{"id":41147,"date":"2025-09-21T09:44:07","date_gmt":"2025-09-21T09:44:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41147\/"},"modified":"2025-09-21T09:44:07","modified_gmt":"2025-09-21T09:44:07","slug":"uusi-laki-rajoittaa-entisen-puolison-perintooikeuden-10-vuoteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41147\/","title":{"rendered":"Uusi laki rajoittaa entisen puolison perint\u00f6oikeuden 10 vuoteen"},"content":{"rendered":"<p>Uusi lakiesitys rajoittaisi entisten aviopuolisoiden oikeuksia my\u00f6s takautuvasti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Yll\u00e4tt\u00e4en perinn\u00f6njakoon ilmestyv\u00e4 entinen aviopuoliso voi nykylain mukaan olla oikeutettu osaan vainajan j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4. Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti voimaan tuleva laki rajoittaa t\u00e4m\u00e4n avio-oikeuden kymmeneen vuoteen jopa takautuvasti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 Lakimuutos koskisi kaikkia avioliittoja viiden vuoden siirtym\u00e4ajalla kuitenkin niin, ett\u00e4 avio-oikeus voisi vanhentua vasta 10 vuoden kuluttua avioeron voimaantulosta, kertoo erityisasiantuntija <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Mari%20Kaipom%C3%A4ki\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Mari Kaipom\u00e4ki<\/a> oikeusministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Hallituksen lakiesitys on parhaillaan eduskunnan valiokuntien k\u00e4sittelyss\u00e4. Viiden vuoden siirtym\u00e4aika tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jos laki tulee suunnitellusti voimaan vuoden 2026 huhtikuussa, niin kaikissa ennen 1. huhtikuuta 2021 voimaan tulleeseen avioeroon p\u00e4\u00e4ttyneiss\u00e4 avioliitoissa avio-oikeus p\u00e4\u00e4ttyy 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuosta p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, eli 1. huhtikuuta 2031, jos puolisot eiv\u00e4t ennen sit\u00e4 sovi asiasta toisin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ongelmia voi tosin jo nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 omaisuuden osituksella, joka yleens\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n avioeron yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in pariskunnan omaisuus periaatteessa lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen enemm\u00e4n omistava maksaa v\u00e4hemm\u00e4n omistavalle kumppanilleen erotuksen eli tasingon.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lue lis\u00e4\u00e4: <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000011235963.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Suomalaismies kuoli, ja omaisuus menikin ex-vaimoille \u2013 juristi varoittaa yleisest\u00e4 virheest\u00e4 erotessa<\/a><\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos ositusta ei tehd\u00e4, niin avio-oikeus, eli puolison oikeus toisen omaisuuteen voi nykylain mukaan s\u00e4ily\u00e4 avioeron j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa suuria ongelmia perinn\u00f6njaon yhteydess\u00e4. Entisest\u00e4 puolisosta voi nimitt\u00e4in tulla kuolinpes\u00e4n osakas, joka osallistuu sen hallintaan, vaikka peritt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 olisi ollut uusi puoliso ja lapsia.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos ositusta ei tehd\u00e4 eron yhteydess\u00e4, se voidaan joutua tekem\u00e4\u00e4n perinn\u00f6njaon yhteydess\u00e4. Lakiesitys siis selkeytt\u00e4isi toimintaa silloin, jos ositusta ei ole tehty, ja erosta on kulunut yli 10 vuotta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758447847_888_468.jpg\" alt=\"Lakiesitys selkeytt\u00e4isi toimintaa silloin, jos ositusta ei ole tehty, ja erosta on kulunut yli 10 vuotta.\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:1.7777777777777777\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Lakiesitys selkeytt\u00e4isi toimintaa silloin, jos ositusta ei ole tehty, ja erosta on kulunut yli 10 vuotta. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lakiesityksess\u00e4 ehdotetaan 10 vuoden vanhentumisaikaa my\u00f6s niin sanotuille vallintarajoituksille. Se v\u00e4hent\u00e4isi ongelmia silloin, kun eronnut haluaa my\u00f6hemmin myyd\u00e4 yhteisen\u00e4 kotina k\u00e4ytetyn asunnon tai kiinteist\u00f6n. Jos ositusta ei ole tehty, h\u00e4n nykyisell\u00e4\u00e4n tarvitsee asunnon myyntiin entisen puolisonsa suostumuksen, vaikka omistaisi asunnon kokonaan itse. Lakiesityksen mukaan omistajapuoliso ei kymmenen vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 tarvitsisi entisen puolisonsa suostumusta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lue lis\u00e4\u00e4: <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000011328831.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Avioerosta lankesi j\u00e4ttilasku naiselle \u2013 juristi neuvoo kaikkia hoitamaan kaksi asiaa viivyttelem\u00e4tt\u00e4<\/a><\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lakiesityksen kymmenen vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4aika perustuu Kaipom\u00e4en mukaan p\u00e4\u00e4asiassa Suomen ja muiden Pohjoismaiden oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, kun hankalissa perinn\u00f6njakotilanteissa ratkaisua on haettu oikeudesta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 Tapauksesta riippuen tuomioistuin on yleens\u00e4 arvioinut, ett\u00e4 oikeus ositukseen, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 avio-oikeuden voimassaolo, on voitu menett\u00e4\u00e4 passiivisuuden vuoksi noin kymmenen vuoden kuluessa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 Aika on my\u00f6s arvioitu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ksi, jotta heikompi osapuoli ehtisi voimaantua mahdollisen ep\u00e4tasapainoisen avioliiton j\u00e4lkeen ositusvaatimuksen esitt\u00e4mist\u00e4 varten.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lis\u00e4ksi vanhentumisaika vastaisi Kaipom\u00e4en mukaan velan yleist\u00e4 vanhentumisaikaa. Ehdotus sai my\u00f6s laajasti kannatusta lausuntokierroksella ja p\u00e4\u00e4tyi n\u00e4in my\u00f6s lopulliseen esitykseen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lue lis\u00e4\u00e4: <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000011200123.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Perint\u00f6verotus muuttuu \u2013 asiantuntija varoittaa yleisimmist\u00e4 virheist\u00e4: \u201dSilloin on jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4\u201d<\/a><\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kovin tarkkaa tietoa ei ole siit\u00e4, kuinka usein eroavat parit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osituksen tekem\u00e4tt\u00e4. Hallituksen esityksess\u00e4kin joudutaan viittaamaan Ruotsissa vuonna 2011 julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan ositus j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4 18 prosentissa eroista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tietoa siit\u00e4, kuinka monessa kuolinpes\u00e4ss\u00e4 entinen puoliso on osakkaana toimittamatta j\u00e4tetyn osituksen vuoksi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 Asian tilastointi on valitettavan vaikeaa ja siksi v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Verottajalla toki on tieto tehtyjen perunkirjoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vuosittain, mutta oikeusministeri\u00f6n tiedon mukaan ei ole olemassa tilastoa siit\u00e4, kuinka suuressa osassa kuolinpesist\u00e4 entinen aviopuoliso on ollut osakkaana, Kaipom\u00e4ki toteaa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1758447847_82_468.jpg\" alt=\"Jos ositusta ei tehd\u00e4 eron yhteydess\u00e4, se voidaan joutua tekem\u00e4\u00e4n perinn\u00f6njaon yhteydess\u00e4.\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:1.4988290398126465\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Jos ositusta ei tehd\u00e4 eron yhteydess\u00e4, se voidaan joutua tekem\u00e4\u00e4n perinn\u00f6njaon yhteydess\u00e4. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Esityksess\u00e4 ehdotetaan, ett\u00e4 Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto alkavat uutena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 rekister\u00f6id\u00e4 avio-oikeuden vanhentumista koskevia sopimuksia. Rekisterin perustamisesta aiheutuu t\u00e4n\u00e4 vuonna noin 120\u202f000 euron kertakustannus. Lis\u00e4ksi rekisterin yll\u00e4pidosta tulisi noin 40\u202f000 euron vuosittaiset kustannukset.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Toisaalta esityksen arvellaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n muuta hallinnollista ty\u00f6t\u00e4, joka liittyy esimerkiksi kuolinpesiin liittyviin selvityksiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Hallituksen esityksen perusteluissa arvioidaan, ett\u00e4 laki v\u00e4hent\u00e4isi kuolinpes\u00e4n ongelmien selvitt\u00e4misest\u00e4 aiheutuvia kustannuksia my\u00f6s kotitalouksille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uusi lakiesitys rajoittaisi entisten aviopuolisoiden oikeuksia my\u00f6s takautuvasti. Yll\u00e4tt\u00e4en perinn\u00f6njakoon ilmestyv\u00e4 entinen aviopuoliso voi nykylain mukaan olla oikeutettu&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41148,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-41147","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41147"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41147\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}