rahasummista.<\/p>\n

Teknologiayhti\u00f6 Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg<\/strong> ei j\u00e4\u00e4 pekkaa pahemmaksi. H\u00e4n on tarjonnut satojen miljoonien palkkioita teko\u00e4lytutkijoille, jotta he siirtyisiv\u00e4t Metan palkkalistoille.<\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Teko\u00e4ly ei kyll\u00e4styt\u00e4 professori Samuel Kaskea, mutta puhe teko\u00e4lyst\u00e4 kyll\u00e4stytt\u00e4\u00e4. \u201dMe voimme tehd\u00e4 teko\u00e4lytutkimusta tai sitten me voimme puhua siit\u00e4.\u201d Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Altmanin ja Zuckerbergin n\u00e4kemys saattaa Kasken mukaan olla oikea, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Muitakin tapoja on.<\/p>\n

\u2013 Pienill\u00e4 resursseilla pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n paljon, kunhan vaan ollaan fiksuja ja valitaan ongelmat eri tavalla, Kaski kertoo.<\/p>\n

Kaski katsoo, ett\u00e4 teknologisessa kilpailussa on kaksi tapaa voittaa. Ensimm\u00e4inen tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teknologiaa prosessien tehostamiseen. Teko\u00e4lyn kohdalla n\u00e4it\u00e4 tapoja mietit\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 konsulttitaloissa p\u00e4\u00e4t punaisina.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 ei ole helppo, sill\u00e4 teko\u00e4ly toimii monessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hyvin, mutta eritt\u00e4in harvassa t\u00e4ydellisesti.<\/p>\n

\u2013 Siit\u00e4 tulee se sivuvaikutus, ett\u00e4 kun se on niin helppoa, niin kuka tahansa voi ottaa teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mihin tahansa ja joka ainoasta sinnep\u00e4in annetusta vastauksesta aina jokin asia menee rikki tai pieleen, Kaski sanoo.<\/p>\n

Toinen tapa on tutkimus. Teko\u00e4ly\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ensin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ennen kuin sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaasti. Varsinaiset kilpailuedut tulevatkin Kasken mukaan toisella tavalla, eli tutkimalla.<\/p>\n

\u2013 Ne voivat olla tosi pieni\u00e4 mullistuksia, jotka kuitenkin ovat mullistuksia, sen takia, ett\u00e4 ne mahdollistavat asioiden tekemisen t\u00e4ysin toisin. Ja seh\u00e4n on tutkimuksen teon ytimess\u00e4, Kaski sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teko\u00e4lyn ymp\u00e4rill\u00e4 kilpaillaan nyt kaikesta: laskennasta, s\u00e4hk\u00f6st\u00e4, s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 ja osaamisesta. Laskennan kysynt\u00e4 on nostanut puolijohdeyhti\u00f6 Nvidian maailman arvokkaimmaksi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41026,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,11024,1135,32,78,92,433,119,514,472],"class_list":{"0":"post-41025","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-koneoppiminen","14":"tag-korkeakoulut","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-teknologia","18":"tag-tekoaly","19":"tag-tiede","20":"tag-tutkijat","21":"tag-tutkimus"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41025","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41025"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41025\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41026"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}