{"id":41221,"date":"2025-09-21T11:34:25","date_gmt":"2025-09-21T11:34:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41221\/"},"modified":"2025-09-21T11:34:25","modified_gmt":"2025-09-21T11:34:25","slug":"avaruus-on-iso-tosi-iso-ja-sen-tutkimus-hidasta-puuhaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41221\/","title":{"rendered":"Avaruus on iso, tosi iso \u2013 ja sen tutkimus hidasta puuhaa"},"content":{"rendered":"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten<\/p>\n

\"\"<\/a>
\n Varhaista maailmankaikkeutta, t\u00e4htien ja galaksien synty\u00e4 vai Venuksen historiaa? Kuva: ESA <\/p>\n

Kaikki, mit\u00e4 maailmankaikkeudesta n\u00e4emme, on mennytt\u00e4 aikaa, historiaa. Sit\u00e4 kaukaisempaa, mit\u00e4 et\u00e4isempi\u00e4 kohteita katselemme.<\/p>\n

Aurinko paistaa taivaalla sellaisena kuin se oli yli kahdeksan minuuttia sitten. L\u00e4hin t\u00e4hti Proxima Centauri tuikkii reilun nelj\u00e4n vuoden takaista valoa. Andromedan galaksin n\u00e4emme sellaisena kuin se oli ihmisten suvun ottaessa ensimm\u00e4isi\u00e4 pystyaskeliaan noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten.<\/p>\n

Vaikka valo kulkee maailmankaikkeuden suurinta sallittua nopeutta eli l\u00e4hes 300 000 kilometri\u00e4 sekunnissa, kaukaisimmista tunnetuista galakseista se on matkannut meille yli 13 miljardia vuotta.<\/p>\n

Avaruuteen on l\u00e4hetetty suuri joukko erilaisia satelliitteja ja luotaimia, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tutkijoille tietoa sek\u00e4 l\u00e4heisist\u00e4 ett\u00e4 kaukaisista taivaankappaleista. Monet niist\u00e4 ovat vuosien tai jopa vuosikymmenten j\u00e4lkeenkin yh\u00e4 toiminnassa ja uusia kehitell\u00e4\u00e4n kaiken aikaa.<\/p>\n

Avaruustutkimus ei kuitenkaan etene valon nopeudella. Se vie oman aikansa ja odottavalle se voi olla tosi pitk\u00e4.<\/p>\n

Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA julkisti toukokuun alussa kolme hanketta, jotka valittiin 25 ehdokkaan joukosta \u201dfinaaliin\u201d.<\/p>\n

\n

Ja silloin varsinainen ty\u00f6 vasta alkaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Theseus eli Transient High Energy Sky and Early Universe Surveyor tutkisi varhaisen maailmankaikkeuden energisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, Spica eli SPace Infrared telescope for Cosmology and Astrophysics t\u00e4htien ja galaksien synty\u00e4 infrapunas\u00e4teilyn aallonpituuksilla ja EnVision Venuksen kehityshistoriaa.<\/p>\n

Kuinka kiireell\u00e4 nyt ollaan liikkeell\u00e4? Ei kuinkaan.<\/p>\n

Hankkeiden jatkokehittelyn aikataulu on sellainen, ett\u00e4 lopullinen valinta kolmen finalistin joukosta tehd\u00e4\u00e4n vuonna 2021.<\/p>\n

Ja silloin varsinainen ty\u00f6 vasta alkaa.<\/p>\n

Avaruuslaitteita ei toteuteta hetkess\u00e4, sill\u00e4 osia ei juurikaan l\u00f6ydy rautakaupan hyllyilt\u00e4. Ongelmana on my\u00f6s tekniikan yh\u00e4 kiihtyv\u00e4 kehitys: kun satelliittia tai luotainta aletaan suunnitella, pit\u00e4isi osata ennakoida, millaista elektroniikkaa on tarjolla muutamaa vuotta my\u00f6hemmin, kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n rakennusvaiheeseen.<\/p>\n

Eik\u00e4 rakentaminenkaan k\u00e4y k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Esimerkiksi BepiColombosta, ESAn ja Japanin avaruusj\u00e4rjest\u00f6n JAXAn yhteisest\u00e4 Merkurius-luotaimesta tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s vuonna 2009 ja se saadaan matkaan kuluvan vuoden lopulla.<\/p>\n

Theseus, Spica tai EnVision \u2013 mihin valinta kolmen vuoden kuluttua sitten p\u00e4\u00e4tyyk\u00e4\u00e4n \u2013 ei valmistu yht\u00e4\u00e4n sen pikaisemmin. Laukaisu on t\u00e4hd\u00e4tty alustavasti vuoteen 2032.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Julkaistu yli kolme vuotta sitten Varhaista maailmankaikkeutta, t\u00e4htien ja galaksien synty\u00e4 vai Venuksen historiaa? Kuva: ESA Kaikki, mit\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41222,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-41221","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41221"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41221\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}