Lue my\u00f6s:<\/strong> Inka, 39, l\u00f6ysi shibarista avun ahdistukseen: \u201dRoikkuessani sidottuna en pysty kontrolloimaan mit\u00e4\u00e4n\u201d<\/a><\/p>\n RSD aiheuttaa henkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 pahoinvointia <\/strong><\/p>\n \u201dIhminen, jolla on RSD kokee hyvin voimakkaan emotionaalisen reaktion kokiessaan todellista tai jopa kuviteltua torjuntaa, kritiikki\u00e4, kiusaamista tai ep\u00e4onnistumista. Tunne on hyvin intensiivinen, ja se kiihtyy nollasta sataan sekunnin murto-osassa\u201d, Joensuu avaa.<\/p>\n Kritiikki tai torjutuksi tulemisen tunne aiheuttaa suuttumusta ja ep\u00e4toivoa. Joensuun mukaan tunne saattaa tuntua koko kehossa, jolloin se muistuttaa oireiltaan paniikkikohtausta<\/a>. Oireita voivat olla muun muassa puristuksen tunne rintakeh\u00e4ss\u00e4 ja kurkussa.<\/p>\n \u201dVoimakas tunnereaktio voi n\u00e4ky\u00e4 ulosp\u00e4in aggressiivisena raivona tai vastaavasti sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Oireet ilmenev\u00e4t yksil\u00f6llisesti. Joskus RSD-oireet liittyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 henkil\u00f6n sis\u00e4inen puhe kuvitellusta ep\u00e4onnistumisesta on hyvin armotonta\u201d, Joensuu huomauttaa.<\/p>\n Erilaisten tilanteiden ylianalysointi ja jatkuva pelko virheen tekemisest\u00e4 voivat johtaa Joensuun mukaan jatkuvaan haluun miellytt\u00e4\u00e4 muita. Pelko voi rajoittaa ihmissuhteita, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja itsetunnon kehittymist\u00e4, koska ep\u00e4onnistumisen pelko est\u00e4\u00e4 edes yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuminen aiheuttaa niin siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tunteita.<\/p>\n Vaatimustaso itse\u00e4 kohtaan on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen korkea, mik\u00e4 voi johtaa helposti uupumiseen ja masennukseen.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong> Johanna luuli olevansa mukava, mutta olikin miellytt\u00e4j\u00e4 \u2013 rajojen vet\u00e4minen alkoi tokaisusta kirpputorilla<\/a><\/p>\n RSD, ADHD ja autismin kirjo kulkevat usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/strong><\/p>\n RSD ilmenee erityisesti ADHD:n yhteydess\u00e4, johon liittyy usein haasteita tunteiden s\u00e4\u00e4telyss\u00e4.<\/p>\n ADHD:ssa aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin tasoissa on poikkeavuuksia, mik\u00e4 vaikuttaa siihen, miten tunteita koetaan ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Erityisesti negatiiviset tunteet, kuten h\u00e4pe\u00e4<\/a>, syyllisyys tai pelko koetaan poikkeuksellisen voimakkaina. Lis\u00e4ksi aivojen tietyt osa-alueet k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t eri tavalla verrattuna neurotyypillisiin henkil\u00f6ihin.\u00a0<\/p>\n Monet neuroep\u00e4tyypilliset ovat saaneet my\u00f6s lapsuudestaan asti palautetta, joka korostaa heid\u00e4n erilaisuuttaan tai vaikeuksiaan, kuten hajamielisyytt\u00e4, impulsiivisuutta tai unohtelua. Toistuva kritiikki tai torjutuksi tuleminen voi toisaalta my\u00f6s johtaa siihen, ett\u00e4 ihminen alkaa odottaa hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja reagoi siihen yh\u00e4 herkemmin.<\/p>\n \u201dIlmi\u00f6t\u00e4 on tutkittu kovin v\u00e4h\u00e4n, mutta joidenkin l\u00e4hteiden mukaan noin 70\u201390 prosenttia ADHD-ihmisist\u00e4 kertoo tunnistaneensa itsess\u00e4\u00e4n joissain m\u00e4\u00e4rin RSD:n oireita\u201d, Joensuu kertoo.<\/p>\n Muiden ilmeiden ja eleiden tulkinnan vaikeudet saattavat kieli\u00e4 autismikirjosta. Autistisilla henkil\u00f6ill\u00e4 esiintyy usein emotionaalista herkkyytt\u00e4 ja vaikeuksia sosiaalisten vihjeiden tulkinnassa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi he voivat ylitulkita torjuntaan liittyvi\u00e4 vihjeit\u00e4 sosiaalisissa tilanteissa, vaikka muut eiv\u00e4t sit\u00e4 tarkoittaisikaan.<\/p>\n Lue my\u00f6s Kotiliesi.fi:<\/strong> Reetalle, 47, kahvitauot t\u00f6iss\u00e4 olivat totisinta ty\u00f6t\u00e4 \u2013 Asperger-diagnoosi johti oikeustaisteluun<\/a><\/p>\n Tieto auttaa RSD:n kanssa kamppailevaa<\/strong><\/p>\n Joensuun mukaan yksi keino RSD:n hoitoon on psykoedukaatio eli tiedon lis\u00e4\u00e4minen ilmi\u00f6st\u00e4. Ihmisen on t\u00e4rke\u00e4 osata nimet\u00e4 oireet ja tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 niiss\u00e4 on kyse. Oireista ei todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4se koskaan eroon, mutta niit\u00e4 voi oppia hallitsemaan.<\/p>\n Esimerkiksi kognitiivinen terapia tai dialektinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia auttavat Joensuun mukaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia tunteita, ketjuttamaan niit\u00e4\u00a0ja sit\u00e4 kautta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n RDS:t\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4n tulee oppia tiedostamaan vaikeat tilanteet ja niihin sopivat toimintamallit. Vaikeassa tilanteessa auttaa Joensuun mukaan pieni heng\u00e4hdystauko.<\/p>\n \u201dSen sijaan, ett\u00e4 ottaa ty\u00f6paikalla saadun kritiikin vuoksi lopputilin, kannattaa vet\u00e4yty\u00e4 sivuun hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 sanoittamaan itselleen, ett\u00e4 tunne johtuu todenn\u00e4k\u00f6isimmin RSD:st\u00e4.\u201d<\/p>\n Jos vahva reaktio tulee l\u00e4heisen ihmisen kritiikist\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkistaa tilanteen faktat. Satuttaisiko tuttu ja turvallinen ihminen tahallaan?<\/p>\n L\u00e4\u00e4kityksen saaminen RSD:n oireisiin on Suomessa haastavaa, sill\u00e4 ilmi\u00f6 ei ole kovin tunnettu. Yhdysvalloissa on kuitenkin Joensuun mukaan kokeiltu RSD-oireisiin sympaattisen hermoston aktiivisuutta laskevaa verenpainel\u00e4\u00e4ke klonidiini\u00e4.<\/p>\n Joensuun mielest\u00e4 RSD:n tiedostaminen ja terapeuttiset menetelm\u00e4t ovat kuitenkin ensisijainen hoitokeino. L\u00e4\u00e4kitys voi toimia l\u00e4hinn\u00e4 ensiapuna sied\u00e4tyksen yhteydess\u00e4, sek\u00e4 joskus auttaa pahimman vaiheen yli. Ainoa hoitokeino se ei saisi kuitenkaan ikin\u00e4 olla.<\/p>\n Lue my\u00f6s: <\/strong>\u00c4rsytt\u00e4\u00e4k\u00f6 maiskutus, h\u00e4ly tai valo? Saatat olla aistiyliherkk\u00e4 \u2013 n\u00e4in helpotat el\u00e4m\u00e4\u00e4si<\/a><\/p>\n RSD voidaan sekoittaa persoonallisuush\u00e4iri\u00f6\u00f6n<\/strong><\/p>\n Joensuun mukaan RSD:n oireet diagnosoidaan usein virheellisesti persoonallisuush\u00e4iri\u00f6ksi, kuten ep\u00e4vakaaksi persoonallisuudeksi<\/a>. Oireet ovat hyvin samankaltaisia.<\/p>\n Oikean diagnoosin saamista vaikeuttaa Joensuun mukaan se, ett\u00e4 varsinkin naisten kohdalla ADHD ja autismi ovat alidiagnosoituja.<\/p>\n \u201dTilastojen mukaan pojilla ADHD on l\u00e4hes kolme kertaa yleisempi kuin tyt\u00f6ill\u00e4. ADHD ei ole kuitenkaan mitenk\u00e4\u00e4n kytk\u00f6ksiss\u00e4 sukupuoleen\u201d, Joensuu huomauttaa.<\/p>\n Alidiagnosointi johtuu Joensuun mukaan siit\u00e4, millaisia asioita yhteiskunta tyt\u00f6ilt\u00e4 ja pojilta odottaa. Tytt\u00f6jen pit\u00e4\u00e4 olla kilttej\u00e4, ja pojat saavat olla luvan kanssa villej\u00e4. Siksi ADHD:n oireet n\u00e4kyv\u00e4t sukupuolen mukaan eri tavoin.<\/p>\n Tyt\u00f6t joutuvat opettelemaan oireiden piilottamista eli maskaamista. Tytt\u00f6jen maskaaminen on huomattavan paljon yleisemp\u00e4\u00e4 ja moniulotteisempaa kuin pojilla. Maskaamisella tyt\u00f6t siis peittelev\u00e4t omia ylivilkkaus- tai tarkkaamattomuusoireitaan, tai vastaavasti autismikirjossa sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteitaan.\u00a0Lis\u00e4ksi korkea \u00e4lykkyys voi kompensoida ADHD-oireita niin, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin tunnistamatta.<\/p>\n Pojilla ADHD oireilee usein hyperaktiivisuutena, kun taas tyt\u00f6ill\u00e4 se ilmenee useammin haaveiluna, sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 levottomuutena ja huomaamattomampana ylivilkkautena. J\u00e4lkimm\u00e4iset oireet eiv\u00e4t aiheuta yht\u00e4 suurta h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle kuin poikien k\u00e4yt\u00f6s, joten tyt\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomiotta.<\/p>\n Sinua voi kiinnostaa my\u00f6s:<\/p>\n Linnea lopetti seiskaluokalla puhumisen kokonaan \u2013 miksi joka toinen suomalainen teinitytt\u00f6 k\u00e4rsii sosiaalisesta ahdistuksesta?<\/a><\/p>\n<\/li>\n Christina testasi akupunktiota ahdistuneisuuteen ja nukahtamisvaikeuksiin: ”Itkun tunne p\u00e4\u00e4si ulos”<\/a><\/p>\n<\/li>\n\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/an-ahdistunutteini-02_0001.jpg\"\/)
\n Ihmiset <\/a><\/p>\n![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/akupunktio.jpg\"\/)
\n Terveys <\/a><\/p>\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/istock-1716942450.jpg\"\/)