![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/riikka22_edited-1024x576.jpg\"\/)
<\/p>\n <\/p>\n
Sama ongelma, samat ratkaisuyritykset, sama lopputulos. Suomalainen johtamiskeskustelu kiert\u00e4\u00e4 keh\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Viime viikkojen uutisointi suomalaisten organisaatioiden ja johtajuuden alennustilasta on kirvoittanut poikkeuksellisen paljon ulostuloja aiheesta. Kun yksi uskaltaa kritisoida tabuna pidetty\u00e4 aihetta, muut uskaltautuvat per\u00e4ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Olen seurannut suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja johtamiskeskustelua l\u00e4helt\u00e4 viime vuosikymmenen lopulta l\u00e4htien. Olen n\u00e4hnyt, miten nykyinen johtamisen paradigma tulee haastetuksi siirrytt\u00e4ess\u00e4 tuotantol\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 ajattelusta ihmisl\u00e4ht\u00f6iseen ajatteluun.\u00a0<\/p>\n
Paradigma on joukko perusoletuksia, joita ei juurikaan ole totuttu kyseenalaistamaan. Samalla tavalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttaa joukko oletusarvoja, joita ei juuri ole pys\u00e4hdytty kriittisesti tarkastelemaan, vaikka maailma ymp\u00e4rill\u00e4 on muuttunut.\u00a0<\/p>\n
Kohta kymmenen vuotta sitten julkaistusta ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n raportista tavasin, miten meilt\u00e4 puuttuu enemm\u00e4n uskallusta kuin kyvykkyytt\u00e4. Mukavaa huomata, miten hyvin olemme tiedostaneet jo vuosikausia sitten suomalaisen johtamisen tyyppiviat: matalan ambitiotason, dialogin puutteen, heikon ihmisjohtamisen osaamisen ja liiallisen prosessiorientaation. Vahvuudeksi mielletyll\u00e4 maanl\u00e4heisyydell\u00e4 on sill\u00e4kin k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena ylikorostunut n\u00f6yryys ja vaatimattomuus. Ettei vaan kukaan tykk\u00e4isi kyttyr\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomalaisiin organisaatioihin on p\u00e4\u00e4ssyt kertym\u00e4\u00e4n my\u00f6s iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 johtamisvelkaa. Tai oikeastaan johtamisen kehitt\u00e4misvelkaa. Olemme tulleet tilanteeseen, miss\u00e4 aidosti vaaditaan johtamisosaamista, kun asioiden sijaan johdetaan ihmisi\u00e4. Liian kauan johtajat ovat keskittyneet ihmisten sijaan lukuihin, ja kommunikoineet l\u00e4hinn\u00e4 numeroiden kautta.\u00a0<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 ajassa ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4se pakoon sosiaalisen vaikuttavuuden ja tunne\u00e4lykkyyden merkityst\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta. Me toistamme t\u00e4t\u00e4 samaa tarinaa vuodesta ja (n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n) vuosikymmenest\u00e4 toiseen ilman, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muuttuu. Mist\u00e4 se oikeastaan kertoo?\u00a0<\/p>\n
Se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 yrit\u00e4mme ratkoa ongelmaa niill\u00e4 samoilla keinoilla, jotka ovat olleet osa ongelman synty\u00e4 alunperinkin. Nykyinen johtamisen paradigma korostaa vahvaa liiketoimintaosaamista ja prosessien ymm\u00e4rryst\u00e4, tavoitteiden asetantaa ja oikeanlaisten mittarien kehitt\u00e4mist\u00e4 \u2013 jonka lopputuloksena saamme usein lis\u00e4\u00e4 prosesseja, tavoitteita ja mittareita.<\/p>\n
Toistamme kaavaa, ilman ett\u00e4 edes n\u00e4emme sit\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n
Jotta saisimme aidosti erilaisia lopputuloksia, pit\u00e4isi uskaltaa rikkoa kaava ja nykyiseen malliin sis\u00e4\u00e4nrakennetut oletukset. Ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 lopputuloksen johtaminen ei riit\u00e4, vaan on pystytt\u00e4v\u00e4 johtamaan lopputulokseen johtavia elementtej\u00e4, on vasta her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n
N\u00e4en pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivisena kehityksen\u00e4 sen, miten t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vakiintuneita normeja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n uusiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja yritt\u00e4jien hakiessa rajojaan ty\u00f6n, toimeentulon ja el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Jollain tavalla voisi kuvitella, ett\u00e4 edess\u00e4 on ty\u00f6n emansipaatio, irtautuminen vanhoista rakenteista ja turhaan rajoittavista asenteista.\u00a0<\/p>\n
Ehk\u00e4 se lopulta tavoittaa my\u00f6s johtajat.\u00a0<\/p>\n
\n Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstins\u00e4 itse ja niiss\u00e4 esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajien omia.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sama ongelma, samat ratkaisuyritykset, sama lopputulos. Suomalainen johtamiskeskustelu kiert\u00e4\u00e4 keh\u00e4\u00e4. Viime viikkojen uutisointi suomalaisten organisaatioiden ja johtajuuden alennustilasta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":15267,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-41462","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41462","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41462"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41462\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41462"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41462"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41462"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}