analyysissaan<\/a>.<\/p>\nJos sota sittenkin p\u00e4\u00e4ttyisi jo l\u00e4hitulevaisuudessa, maan sotateollinen tuotanto jatkuisi h\u00e4nen mukaansa nykyisell\u00e4 tasolla ainakin seuraavien kolmen vuoden ajan, koska Kreml on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt varustaa asevoimansa uudelleen.<\/p>\n
\u2013 Vaikka Putin haluaisi palata rauhanajan talouteen, Kreml on panostanut viimeisen kolmen vuoden aikana kaiken sotilassektorin ja mobilisointimallin kehitt\u00e4miseen, mink\u00e4 seurauksena Ven\u00e4j\u00e4 on ajautunut hitaan kasvun ja krooniseen sis\u00e4isen ep\u00e4tasapainon aiheuttamaan stagnaatiokierteeseen. Yritykset leikata menoja nopeasti johtaisivat romahdukseen, Carnegie-ajatushautomon Ven\u00e4j\u00e4n ja Euraasian tutkimuskeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 Prokopenko sanoo.<\/p>\n
Ennen vuotta 2022 Ven\u00e4j\u00e4n talous yhdisti h\u00e4nen mukaansa raaka-aineiden viennin suhteellisen vakaaseen siviiliteollisuuteen.<\/p>\n
Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n autoteollisuus tuotti yli 1,7 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4listen autonvalmistajien kanssa, ja maan IT- ja l\u00e4\u00e4keteollisuus oli integroitu kansainv\u00e4lisiin toimitusketjuihin.<\/p>\n
Sotilasmenot eiv\u00e4t ylitt\u00e4neet 3\u20134 prosenttia bkt:sta, mik\u00e4 j\u00e4tti tilaa investointeihin infrastruktuuriin. Vaikka tuotantopohja oli suurelta osin riippuvainen tuontiteknologiasta ja -komponenteista, se s\u00e4ilytti kohtuullisen modernisointikyvyn. Covid-pandemian j\u00e4lkeen yritykset olivat palauttamassa tuotantoaan normaaliksi ja tekiv\u00e4t globaaleja suunnitelmia.<\/p>\n
\u2013 Vuoden 2022 j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n talouden rakenne muuttui dramaattisesti. Kysynt\u00e4 pohjautui p\u00e4\u00e4osin valtion budjettiin. Sotilasmenot nousivat 6\u20138 prosenttiin bkt:sta, ja niiden osuus valtion budjetista kohosi jopa 40 prosenttiin. T\u00e4m\u00e4 puolestaan kiihdytti inflaatiota sotilassektorin kysynn\u00e4n t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 rajalliseen tuotantokapasiteettiin ja pulaan tuontituotteista, ennen nykyist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 muun muassa Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankissa ja Moskovan talouskorkeakoulussa (HSE) ty\u00f6skennellyt Prokopenko kertoo.<\/p>\n
Hintojen nousun hillitsemiseksi keskuspankki on pit\u00e4nyt korkotason kaksinumeroisena jo yli vuoden ajan.<\/p>\n
Menetettyjen tulojen kompensoimiseksi yksityishenkil\u00f6ille ja yrityksille on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty tuloveron korotuksia ja veroluonteisia maksuja, kuten vientitulleja, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 veroja, sakkoja ja rangaistusmaksuja. Nyt hallitus harkitsee my\u00f6s arvonlis\u00e4verokannan korottamista.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kivuton paluu siviilimalliin on mahdottomuus: mik\u00e4\u00e4n ei voi kumota talouden muuttumattomia lakeja, Prokopenko toteaa.<\/p>\n
\u2013 Demobilisaatio ja sodan p\u00e4\u00e4ttyminen edellytt\u00e4v\u00e4t kysynn\u00e4n laajamittaista uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4, puolustusalan resurssien vapauttamista, tappioiden ja maastamuuton rokottaman ty\u00f6voiman uudelleenjakoa sek\u00e4 uusien kovan valuutan l\u00e4hteiden etsimist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 bkt:n<\/p>\n
laskuun tilanteessa, jossa koko talous perustuu sotilassektorin tilauksiin. Edess\u00e4 on siis j\u00e4lleen uusi talouskriisi \u2013 viides Putinin nelj\u00e4nnesvuosisadan kest\u00e4neen valtakauden aikana, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n
Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4ysimittaiselle hy\u00f6kk\u00e4yssodalle Ukrainaa vastaan ei n\u00e4y loppua, vaikka l\u00e4nness\u00e4 rauhan mahdollisuudesta puhutaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Vladimir Putin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41061,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,547,59,60,61],"class_list":{"0":"post-41060","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-venaja","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41060","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41060"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41060\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41060"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41060"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41060"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}