{"id":41252,"date":"2025-09-21T12:21:12","date_gmt":"2025-09-21T12:21:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41252\/"},"modified":"2025-09-21T12:21:12","modified_gmt":"2025-09-21T12:21:12","slug":"kuolemanlaivan-viimeinen-matka-torpedovene-s2n-uppoamisesta-pohjanlahdella-tuli-kuluneeksi-sata-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41252\/","title":{"rendered":"Kuolemanlaivan viimeinen matka \u2013 torpedovene S2:n uppoamisesta Pohjanlahdella tuli kuluneeksi sata vuotta"},"content":{"rendered":"

Torpedovene S2:n tuho sata vuotta sitten oli Merivoimien pahin rauhan ajan onnettomuus.<\/p>\n

Vaasan maa-asema vastaan\u00adotti torpedovene S2:n viimeisen radioviestin maanantaina, 4. lokakuuta 1925 kello 13.23.<\/p>\n

\u201dEi voi ty\u00f6skennell\u00e4 nyt\u201d, morsetti torpedoveneen radios\u00e4hk\u00f6tt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

S2 oli rajussa syysmyrskyss\u00e4 Pohjanlahdella. Hetke\u00e4 my\u00f6hemmin se py\u00f6r\u00e4hti ymp\u00e4ri risti\u00adaallokossa ja upposi.<\/p>\n

Viestin l\u00e4hetti toinen S2:n radisteista, joko kersantti Aarne Koivisto<\/a> tai ylimatruusi Hakon Sundstr\u00f6m<\/a>. Emme tied\u00e4 kumpi, sill\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n S2:n miehist\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 ei selvinnyt hengiss\u00e4 haverista. T\u00e4ss\u00e4 Merivoimien pahimmassa rauhan ajan onnettomuudessa hukkui 53 sotilasta.<\/p>\n

\"Ven\u00e4j\u00e4n<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren-laivaston torpedoh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 Prozorlivyi j\u00e4i saaliiksi Suomeen vuonna 1918. Suomen Merivoimissa se palveli nimell\u00e4 torpedovene S2. Kuva:\u00a0Ville V\u00e4nsk\u00e4n kokoelma<\/p>\n

Merisodank\u00e4ynnin ja sen historian asiantuntija Ville V\u00e4nsk\u00e4<\/a> kirjoitti sadan vuoden takaisesta katastrofista tietokirjan Torpedovene S2 tsaarin ja Suomen palveluksessa (Otava). Teos julkaistiin torstaina.<\/p>\n

V\u00e4nsk\u00e4lle tuli S2:n viimeisest\u00e4 viestist\u00e4 vahva mielle\u00adyhtym\u00e4 m\/s Estonian tuhoon Ut\u00f6n etel\u00e4puolella 28. syyskuuta 1994.<\/p>\n

\u201dEstonian kolmannen per\u00e4miehen Andres Tammeksen<\/a> viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt viesti \u2019todella pahalta, todella pahalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt t\u00e4ss\u00e4 kyll\u00e4\u2019 muistuttaa ep\u00e4toivossaan S2:n radistin viimeisi\u00e4 viestej\u00e4 synkk\u00e4n\u00e4 lokakuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d, V\u00e4nsk\u00e4 kirjoittaa teoksessaan.<\/p>\n

Molempien alusten viesteist\u00e4 voi V\u00e4nsk\u00e4n mukaan aistia, kuinka miehist\u00f6t yrittiv\u00e4t hoitaa teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n loppuun saakka, ehk\u00e4 jo kohtaloonsa alistuneina.<\/p>\n

\"Torpedovene<\/p>\n

Torpedovene S2:n komentosilta oli rakenteeltaan avoin. Kuva vuodelta 1925. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Petri Loikas<\/p>\n

V\u00e4nsk\u00e4 kertoo IS:lle kotonaan Turussa, ett\u00e4 kirjan tutkimus- ja kirjoitusty\u00f6t veiv\u00e4t h\u00e4net mukaan S2:n viimeiselle matkalle. Teoksen valmistuminen viime kes\u00e4n\u00e4 nosti merisodan historian tutkijan tunteet pintaan.<\/p>\n

\u2013 Minulla oli tosi haikea olo, vaikka tapahtumasta on kulunut aikaa eik\u00e4 kukaan [hukkuneista] ole sukulainen tai muuta, V\u00e4nsk\u00e4 sanoo.<\/p>\n

\u2013 Menin niin sis\u00e4lle t\u00e4h\u00e4n traagiseen kohtaloon. Miten he ovatkaan kamppailleet melkein vuorokauden t\u00e4ysin ep\u00e4\u00adinhimillisiss\u00e4 olosuhteissa.<\/p>\n

\"S2:n<\/p>\n

S2:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kapteeniluutnantti Thorolf Sj\u00f6man. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Meriupseeriyhdistys<\/p>\n

Kapteeniluutnantti Thorolf Sj\u00f6manin<\/a> komentama S2 oli lokakuun alussa 1925 syyspurjehduksella Rannikkolaivueen osastossa, matkalla kohti Vaasaa. Osastoon kuuluivat S2:n lis\u00e4ksi sen sisar\u00adalus S1 sek\u00e4 tykkiveneet Klas Horn ja H\u00e4meenmaa.<\/p>\n

Osastoa komensi j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isen\u00e4 ja voimakastahtoisena tunnettu komentaja Yrj\u00f6 Roos<\/a>, jonka p\u00e4\u00e4llikkyysviiri liehui Klas Hornin mastossa. Roos tunnettiin mieltymyksest\u00e4\u00e4n vied\u00e4 laivue harjoittelemaan haastaviin oloihin, \u201dRoosin s\u00e4\u00e4h\u00e4n\u201d.<\/p>\n

Lokakuun alussa 1925 s\u00e4\u00e4 oli jopa Roosille liian raju. Tuuli yltyi hirmumyrskyksi, ja alukset joutuivat erilleen toisistaan. S2 pyrki avomerelt\u00e4 suojaan Porin M\u00e4ntyluotoon, mutta se ei p\u00e4\u00e4ssyt koskaan perille.<\/p>\n

V\u00e4nsk\u00e4 on koostanut teokseensa el\u00e4v\u00e4n kertomuksen aluksesta ja sen viimeisest\u00e4 matkasta, vaikka yksik\u00e4\u00e4n miehist\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt kertomaan tapahtumista.<\/p>\n

\"Komentaja,<\/p>\n

Komentaja, tietokirjailija Ville V\u00e4nsk\u00e4 kotonaan Turussa. Kuva:\u00a0Jouko Juonala<\/p>\n

Aikalaiskuvauksista v\u00e4rikk\u00e4impi\u00e4 on tykkivene Klas Hornin miehist\u00f6ss\u00e4 olleen Aarno Liuksialan<\/a> kertomus. Hakkapeliitta-lehti julkaisi vuonna 1937 Liuksialan artikkelin, jonka otsikko oli: Kuolemanlaiva S2:n kumppanina Pohjanlahdella. V\u00e4nsk\u00e4 siteeraa artikkelia kirjassaan.<\/p>\n

\u201dMyrsky\u00e4 kesti l\u00e4pi y\u00f6n ja aamulla se kiihtyi vallan tavattomaksi. Oli kuin kaikki hornan henget olisivat p\u00e4\u00e4sseet valloilleen. Alituiseen vaipui laivamme vuorenkorkuisissa aalloissa hirve\u00e4ll\u00e4 voimalla kohti syvyytt\u00e4. Joka kerta tuntui laivan vaipuessa kovalla ryskeell\u00e4 hy\u00f6ky\u00adaaltojen pohjalle, ettei se en\u00e4\u00e4 kykene sielt\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in nousemaan\u201d, Liuksiala kertoi.<\/p>\n

\u201dKeulaosastossa painuivat sein\u00e4m\u00e4t vesimassojen puristuksesta kokoon, niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t rautatangot taipuivat kaarelle, koko runko vapisi ja paukkui.\u201d<\/p>\n

Klas Horn p\u00e4\u00e4si turvallisesti h\u00e4t\u00e4satamaan Ruotsiin. Tykkivene H\u00e4meenmaa p\u00e4\u00e4si Ouluun ja torpedovene S1 M\u00e4ntyluotoon.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Oli kuin kaikki hornan henget olisivat p\u00e4\u00e4sseet valloilleen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Yksi<\/p>\n

Yksi harvoista valokuvista lokakuun 4. p\u00e4iv\u00e4n hirmumyrskyst\u00e4 1925. Kuva on otettu tykkivene Klas Hornin kannella. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Sotamuseo<\/p>\n

Muutama silminn\u00e4kij\u00e4 S2:n haverilla oli. He olivat luotseja S\u00e4pin majakkasaaressa ja Reposaaren luotsi\u00adasemalla.<\/p>\n

Luotsi Yrj\u00f6 Aalto<\/a> seurasi S2:n viimeisi\u00e4 hetki\u00e4 kaukoputkella Reposaaresta. Torpedoveneest\u00e4 n\u00e4ytti hieman ennen sen uppoamista nousevan jonkinlainen savu- ja h\u00f6yrypatsas. Vesi oli todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4ssyt savupiipuista sis\u00e4\u00e4n kattilahuoneisiin.<\/p>\n

\u201dHeti sen j\u00e4lkeen, kello oli silloin noin 1.20 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, kallistui alus ja kaatui, n\u00e4kyen aluksen pohja jokusen sekunnin, h\u00e4viten sitten kokonaan\u201d, raportoi Reposaaren luotsivanhin Aallon havainnosta.<\/p>\n

\"Torpedovene<\/p>\n

Torpedovene S2:n p\u00e4\u00e4aseina olivat 75 mm:n tykit. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Sotamuseo<\/p>\n

Puolustusministerin nimitt\u00e4m\u00e4 komitea teki S2:n haverista tutkinnan. Kattavimmin onnettomuuteen johtaneiden tapahtumien kulku on kirjattu sota\u00adyli\u00adoikeuden sotaviskaalin Arvi Pohjanp\u00e4\u00e4n<\/a> laatimaan syytekirjelm\u00e4\u00e4n, joka tuli V\u00e4nsk\u00e4lle tutuksi kirjoitusty\u00f6n aikana. T\u00e4ss\u00e4 asiakirjassa on noin 300 sivua kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoineen ja asiantuntijalausuntoineen.<\/p>\n

Sotaviskaali syytti Rannikkolaivueen komentajaa Yrj\u00f6 Roosia varomattomuudesta ja taitamattomuudesta viranhoidossa. H\u00e4n oli syytteen mukaan vienyt osaston merelle myrskyvaroituksista huolimatta ja antanut h\u00e4t\u00e4\u00e4n joutuneille aluksille ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja tulkinnanvaraisia k\u00e4skyj\u00e4.<\/p>\n

Syytteet kiivaasti kiist\u00e4nyt Roos kuoli kesken oikeusprosessin h\u00e4k\u00e4myrkytykseen vartiomoottoriveneess\u00e4 elokuussa 1926. Roos oli vasta 35-vuotias.<\/p>\n

Hyvin ei k\u00e4ynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomen laivastoa S2:n turman aikaan komentaneelle kommodori Gustaf von Schoultzille<\/a>. H\u00e4n joutui eroamaan painostuksen alla tammikuussa 1926. Muodollisena syyn\u00e4 oli von Schoultzin heikko suomen kielen taito.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Viimeinen n\u00e4yt\u00f6s S2:n kuolinkamppailussa kesti vain 20\u201330 sekuntia.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"Tykkivene<\/p>\n

Tykkivene H\u00e4meenmaa samassa myrskyss\u00e4, jossa torpedovene S2 upposi. Tuulen nopeudeksi arvioitiin 12 boforia eli yli 33 metri\u00e4 sekunnissa. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Ville V\u00e4nsk\u00e4n kokoelma<\/p>\n

Onnettomuuteen johtivat Suomen oloissa poikkeuksellinen hirmumyrsky ja aluksen p\u00e4\u00e4llik\u00f6n, kapteeniluutnantti Sj\u00f6manin tekem\u00e4t virheet.<\/p>\n

\u2013 Raskain virhe oli k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Reposaareen menev\u00e4lle v\u00e4yl\u00e4lle pohjoiseen kulkusuuntaan. Alus joutui sivu\u00adaallokkoon, jota sen rakenne ei kest\u00e4nyt, V\u00e4nsk\u00e4 kertoo.<\/p>\n

Sivuaallokko johtui merenpohjan profiilin muuttumisesta. Aallokko kallisteli alusta niin rajusti, ett\u00e4 vett\u00e4 p\u00e4\u00e4si savupiipuista sis\u00e4\u00e4n h\u00f6yrykattiloihin. Kun alus ei oiennut riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti jopa 45 asteen kallistuksesta, ehti uusi aalto vy\u00f6ry\u00e4 aluksen yli ja kaataa sen.<\/p>\n

Oikenemista hidasti rungossa vellonut merivesi \u2013 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen painolasti. Vett\u00e4 oli ker\u00e4\u00e4ntynyt niin paljon, etteiv\u00e4t irtonaisesta tavarasta jatkuvasti tukkeutuneet pumput pystyneet tyhjent\u00e4m\u00e4\u00e4n rungon osastoja.<\/p>\n

Viimeinen n\u00e4yt\u00f6s S2:n kuolinkamppailussa kesti vain 20\u201330 sekuntia.<\/p>\n

\"Torpedovene<\/p>\n

Torpedovene S2:n mukana sotalippu l\u00f6ytyi aluksen nosto-operaation aikana. Kirjan kuvitusta. Kuva:\u00a0Petri Loikas<\/p>\n

V\u00e4nsk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 onnettomuuden j\u00e4lkeen tehty\u00e4 selvityst\u00e4 p\u00e4tev\u00e4n\u00e4, vaikka se ei vastaa nyky\u00adaikaista, teknisesti pikkutarkkaa onnettomuustutkintaa.<\/p>\n

\u2013 Ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 kyseen\u00adalaistaa tutkinnan tulosta, V\u00e4nsk\u00e4 sanoo.<\/p>\n

Torpedovene S2:n haverin j\u00e4lkeen l\u00f6ydetyt 24 vainajaa on haudattu yhteishautaan Reposaaren kirkon hautausmaalle. Uhreista 20 voitiin tunnistaa melko luotettavasti. Kadoksiin j\u00e4i 29 merisotilasta.<\/p>\n

\"Meritaiteilija<\/p>\n

Meritaiteilija Adolf Bockin n\u00e4kemys torpedovene S2:n kaatumisesta. Kuva:\u00a0Ville V\u00e4nsk\u00e4n kokoelma<\/p>\n

    \n
  • \n

    Entinen Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren-laivaston torpedoh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 Prozorlivyi. Valmistui Pietarissa vuonna 1901.<\/p>\n<\/li>\n

  • \n

    Valkoiset kaappasivat aluksen Suomen laivastolle sis\u00e4llissodan loppuvaiheessa Helsingiss\u00e4 1918.<\/p>\n<\/li>\n

  • \n

    Uppouma 260 tonnia, pituus 58 metri\u00e4, leveys 5,6 metri\u00e4. Kaksi h\u00f6yrykonetta, nelj\u00e4 kattilaa, yhteisteho 3\u202f800 hevosvoimaa. Suurin nopeus 25 solmua.<\/p>\n<\/li>\n

  • \n

    Aseistus: 75 millimetrin keula- ja per\u00e4tykit, torpedoheittimet.<\/p>\n<\/li>\n

  • \n

    S2:n hylky l\u00f6ytyi kes\u00e4kuussa 1926 noin 15 metrin syvyydest\u00e4. Nosto-operaation j\u00e4lkeen hylky romutettiin.<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Torpedovene S2:n tuho sata vuotta sitten oli Merivoimien pahin rauhan ajan onnettomuus. Vaasan maa-asema vastaan\u00adotti torpedovene S2:n viimeisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41253,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-41252","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41252","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41252"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41252\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}