{"id":41200,"date":"2025-09-21T11:01:08","date_gmt":"2025-09-21T11:01:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41200\/"},"modified":"2025-09-21T11:01:08","modified_gmt":"2025-09-21T11:01:08","slug":"hiehot-kasvavat-suklaata-syomalla-myos-isanta-on-maistanut-erikoisrehua-kaikille-tuttuja-makuja-maatalous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41200\/","title":{"rendered":"Hiehot kasvavat suklaata sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4, my\u00f6s is\u00e4nt\u00e4 on maistanut erikoisrehua: \u201dKaikille tuttuja makuja\u201d – Maatalous"},"content":{"rendered":"

Vimpelil\u00e4isen Niittymaan tilan hiehot kasvatetaan nurmirehun ja suklaan voimin. Kotimaisen kuluttajan lautasella murea ja rasvainen herkku on viel\u00e4 harvinaista. Suklaahiehojen tuottajia l\u00f6ytyy Suomesta vain seitsem\u00e4n.<\/p>\n

\"Suklaahiehon<\/a><\/p>\n

Suklaahiehon lihaa vied\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa Tanskaan. Pehme\u00e4rasvaisen lihan salaisuus piilee ruokinnassa, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat laadukas nurmirehu sek\u00e4 energiaa antava suklaa.\u00a0Kuva: Anne Anttila<\/p>\n

Vimpeli<\/a><\/p>\n

Niittymaan tilalla Vimpeliss\u00e4 on erikoistuttu suklaahiehojen kasvatukseen.<\/p>\n

Yritt\u00e4j\u00e4veljekset Mika <\/strong>ja Sami Herrala <\/strong>luottavat siihen, ett\u00e4 maailmalla arvostettu erikoisliha l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 my\u00f6s suomalaisen kuluttajan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dViel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarjonta on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, sill\u00e4 valtaosa \u2019suklaalihasta\u2019 menee Tanskaan. Itse tuotantopuolella n\u00e4kym\u00e4t ovat sen sijaan hyv\u00e4t. Tervetulleen hintahypyn ansiosta my\u00f6s kannattavuus on parantunut, joten alan tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy oikein mukavana\u201d, Mika Herrala muotoilee.<\/p>\n

\"Yritt\u00e4j\u00e4veljekset<\/a><\/p>\n

Yritt\u00e4j\u00e4veljekset Mika (kuvassa) ja Sami Herrala aloittivat suklaahiehojen kasvatuksen vuonna 2017.\u00a0Kuva: Anne Anttila<\/p>\n

MTY Herralan veljekset ovat kotitilansa 16. is\u00e4nn\u00e4t.<\/p>\n

\u201dVuonna 2003 toteutunen sukupolvenvaihdoksen my\u00f6t\u00e4 astuimme suuriin saappaisiin. Tila oli jo tuolloin hyvin eteenp\u00e4in suuntaava. Alkujaan lihakarjan rinnalla oli my\u00f6s perunantuotantoa sek\u00e4 koneurakointia, mutta jo muutaman vuoden kuluttua keskityimme puhtaasti lihakarjan tuotantoon\u201d, Mika Herrala kertoo.<\/p>\n

Kun jotakin tehd\u00e4\u00e4n, se pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tosissaan. T\u00e4ll\u00e4 ajatusmallilla Mika ja Sami Herrala l\u00e4htiv\u00e4t luotsaamaan my\u00f6s omaa kotitilaansa.<\/p>\n

\u201dSaimme hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat. Siin\u00e4 vaiheessa kun j\u00e4timme perunanviljelyn pois, laitoimme lis\u00e4paukkuja lihanautojen kasvatukseen. Kehitt\u00e4misen halu sek\u00e4 mittavat investoinnit tuottivat my\u00f6s toivottua tulosta.\u201d<\/p>\n

Erityisesti vuosi 2017 oli hyvin merkityksellinen.<\/p>\n

\u201dInnostuimme suklaahiehojen kasvatuksesta ja niiden my\u00f6t\u00e4 rakensimme my\u00f6s uuden hiehopihaton. T\u00e4m\u00e4 oli kaikin puolin merkitt\u00e4v\u00e4 askel, sill\u00e4 tuotannon kaksinkertaistaminen merkitsi lis\u00e4panoksia my\u00f6s peltoalan kehitt\u00e4miseen\u201d, Herrala kertaa.<\/p>\n

\u201dKokemukset kahdeksalta vuodelta ovat hyv\u00e4t. Hiehot ovat hyvin rauhallisia ja my\u00f6s kasvu on ollut toivotun mukaista.\u201d<\/p>\n

Mika Herrala<\/p>\n

Suklaahiehojen kasvatus ei ole Herralan mukaan rakettitiedett\u00e4.<\/p>\n

\u201dKokemukset kahdeksalta vuodelta ovat hyv\u00e4t. Hiehot ovat hyvin rauhallisia ja my\u00f6s kasvu on ollut toivotun mukaista. P\u00e4iv\u00e4kasvu py\u00f6rii noin 540 grammassa.\u201d<\/p>\n

Herralan mukaan onnistumisen avain on toimiva ruokinta.<\/p>\n

\u201dK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hiehot kasvatetaan nurmen ja suklaan voimin. Monessa maassa ruokinnan kulmakiven\u00e4 toimii maissi, mutta Suomen lis\u00e4ksi esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Irlannissa apeseoksen p\u00e4\u00e4komponenttina on laadukas nurmirehu.\u201d<\/p>\n

Suklaan ja nurmen yhdistelm\u00e4 on osoittautunut eritt\u00e4in toimivaksi.<\/p>\n

\u201dKyseinen yhdistelm\u00e4 marmoroituu lihan sis\u00e4lle hyvin ja lihasta tulee todella mureaa ja hyv\u00e4n makuista. Lis\u00e4ksi kev\u00e4trehu tekee rasvasta entist\u00e4 pehme\u00e4mp\u00e4\u00e4. Maissin my\u00f6t\u00e4 naudan rasva on vastaavasti t\u00e4ysin kovaa\u201d, Mika Herrala tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka murea ja rasvainen \u2019suklaaliha\u2019 on maailmalla hyvin laajasti arvostettu herkku, Suomessa sen k\u00e4ytt\u00f6 on viel\u00e4 harvalukuista.<\/p>\n

\u201dTekij\u00f6it\u00e4 on monia, mutta osasyyn\u00e4 on my\u00f6s meid\u00e4n tuottajien v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suklaahiehojen lihasta vain murto-osa j\u00e4\u00e4 kotimaahan, sill\u00e4 erikoisherkku matkaa p\u00e4\u00e4osin Tanskaan.\u201d<\/p>\n

\"Hiehoille<\/a><\/p>\n

Hiehoille hyvin maistuva nautasuklaa syntyy makeisteollisuuden sivuvirtana.\u00a0Kuva: Mika Herrala<\/p>\n

\u201dK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 500-700 litran pahvilaatikoissa tulevat massat voivat olla mit\u00e4 tahansa makeistehtaan sivuvirtoja. Annostelussa noudatamme kuitenkin ruokintasuunnitelmaa, sill\u00e4 makeaa ei anneta mahan t\u00e4ydelt\u00e4.\u201d<\/p>\n

Mika Herrala <\/p>\n

Hiehojen ruokintaan tuleva suklaa syntyy makeisteollisuuden sivuvirtana.<\/p>\n

\u201dSuklaa on aina suklaata ja toimii ruokinnassa eritt\u00e4in hyv\u00e4n\u00e4 energialis\u00e4n\u00e4. Sen verran on kuormasta sy\u00f6ty, ett\u00e4 joukosta l\u00f6ytyy meille kaikille tuttuja makuja, suklaakonvehdeista l\u00e4htien. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 500-700 litran pahvilaatikoissa tulevat massat voivat olla mit\u00e4 tahansa makeistehtaan sivuvirtoja. Annostelussa noudatamme kuitenkin ruokintasuunnitelmaa, sill\u00e4 makeaa ei anneta mahan t\u00e4ydelt\u00e4\u201d, yritt\u00e4j\u00e4 muistuttaa hymyillen.<\/p>\n

Tilalla on mietitty siirtymist\u00e4 jopa kokonaan suklaahiehojen kasvatukseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilalla on yhteens\u00e4 700 kasvatuspaikkaa, joista hiehopaikkojen osuus on 370.<\/p>\n

\u201dTulevaisuuteen on katsottava kuitenkin j\u00e4rkipohjalta. Toimintoja ei kannata laittaa yhden kortin varaan. N\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin my\u00f6s sonnipoikien kasvatus jatkuu entiseen malliin.\u201d<\/p>\n

Yritt\u00e4j\u00e4 Herrala liputtaa kuitenkin erikoistumisen puolesta.<\/p>\n

\u201dOlipa tuotantomuoto mik\u00e4 tahansa, niin jokainen siirto tulee tehd\u00e4 tulevaisuutta ajatellen. Me l\u00e4hdimme erikoistumaan ja ainakin n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin t\u00e4m\u00e4 oli hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Lis\u00e4ksi olemme panostaneet peltoviljelyyn. Suklaalihan osalta olemme viel\u00e4 erilaisuuden \u00e4\u00e4rell\u00e4, mutta mukavasti kasvava ulkomaanvienti rohkaisee laittamaan lis\u00e4panoksia my\u00f6s hiehojen kasvatukseen. Kasvatuspaikkojen osalta pid\u00e4tt\u00e4ydymme nykyisess\u00e4, mutta peltopuolta ja el\u00e4inten hyvinvointia voi aina parantaa\u201d, Herrala sanoo.<\/p>\n

Niittymaan tila<\/p>\n

Naudanlihantuotanto, Vimpeli<\/p>\n

Sukupolvenvaihdos 2003<\/p>\n

Maatalousyhtym\u00e4, yritt\u00e4j\u00e4t Mika ja Sami Herrala<\/p>\n

Hiehopaikkoja 370, sonnipaikkoja 300<\/p>\n

* Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 2 (mukaan lukien Sami Herralan Mervi-puoliso)<\/p>\n

* Peltoala reilut 330 hehtaaria (sis. vuokramaat)<\/p>\n

* Mets\u00e4\u00e4 noin 50 hehtaaria<\/p>\n

* Erikoisuus: suklaahiehojen kasvatus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vimpelil\u00e4isen Niittymaan tilan hiehot kasvatetaan nurmirehun ja suklaan voimin. Kotimaisen kuluttajan lautasella murea ja rasvainen herkku on viel\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41201,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-41200","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41200"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41200\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}