{"id":41477,"date":"2025-09-21T18:23:49","date_gmt":"2025-09-21T18:23:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41477\/"},"modified":"2025-09-21T18:23:49","modified_gmt":"2025-09-21T18:23:49","slug":"tavarat-kasvavat-pian-itsekseen-nain-sienirihmastot-voisivat-mullistaa-saloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/41477\/","title":{"rendered":"Tavarat kasvavat pian itsekseen \u2013 n\u00e4in sienirihmastot voisivat mullistaa Saloa"},"content":{"rendered":"

Kotiin tarvitaan uusi keitti\u00f6n p\u00f6yt\u00e4 ja pihalle puuvaja. Kissakin tarvitsee ruokakupin. Haetaan siis risuja, ja naapurista saa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4olkia ja sahanpurua. Mets\u00e4st\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n sopiva sienirihmasto, joka ymp\u00e4t\u00e4\u00e4n risuihin, olkiin ja puruihin. Sitten kasvattamaan.<\/p>\n

Parissa viikossa p\u00f6yt\u00e4, vaja ja kissankuppi ovat kasvaneet valmiiksi ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Seuraavaksi voisi kasvattaa uuden kodin.<\/p>\n

Sienirihmastot ovat erinomaisia hiilinieluja, joten samalla teht\u00e4isiin ilmastolle palvelus. My\u00f6hemmin vanhaksi k\u00e4ynyt p\u00f6yt\u00e4, vaja, kissankuppi ja koti kompostoidaan.<\/p>\n

Tavaroiden ja talojen kasvattaminen sienist\u00e4 kuulostaa sadulta tai et\u00e4iselt\u00e4 tulevaisuudelta, mutta t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n voi ryhty\u00e4 todellisuudessa ja nyt.<\/p>\n

\"\"Niina Kuusanniemi-Abbotts kasvatti lakkak\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja hamppukuidusta kulhon. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 muottia saadakseen tavaroille halutun muodon. Kuva: Niina Kuusanniemi-Abbotts<\/p>\n

Ihminen on hy\u00f6dynt\u00e4nyt sieni\u00e4 ruuanlaittoon tuhansia vuosia, mutta tavaroiden kasvattamiseen sienirihmastojen avulla havahduttiin vasta 2000- ja 2010-luvun taitteessa yhdysvaltalaisissa taidepiireiss\u00e4. Pian teollisuus sek\u00e4 tutkimus- ja oppilaitokset sy\u00f6ksyiv\u00e4t tuotekehittelyyn.<\/p>\n

Sienipohjaisilla materiaaleilla on jo korvattu onnistuneesti puuta, muovia, nahkaa ja lihaa, ja se sopii hyvin 3d-tulostamiseen. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 verkosta l\u00f6ytyy useita sienituotteita tilattavaksi, pakkauskennoista lampunvarjostimiin, huonekaluihin ja surffilautoihin. Alkuvuonna 2024 MycoHAB-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja yhdysvaltalainen Redhouse-arkkitehtitoimisto kasvattivat Namibiassa maailman ensimm\u00e4isen talon, jossa sienirihmastomateriaali toimii talon kantavana rakenteena.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta sienimateriaalit ovat superaineita: niiden uskotaan hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin kuluttavan sit\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Betoni, ter\u00e4s ja alumiini vastaavat 23 % maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, mutta Namibian projektimme sitoi tonnin hiilidioksidia jokaista tuotettua tonnia kohti, kertoo esimerkiksi Christopher Maurer,<\/b> Redhousen perustaja ja p\u00e4\u00e4arkkitehti.<\/p>\n

Taloprojekti toimi hiilinieluna siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 rakennusty\u00f6t ja kuljetukset jouduttiin hoitamaan fossiilisin polttoainein.<\/p>\n

Suomessa sienirihmastoja ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hes kaikissa teknist\u00e4 alaa l\u00e4hell\u00e4 olevissa tutkimus- ja oppilaitoksissa. VTT:n erikoistutkija G\u00e9za Szilvay<\/b> kertoo sienituotteiden yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 etuna olevan, ett\u00e4 biopohjaisia j\u00e4te- ja sivuvirtoja saadaan hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\u2013 Kun esimerkiksi olkea sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n sienirihmastolle, se alkaa hajottaa sit\u00e4, ja samalla rihmasto sitoo olkia kiinte\u00e4ksi kappaleeksi. Sienirihmaston haaroittuessa kitiinit ja polysakkaroidit ulottautuvat pohjamassassa lukemattomiin eri kohtiin. Materiaali on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n voimakasta.<\/p>\n

Sienikomposiiteilla on osoittautunut olevan lukuisia lupaavia ominaisuuksia. Niit\u00e4 on esimerkiksi vaikea saada syttym\u00e4\u00e4n, joten huonekalujen haitallisista palonestoaineista voisi luopua. Sieniss\u00e4 on my\u00f6s vett\u00e4 hylkivi\u00e4 rakenteita. Lis\u00e4ksi sienikomposiitteja pystyy valmistamaan resurssik\u00f6yhill\u00e4 alueilla, kuten aavikolla.<\/p>\n

\"\"MycoHABin sieniharkoista rakennettu talo sis\u00e4lt\u00e4. Kuva: MycoHAB<\/p>\n

Sienirihmastojen avulla voi valmistaa my\u00f6s itse tavaroita ja rakennusharkkoja. Salon Seudun Sanomien haastattelemat asiantuntijat kuvailevat prosessia t\u00e4ysin uudenlaiseksi tekemisen tavaksi: ty\u00f6 muistuttaa enemm\u00e4n hoivaamista kuin passiivisen materiaalin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kasvattajan t\u00e4ytyy vain luoda puitteet, jotta sieni voi hyvin, ja sieni hoitaa itse loput, kuvailee Niina Kuusanniemi-Abbotts,<\/b> joka vet\u00e4\u00e4 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa muotoilukurssia sienirihmastoista.<\/p>\n

\u2013 Olen arkkitehti, mutta nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s viljelij\u00e4, nauraa Maurer.<\/p>\n

Joka tapauksessa isoja investointeja tai rekkaralleja ei tarvita. Sienitavarat ja -harkot voi tehd\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 siell\u00e4, mist\u00e4 l\u00f6ytyy sopivaa pohjamateriaalia, kuten olkea, j\u00e4rviruokoa tai sahanpurua. My\u00f6s poistotekstiili ja pahvi k\u00e4y, sek\u00e4 haittakasvit. Namibiassa ker\u00e4ttiin ja haketettiin aggressiivisesti levi\u00e4v\u00e4\u00e4 Acacia mellifera -piikkipensaikkoa, ja Suomessa on hy\u00f6dynnetty lupiinia.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n pohjamateriaaliin laitetaan sienirihmastoa kasvamaan. Rihmastoja voi ostaa, mutta sopivia sienenpaloja voi my\u00f6s hakea itse mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"\"Yritysten ja maatilojen, joissa syntyy kutterinpurun, oljen ja risujen kaltaista sivuvirtaa, kannattaa harkita sienirihmastoihin tutustumista. Biomassasta saa pienill\u00e4kin resursseilla kiinnostavia sienikomposiitteja. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Lopputuotteet ovat ominaisuuksiltaan ja ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia sen mukaan, mit\u00e4 sient\u00e4, pohjamateriaalia ja kasvatustapaa on k\u00e4ytetty. Vain pienin muutoksin Kuusanniemi-Abbotts on saanut kasvatettua esineisiin esimerkiksi samettisen, karhean tai silkkisen pinnan.<\/p>\n

Toisilla yhdistelmill\u00e4 tulee hyvin lujaa materiaalilla, toiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t hauraiksi. Maurer kertoo MycoHAB-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rakennusharkkojen muistuttavan ty\u00f6stett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n, k\u00e4situntumaltaan ja jopa tuoksultaan puuta. Ne ovat l\u00e4p\u00e4isseet kantavilta rakenteilta vaaditut testit Namibiassa ja Yhdysvalloissa, mutta viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, miten hyvin harkot kest\u00e4v\u00e4t ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4nvaivaa aiheuttaa valmiiden tuotteiden ep\u00e4tasainen laatu. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan yh\u00e4 tutkimusta, kommentoi Tuula Jyske,<\/b> joka vet\u00e4\u00e4 sieniavusteisten materiaalien hankkeita Helsingin yliopistossa. Maurer kertoo, ett\u00e4 heid\u00e4n projektissaan hajonta saatiin kuriin standardoimalla menetelm\u00e4t.<\/p>\n

\u2013 Sienten viljely ei ole yht\u00e4 yksinkertaista kuin kasvien mutta riitt\u00e4v\u00e4n helppoa, h\u00e4n ynn\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Joitakin satunnaisia sieniprojekteja ovat kiusanneet hy\u00f6nteiset: ne ovat sy\u00f6neet valmiit tavarat tomuksi. Ilmi\u00f6t\u00e4 ei tunneta viel\u00e4 kunnolla. Maurerin hankkeissa hy\u00f6nteisist\u00e4 ei ole ollut vaivaa, ja h\u00e4n arvelee syyksi erilaista tuotantoprosessia kuin monilla muilla.<\/p>\n

H\u00e4n uskoo harkkojensa kest\u00e4v\u00e4n Suomen ilmastoa. Hankkeen yhteisty\u00f6kumppani on NASA, joka havittelee sienitaloja Marsiin ja kuuhun. Harkkoja on jo testattu avaruudessa eli \u00e4\u00e4riolosuhteissa.<\/p>\n

Valmiit sienirihmastotuotteet tulee suojata s\u00e4\u00e4lt\u00e4, oltiin sitten maan tai kuun pinnalla. Namibiaan pystytetyn sieniharkkotalon ulkopintaan vedettiin savilaasti.<\/p>\n

Yksi sienikomposiittien etu on, ett\u00e4 ne maatuvat nopeasti takaisin luonnon kiertokulkuun. Nopealiikkeisess\u00e4 yhteiskunnassa tarvitaan lyhytaikaisia rakennelmia, joista voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen pystytettiin my\u00f6s maailman ensimm\u00e4inen sienirihmastorakennelma, Tea House -kaari, jossa kasvatettiin samalla teesieni\u00e4. Sen valmisti taiteilija Phil Ross<\/b> D\u00fcsseldorfiin vuonna 2009, ja n\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen se kompostoitiin.<\/p>\n

\"\"VTT on valmistanut sienirihmastoista korvikkeita tekstiilille ja nahalle. Kuva: VTT\/Manuel Arias<\/p>\n

Sienirihmastojen l\u00e4pimurtoa kaikenkattavaksi perusmateriaaliksi ennustetaan parhaimmillaan 5\u201310 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Niiden toivotaan ratkaisevan monia nykyisen materiaalituotannon ongelmia. Esimerkiksi Jyske kuvailee sienikomposiitteja t\u00e4ysin biopohjaisiksi, kierr\u00e4tett\u00e4viksi ja maatuviksi tuotteiksi, joiden valmistaminen ei vaadi monimutkaista infrastruktuuria eik\u00e4 runsaasti energiaa.<\/p>\n

Sienirihmastoja tutkinut mikrobiologi Milla Koponen<\/b> arvioi, ett\u00e4 sienirihmastot voisivat turvata Suomen huoltovarmuutta. Sienten avulla j\u00e4tteist\u00e4 ja paikallisista biomateriaaleista saisi sek\u00e4 ruokaa ett\u00e4 tarvikkeita, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 massa p\u00e4\u00e4sisi peltoihin maanparannusaineeksi.<\/p>\n

\u2013 Mit\u00e4\u00e4n ei menisi hukkaan, energiaa tarvittaisiin vain v\u00e4h\u00e4n ja koko prosessi pysyisi Suomessa.<\/p>\n

Bioteknisi\u00e4 prosesseja voisi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 hajautetusti nykyisiss\u00e4 muuttotappiokunnissa, miettii Szilvay.<\/p>\n

\u2013 Ja ihminen saisi tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hiluonnon kanssa siin\u00e4 paikassa, miss\u00e4 on, Kuusanniemi-Abbotts t\u00e4ydent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"Sienirihmastoesineit\u00e4 valmistetaan usein k\u00e4\u00e4vist\u00e4 muotin avulla. Niill\u00e4 saadaan esineisiin kova, puumainen rakenne, mutta my\u00f6s sienirihmaston kasvatusalusta vaikuttaa lopullisen tuloksen kovuuteen. Kuva: TS-arkisto\/Juha Paju-Heikkil\u00e4
\nSieni tarvitsee ruokaa, kosteutta ja hyv\u00e4\u00e4 hygieniaa<\/strong><\/p>\n

Sienikomposiitteja voi valmistaa itse. Ulkomailta on tilattavissa esimerkiksi kasvatuspaketteja, joissa on sopiva sienirihmasto ja pohjamateriaali valmiina. Silloin tuotteet saa valmiiksi asti kotikeitti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Astetta kunnianhimoisessa projektissa on hankittava erikseen sienirihmasto, sen ruuaksi olkea, sahanpurua tai muuta biomateriaalia, desinfiointiv\u00e4lineet sek\u00e4 teltta tai halli, jossa kasvatus onnistuu kosteassa ja l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi tarvitaan uuni tai jonkinlainen kuivuri. Sienikuivuri kelpaa.<\/p>\n

Mik\u00e4li sienirihmastoa ei osta valmiina, Niina Kuusanniemi-Abbotts neuvoo laittamaan mets\u00e4st\u00e4 haetun sienenpalan petrimaljaan agariin kasvamaan. Kun rihmasto l\u00e4htee alkuun, se ymp\u00e4t\u00e4\u00e4n esimerkiksi sahanpuruun.<\/p>\n

Ympp\u00e4\u00e4minen on ty\u00f6n vaikein osuus. Sahanpuru on ensin steriloitava, jotta v\u00e4\u00e4r\u00e4t sienet eiv\u00e4t syrj\u00e4yt\u00e4 haluttua. Pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 voi steriloida painekattilassa, mutta teollisessa tuotannossa rihmasto kannattaa istuttaa laminaarivirtauskaapissa, jossa on HEPA-suodatin.<\/p>\n

\"\"Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamkin luontopohjaisen muotoilukurssin satoa. Kuvan esineet kasvatettiin lakkak\u00e4\u00e4v\u00e4n ja muottien avulla hamppukuidusta, oljesta ja sahanpurusta. Kuva: Niina Kuusanniemi-Abbotts<\/p>\n

Usein sienikomposiiteissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4v\u00e4nsukuisia eli kovia, puumaisia lajeja. Silloin rihmasto kasvatetaan haluttuun kokoon ja muotoon sopivassa muotissa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sieni tapetaan kuumuudella. Aikaa menee muutama viikko.<\/p>\n

MycoHAB kasvatti puolestaan osterivinokkaita eli pehmeit\u00e4 ruokasieni\u00e4. Yhdest\u00e4 rihmastoharkosta ker\u00e4ttiin ensin noin kolme kiloa sienisatoa. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt, metrin korkuinen kasvatuspalikka puristettiin 12-senttiseksi hydraulipuristimella. Lopuksi harkko kuumennettiin uunissa.<\/p>\n

\"\"Kymmenest\u00e4 kilosta haitallista piikkipensasta valmistettiin osterivinokkaan avulla kymmenen kiloa painava rakennusharkko. Lis\u00e4ksi samassa harkossa kasvoi ruokasieni\u00e4. Kuva: MycoHAB<\/p>\n

Sienikomposiittien valmistamiseen ei ole viel\u00e4 olemassa virallisia standardeja, mutta verkosta l\u00f6ytyy vinkkej\u00e4 englanniksi. Lis\u00e4ksi Salon Seudun Sanomien haastattelemat asiantuntijat pohtivat, ett\u00e4 koulutusten per\u00e4\u00e4n voi jo kysell\u00e4. Suomessa on paljon tietotaitoa.<\/p>\n

Mik\u00e4li sienist\u00e4 tehtyj\u00e4 tuotteita tai yhteisty\u00f6kumppaneita etsii Suomen ulkopuolelta, niit\u00e4 l\u00f6ytyy hakusanoilla mycelium (sienirihmasto) ja fungi (sienikunta). Ainakin Christopher Maurer suhtautui innostuneesti ajatukseen yhteisty\u00f6st\u00e4 suomalaistahojen kanssa.<\/p>\n

\"\"Maailman ensimm\u00e4isess\u00e4 sienitalossa on ulkopinnassa savilaastia, mutta muukin ulkoverhoilumateriaali olisi ollut mahdollinen. Katossa on aurinkopaneeli ja perustuksina betonia. Kuva: MycoHAB
\n\"\"Alan pioneeri on yhdysvaltalainen Ecovative Design -yritys. Se valmistaa Grow It Yourself -paketteja, joiden avulla voi kasvattaa tavallisen kodin varusteilla sienirihmastoesineit\u00e4. Kuva: Ecovativen mediapankki<\/p>\n

\u200b<\/p>\n

\"\"\u2013 Tuhannen euron konetta ei kannata hankkia parin euron tuloja varten, Tuohitussa sahaa pit\u00e4v\u00e4 Tapio Suonio kommentoi. Sienikomposiiteista pit\u00e4isi saada riitt\u00e4v\u00e4sti taloudellista tuottoa, jotta niihin olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tuhlata sahan puruja ja lastuja. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo
\nTuplatuotto voisi tehd\u00e4 sahanpurusienet kannattaviksi<\/strong><\/p>\n

Aurinko paistaa viistosti Suonion Sahan hallien sis\u00e4\u00e4n Tuohitussa. Tuore lautatavara tuoksuu, ja naapurin sikala.<\/p>\n

Is\u00e4nt\u00e4 Tapio Suonio<\/b> sohaisee lattian sahanpurukasoja ja sitten osoittaa k\u00e4dell\u00e4 mustaa putkea. Putki l\u00e4htee sahauskoneesta korkealle hallin kattoon, k\u00e4\u00e4ntyy sivulle ja katoaa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Se imee purun viereiseen varastoon.<\/p>\n

Varastossa Suonio kauhoo k\u00e4mmeniins\u00e4 pehme\u00e4\u00e4 kutterilastua, jota syntyy h\u00f6yl\u00e4tess\u00e4. Se on s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 ja silkkisen oloista.<\/p>\n

Sahalla syntyy vuodessa arviolta tuhat kuutiota purun, lastun ja hakkeen kaltaista sivuvirtaa. Se olisi enemm\u00e4n kuin omiaan sienikomposiitteihin. Sienirihmastojen vallankumous ei kuitenkaan her\u00e4t\u00e4 Suoniossa varauksetonta innostusta, kuten ei Salon Seudun Sanomien yhytt\u00e4miss\u00e4 maanviljelij\u00f6iss\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Vaikka puru on meille sivuvirtaa, kyll\u00e4 se k\u00e4sist\u00e4 vied\u00e4\u00e4n, Suonio kommentoi.<\/p>\n

\"\"Tapio Suonio pit\u00e4\u00e4 sahaa sukutilallaan. Pellot on nyky\u00e4\u00e4n vuokrattu muiden viljelt\u00e4v\u00e4ksi. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n

Salossa koetaan, ett\u00e4 biopohjaisille sivuvirroille on jo olemassa riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4t markkinat.<\/p>\n

\u2013 Kaikenlaisissa uusissa hankkeissa on usein hypett\u00e4, mutta ne kaatuvat reunaehtoihin. Olen ollut kuuntelemassa luentoja, miten esimerkiksi oljesta kannattaisi tehd\u00e4 eristeit\u00e4, mutta kuka maksaisi oljen korjuun, kuljetuksen ja varastoinnin, kommentoi MTK-Salon Seutun puheenjohtaja Aki Riski.<\/b><\/p>\n

\u2013 Kaikkien leikkuupuimurien per\u00e4ss\u00e4 on jo tehokkaat silppurit, joiden kautta olki palaa peltoon maanparannusaineeksi.<\/p>\n

Suonion ja naapurin hakevoimala l\u00e4mpe\u00e4\u00e4 sahanpuruilla, lastuilla ja hakkeilla. Lis\u00e4ksi sahan sivuvirtoja l\u00e4htee kuivikkeeksi possuille sek\u00e4 l\u00e4hiseudun hevosille ja karjatiloille.<\/p>\n

\u2013 Meille on ehdotettu, ett\u00e4 kutterilastu kannattaisi puristaa pelleteiksi. Niist\u00e4h\u00e4n saisi hyv\u00e4n hinnan. Kaikki, mik\u00e4 toisi lis\u00e4\u00e4 tuloja, tuo kuitenkin lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\u2013 Jos t\u00e4ytyy investoida laitteisiin ja sitoa yksi mies niit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, taloudellinen tuotto on \u00e4kki\u00e4 k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen. Mets\u00e4ss\u00e4kin on mustikoita ja puolukoita ilmaiseksi, mutta ei niiden ker\u00e4\u00e4minen ilmaista ole.<\/p>\n

\"\"VTT on valmistanut sienirihmastoista eristett\u00e4 kylm\u00e4kuljetuksia varten. Sen valmistusta ei ole viel\u00e4 saatu niin edulliseksi, ett\u00e4 se pystyisi kilpailemaan styroksin kanssa. Kuva: VTT\/Manuel Arias<\/p>\n

Sienirihmastojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n Salon seudulla tuttua. Tilojen olkia p\u00e4\u00e4tyy Mykora Oy:lle herkkusienten kasvualustaksi, ja Mikkolan Sienituote kasvattaa siitakkeita sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Tavaroiden ja rakennusharkkojen kasvattaminen on vierasta.<\/p>\n

Suonio kuuntelee ep\u00e4ilev\u00e4n n\u00e4k\u00f6isen\u00e4, miten sienikomposiitteja on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kasvatettu. H\u00e4nen kiinnostuksensa kuitenkin her\u00e4\u00e4 MycoHAB-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ratkaisusta, jossa tuotettiin samasta pohjamateriaalista sek\u00e4 ruokasieni\u00e4 ett\u00e4 rakennusharkkoja ja p\u00e4\u00e4stiin haittakasvista eroon.<\/p>\n

\u2013 Jos saisi tuplatuoton, ty\u00f6 voisi tulla taloudellisesti kannattavaksi.<\/p>\n

Toisaalta sis\u00e4ilma pohdituttaa h\u00e4nt\u00e4. Taloihin pesiytyneet homeiti\u00f6t ja s\u00e4desienet sairastuttavat ihmisi\u00e4. Voivatko sienikomposiitit olla oikeasti turvallisia?<\/p>\n

Salon Seudun Sanomien haastattelemat asiantuntijat vakuuttavat, ett\u00e4 n\u00e4in on. Sieniprojekteissa ei hy\u00f6dynnet\u00e4 lajeja, jotka tiedet\u00e4\u00e4n ihmisille haitallisiksi.<\/p>\n

\u2013 Lis\u00e4ksi sienirihmastoilla voi olla antimikrobisia vaikutuksia, eli ne est\u00e4v\u00e4t muiden mikrobien kasvua, G\u00e9za Szilvay selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"Salon seutu on Suomen vilja-aitta, ja t\u00e4k\u00e4l\u00e4isill\u00e4 pelloilla syntyy olkea yli oman tarpeen. Se on sienirihmastoille hyv\u00e4\u00e4 kasvualustaa. Kuva: TS-arkisto\/Eeva Suojanen<\/p>\n

Salolaiset pohtivat maatilan sivuvirtojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Vaikka Salossa tuotetaan Aki Riskin mukaan olkea huomattavasti yli oman tarpeen, sen korjuu pellon ulkopuolelle on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Yksi lehden jututtamista viljelij\u00f6ist\u00e4 harmittelee esimerkiksi Suomen s\u00e4it\u00e4: keruu onnistuu yleens\u00e4 vasta kostean vuodenajan alettua.<\/p>\n

Rihmastoasiantuntijat eiv\u00e4t pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ongelmana. Sienikomposiitin kasvatus tarvitsee joka tapauksessa kosteutta, ja home kuolee sterilointiprosessissa.<\/p>\n

\u2013 Jos maatila haluaisi kokeilla sienikomposiittien valmistusta, ehk\u00e4 parasta olisi ryhty\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n ammattikorkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, jolla on jo kokemusta sienten kasvattamisesta. Siten voisi k\u00e4tevimmin l\u00f6yty\u00e4 se oikea lajike ja tuntuma, millaista kosteutta ja steriiliyden tasoa tarvitaan, miettii Niina Kuusanniemi-Abbots.<\/p>\n

\"\"Kuvan tavaroiden kasvattamiseen hy\u00f6dynnettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kurssilla lakkak\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 ja osterivinokasta sek\u00e4 hamppukuitua, olkea, sahanpurua ja j\u00e4rviruokoa. Kuva: Niina Kuusanniemi-Abbotts<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kotiin tarvitaan uusi keitti\u00f6n p\u00f6yt\u00e4 ja pihalle puuvaja. Kissakin tarvitsee ruokakupin. Haetaan siis risuja, ja naapurista saa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4olkia…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41478,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,72,10579,7494,32,78,447],"class_list":{"0":"post-41477","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-luonto","14":"tag-maanviljely","15":"tag-sienet","16":"tag-suomi","17":"tag-talous","18":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41477"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41477\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}