{"id":41037,"date":"2025-09-21T06:57:19","date_gmt":"2025-09-21T06:57:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41037\/"},"modified":"2025-09-21T06:57:19","modified_gmt":"2025-09-21T06:57:19","slug":"veturitallin-uudessa-nayttelyssa-ohitetaan-jarki-voimallinen-kokemus-ennen-ajattelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41037\/","title":{"rendered":"Veturitallin uudessa n\u00e4yttelyss\u00e4 ohitetaan j\u00e4rki: ”Voimallinen kokemus ennen ajattelua”"},"content":{"rendered":"

Kuvataiteilija Jukka Lehtinen<\/b> haluaa t\u00f6ill\u00e4\u00e4n ohittaa j\u00e4rjen. Siit\u00e4 huolimatta osa-aikaisesti nykyisin Perni\u00f6ss\u00e4 asuva Lehtinen inspiroituu nimen omaan luonnontieteist\u00e4. Ristiriitaista, kenties, mutta ristiriidat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunteita.<\/p>\n

\u2013 Voimallinen kokemus ennen ajattelua. Sit\u00e4 tavoittelen teoksillani, jotka eiv\u00e4t vaadi k\u00e4ytt\u00f6ohjeita ja joissa kaikki tulkinnat ovat sallittuja, Lehtinen sanoo.<\/p>\n

Paitsi on yksi poikkeus, josta Lehtinen toteaa, ett\u00e4 se vaatii taustatarinan tuntemista avautuakseen. Kyseinen teos on nimelt\u00e4\u00e4n Alkemistin k\u00e4det, ja sen tarina kerrotaan kyll\u00e4 Veturitallissa.<\/p>\n

\u2013 Taustatarina on 1700-luvulta, mutta se istuu eritt\u00e4in hyvin t\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, Lehtinen sanoo.<\/p>\n

Miten Lehtinen kuvailee tunteen, omakohtaisen kokemisen, realismin ja luonnontieteiden yhdistymist\u00e4 teoksissaan?<\/p>\n

\u2013 Teoksia pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 fyysiset rajoitteet huomioiden, ja realismi sek\u00e4 faktat kiinnostavat jo ty\u00f6n tekemisenkin kautta. Samalla yrit\u00e4n tuoda esiin, ettei tarvitse olla realismin vanki, vaan voi haaveilla ja ajatella mahdottomia, Lehtinen muotoilee.<\/p>\n

\u2013 Kenties j\u00e4rjen tuolle puolen pyrkiminen on vapaudenkaipuuta. Kuva ei puhu kielellisesti eik\u00e4 rationaalisesti. Veistoksetkin ovat kuvia. Kuvat puhuvat irrationaalisesti ja p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t irti realismista.<\/p>\n

\"\"Salon taidemuseo Veturitalli tarjoaa Olipa kerran. -n\u00e4yttelyss\u00e4 tarinoita, jotka viev\u00e4t j\u00e4rjen ja arjen tuolle puolen. Mit\u00e4 esimerkiksi kuvan nimiteoksessa Olipa kerran tapahtuu? Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo
\n\"\"Jukka Lehtinen ja l\u00e4hes orgaaninen teos Iso paha susi (2025). Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Salon taidemuseo Veturitallin Olipa kerran. -n\u00e4yttelyss\u00e4\u00e4n Lehtisen teokset valtaavat tilan lattiasta kattoon. K\u00e4vij\u00e4 saa tai joutuu kohtaamaan, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja alittamaan Lehtisen suurikokoisia teoksia. Lehtinen sanoo rakentavansa n\u00e4yttelyns\u00e4 tilan ehdoilla.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4yttely\u00e4 rakennettaessa ajattelin, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 ikin\u00e4 valmistuu. On ollut aika rutistusta: vastoink\u00e4ymisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vakio, ja tuuria sek\u00e4 onneakin on ollut mukana, Lehtinen sanoo n\u00e4yttelyst\u00e4, jonka alkupiste juontaa kolmen vuoden taakse.<\/p>\n

Salon taidemuseo Veturitallin museonjohtaja Susanna Luojus<\/b> iloitsi n\u00e4yttelyn lehdist\u00f6tilaisuudessa syyskauden avautumisesta ja Lehtisen uuden n\u00e4yttelyn saamisesta Saloon.<\/p>\n

\u2013 Taidemuseoty\u00f6ss\u00e4 on kivaa se, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 uusiutua kolmasti vuodessa. Samalla on haaste l\u00e4hte\u00e4 aina nollasta. Tilanne on sama kuin esitt\u00e4viss\u00e4 taiteissa yleens\u00e4kin: ei tied\u00e4 mit\u00e4 tulee ennen kuin kaikki on valmista, Luojus sanoi.<\/p>\n

Veturitallin n\u00e4yttelyss\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa Lehtisen uusia, juuri Veturitalliin suunniteltuja teoksia, ja ne pari vanhaakin on Salon n\u00e4yttely\u00e4 varten uudistettu.<\/p>\n

N\u00e4yttelyn Olipa kerran. -nimi viittaa satujen ja tarinoiden alkuun, mutta nyt sanaparin per\u00e4ss\u00e4 on piste.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4yttelyn nimess\u00e4 viitataan alkuun ja pisteen takia my\u00f6s loppuun. Nimi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko tarinan, jonka tulkinnan j\u00e4t\u00e4n ilomielin katselijoille, Lehtinen sanoo.<\/p>\n

Monissa teoksissa viitataan vanhoihin satuihin, jotka Lehtisen mukaan hiipiv\u00e4t t\u00f6ihin tekemisen my\u00f6t\u00e4, usein selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Samalla Lehtinen kuvaa ajankohtaisia maailmantapahtumia ja ilmi\u00f6it\u00e4 yksil\u00f6n kokemuksina.<\/p>\n

Teoksissa isot pahat sudet puhkuvat talon seini\u00e4 kumoon ja alkemistit kajoavat atomien rakenteisiin kullankiilto silmiss\u00e4\u00e4n. Tekniikka ja tiede yhdistyv\u00e4t teoksissa tunteisiin, kun teokset her\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon katsojan astuessa tilaan.<\/p>\n

Materiaalinsa Lehtinen kertoo valitsevansa ty\u00f6n ehdoilla \u2013 ja joskus sattumalta.<\/p>\n

\u2013 Pohdin, miten teoksen voi toteuttaa niin, ett\u00e4 lopputulos olisi looginen. Joten materiaalivalinta tapahtuu osittain realismin kautta.<\/p>\n

Taivas putoaa (2025) -teoksessa on tarvittu muun muassa ohjelmointitaitoja, joita Lehtinen ei omien sanojensa mukaan kovinkaan hyvin hallitse. Astuminen pois omalta osaamis- ja sit\u00e4 kautta mukavuusalueelta on kuitenkin my\u00f6s palkitsevaa.<\/p>\n

\u2013 Kun tekee asioita, joita ei osaa, syntyy samalla jotain aivan uutta. Siksi ei kannata pit\u00e4yty\u00e4 vain siin\u00e4, mink\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 hallitsevansa, Lehtinen sanoo.<\/p>\n

\"\"Salon taidemuseo Veturitallin museonjohtaja Susanna Luojus tutkii Jukka Lehtisen teosta Illuusio (2025). Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo
\n\"\"Toimittaja Jukka Lehtisen interaktiivisessa teoksessa Sokea piste (2025). Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Lehtinen on syntynyt paperikaupunki Kuusankosken Voikkaalla 62 vuotta sitten. H\u00e4n valmistuiLahden taideinstituutista vuonna 1986.Lehtisen n\u00e4yttelyit\u00e4 on ollut esill\u00e4 muun muassaLahden taidemuseossa ja Punkaharjun Taidekeskus Retretiss\u00e4. Lehtinen onosallistunutkymmeniinryhm\u00e4- ja yhteisn\u00e4yttelyihin kotimaassa ja ulkomailla.<\/p>\n

Lehtisen teoksia tunnetuin on vuonna 2007 valmistunut Oma maa mansikka, joka sijaitsee Pikkuparlamentin puistossa Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Lehtinen on taiteellisen ty\u00f6ns\u00e4 ohessa opettanut sek\u00e4 Lahden taideinstituutissa ett\u00e4 Aalto-yliopistossa.<\/p>\n

Nykyisin Lehtinen ty\u00f6skentelee Orimattilassa, entisess\u00e4 kotikunnassaan, mutta asuu sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 ett\u00e4 Salon Perni\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Asuin- ja ty\u00f6huonekuvio kuulostaa ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4, mink\u00e4 Lehtinen my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itsekin.<\/p>\n

\u2013 Orimattilan ty\u00f6tila toimi aikansa hyvin, mutta olen kyll\u00e4stynyt nukkumaan ty\u00f6huoneen nurkissa. Vuokrakin nousi. Nyt n\u00e4yttelykiireiden hellitt\u00e4ess\u00e4 on enemm\u00e4n aikaa paneutua uuden ty\u00f6tilan etsimiseen Salosta, Lehtinen sanoo.<\/p>\n

\"\"Jukka Lehtinen: Taivas putoaa (2025) Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo
\n\"\"Jukka Lehtinen: Vuori (1999). Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Olipa kerran. Jukka Lehtisen n\u00e4yttely Salon taidemuseo Veturitallissa (Mariankatu 14) 20.9.2025\u20134.1.2026. Avoinna ti\u2013pe klo 10\u201318, la\u2013su 11\u201316. Samaan aikaan Galleria Sivuraiteella Anna Tahkolan n\u00e4yttely Maailman alkuper\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Elonkeh\u00e4 pitk\u00e4, Ihminen lyhyt \u2013\u00a0 Anna Tahkola tutkii havaintoa ja ihmisen suhdetta ikiaikaiseen luontoon<\/strong><\/p>\n

Kempeleess\u00e4 syntyneen ja nyky\u00e4\u00e4n Turussa asuvan kuvataiteilija Ann<\/b>a<\/b> Tahkola<\/b>n<\/b> ty\u00f6t muistuttavat katsojaa ajasta ja ihmiselon lyhyk\u00e4isyydest\u00e4. Maapallo on vanha, ihminen lajina nuori tulokas.<\/p>\n

\u2013 Joitain vuosia sitten aloin tarkkailemaan yht\u00e4 graniitin palasta. Pidin k\u00e4dess\u00e4 1,9 miljardia vuotta vanhaa kive\u00e4. Se on yht\u00e4 aikaa arkinen ja ihmeellinen asia, Tahkola kertoo.<\/p>\n

Tahkolan Maailman alkuper\u00e4 -n\u00e4yttelyss\u00e4 muistutetaan k\u00e4vij\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ainutlaatuinen planeettamme on kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen: el\u00e4m\u00e4 ja ekologinen elonkeh\u00e4 koostuu riippuvuuksista, jossa ihminen on vain yksi osa.<\/p>\n

\u2013 Haluan rakentaa n\u00e4yttelyn maapallosta, joka ei ole vain ihmist\u00e4 varten.<\/p>\n

\"\"Kuvataiteilija Anna Tahkola esittelee teostaan Mehil\u00e4ispurppura (2025) Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Anna Tahkolalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia havaintoa. Havainto ei ole vain n\u00e4kemist\u00e4 vaan kokonaisvaltaista kehollista toimintaa.<\/p>\n

\u2013 Havainnot ovat ainoa tapa kokea todellisuutta, joskin ihmisaivot ovat konservatiivisia ja junnaavat tutuissa, turvallisissa tulkintatavoissa. Pohdin t\u00f6iss\u00e4ni, miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 havainnon tuolle puolen.<\/p>\n

Edellisest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Jukka Lehtisen<\/b> ja Tahkolan n\u00e4yttelyt keskustelevat: yhteisen\u00e4 punaisena lankana ovat tulkinta, j\u00e4rki, tunne, havainnot ja pyrkimys niiden taakse, jonnekin syvemm\u00e4lle.<\/p>\n

Tahkola vietti kaksi viikkoa yksin K\u00f6karin saaren viereisen K\u00e4llsk\u00e4rin taiteilijaresidenssiss\u00e4. Siell\u00e4 kuvataiteilijalla on aikaa keskitty\u00e4 havaintojen olemukseen.<\/p>\n

\u2013 Pitk\u00e4aikainen liike ja aika on yksi keino. Luonto tulee l\u00e4helle: on vain min\u00e4 ja luonto, joka voimistuu ja tulee l\u00e4hemm\u00e4s sit\u00e4 mukaan kuin aika kuluu. Samalla raja tuntemattoman kanssa l\u00e4henee, ja tunne tuo ihmisest\u00e4 jotain uutta esiin, Tahkola sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuvataiteilija Jukka Lehtinen haluaa t\u00f6ill\u00e4\u00e4n ohittaa j\u00e4rjen. Siit\u00e4 huolimatta osa-aikaisesti nykyisin Perni\u00f6ss\u00e4 asuva Lehtinen inspiroituu nimen omaan luonnontieteist\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41038,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,524,1013,11025,32,394,393,391,392,11026,109],"class_list":{"0":"post-41037","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-kulttuuri-ja-taidetapahtumat-ja-nayttelyt","17":"tag-kuvataide","18":"tag-salon-taidemuseo","19":"tag-suomi","20":"tag-suunnittelu","21":"tag-taiteet","22":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","23":"tag-taiteetsuunnittelu","24":"tag-veturitalli","25":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41037\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}