![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilevaotsikko3_g5Iw8.png\"\/)
<\/p>\n<\/p>\n
Salolaisen lammen rannalla lingotaan sinilev\u00e4\u00e4 irti vedest\u00e4. Toiminta on osa suurta suunnitelmaa.<\/p>\n
Tulevaisuudessa lev\u00e4n tehoainetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aurinkorasvoissa ja samalla It\u00e4meri puhdistuu.<\/p>\n
Teksti Milka Sauvala<\/p>\n
Kuvat ja videot Essi Lyytik\u00e4inen<\/p>\n
Lampi on niin pieni, ett\u00e4 vastarannalle n\u00e4kee siristelem\u00e4tt\u00e4. Pientareet ovat t\u00e4ynn\u00e4 j\u00e4rviruokoa, jotka huojuvat p\u00e4\u00e4n korkeudella, ja jos kumartuu katsomaan, veden huuhtomissa varsissa voi n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4n sinisi\u00e4 rantuja. Ne on tehnyt sinilev\u00e4.<\/p>\n
Vieress\u00e4 polku ohjaa lintutornille, mutta punakeltainen kyltti varoittaa kalastamasta. \u00c4l\u00e4 sy\u00f6 saatua kalaa, se voi olla vaarallista! siin\u00e4 lukee.<\/p>\n
Halikonjoen ja Uskelanjoen v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 lampi on oikeastaan Salon j\u00e4tevedenpuhdistamon allas, eik\u00e4 sille ole kartoissa nime\u00e4. Nimi voisi kuitenkin hyvinkin olla sinilev\u00e4lampi. Haitallinen lev\u00e4 on nimitt\u00e4in t\u00e4\u00e4ll\u00e4 takuuvarma kes\u00e4vieras. Se on my\u00f6s syy, miksi olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ss\u00e4 hommassa on sit\u00e4 parempi mit\u00e4 enemm\u00e4n sinilev\u00e4\u00e4 vedess\u00e4 on, sanoo Heikki Heiskanen <\/strong>ja mittailee \u2013 ehk\u00e4 tilannetta arvioiden \u2013 heini\u00e4 vasten liplattavaa veden pintaa.<\/p>\n Vesi on vihert\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta tuulinen s\u00e4\u00e4 on hajottanut pintaa usein peitt\u00e4v\u00e4t sinilev\u00e4lautat ja sekoittanut lev\u00e4n tehokkaasti vesimassaan. Ruokojen juuressa on kuitenkin paikoin paksua m\u00f6nj\u00e4\u00e4, puuroa, rokkaa \u2013 onhan t\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4vieraalla monta nime\u00e4.<\/p>\n Heiskanen on suomalaisen kemianteollisuuden start-up-yrityksen Origin by Oceanin operatiivinen johtaja. Yritys on kes\u00e4n aikana testannut sinilev\u00e4n ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Salossa ja parissa muussakin paikassa. Projektia on rahoittanut Ilkka Paanasen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n Ker\u00e4\u00e4minen on vasta ensimm\u00e4inen askel. Heiskasella on nimitt\u00e4in visio \u2013 tai oikeastaan tavoite. Tulevaisuudessa sinilev\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n teollisesti, ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aurinkorasvan valmistuksessa. Samalla It\u00e4meri puhdistuu, kun sielt\u00e4 otetaan ravinteita pois.<\/p>\n Kuulostaa ehk\u00e4 suuruudenhullulta, mutta on oikeastaan ihan peruskemiaa. Annetaan Heiskasen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Sinilev\u00e4 on oikeasti syanobakteeri, joka tarvitsee kasvaakseen valoa, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja ravinteita, typpe\u00e4 ja fosforia. N\u00e4it\u00e4 sinilev\u00e4ll\u00e4 on monin paikoin ylt\u00e4kyll\u00e4isesti saatavilla. Fosforia ja typpe\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin etenkin maa- ja mets\u00e4taloudesta sek\u00e4 j\u00e4tevesist\u00e4. Ne rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6j\u00e4. Kun ilmasto l\u00e4mpenee ja helleaallot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, sinilev\u00e4 saa tarvitsemaansa l\u00e4mp\u00f6\u00e4.<\/p>\n Suljetussa It\u00e4meress\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 on katettu sinilev\u00e4lle mieluisaksi. Siksi sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut voimalla vuosikymmenten aikana. Osa sinilevist\u00e4 tuottaa hermo- ja maksamyrkkyj\u00e4.<\/p>\n Sinilev\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin ominaisuus, josta voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Vedess\u00e4 kelluva sinilev\u00e4 altistuu voimakkaasti auringon ultraviolettis\u00e4teilylle. Siksi sinilev\u00e4lle on kehittynyt oma uv-suoja, mykosporiini. T\u00e4t\u00e4 ainetta kelpaisi ihmisenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Mykosporiini on biohajoava aine, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 erityisen, Heikki Heiskanen kertoo. Se on siis vesist\u00f6ille ja meriluonnolle parempi kuin aurinkovoiteissa yleisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ei-biohajoavat kemikaalit. Aurinkovoiteiden kemikaaleja huuhtoutuu meriin uidessa ja j\u00e4tevesien kautta, ja ne tuhoavat esimerkiksi koralleja.<\/p>\n Mykosporiinin avulla aurinkovoiteiden muiden uv-suoja-aineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ei ole tiedossa, ett\u00e4 olisi olemassa vastaavia biohajoavia uv-blokkereita, Heiskanen sanoo.<\/p>\n Origin by Ocean on kehitt\u00e4nyt menetelm\u00e4n, jolla mykosporiini eristet\u00e4\u00e4n sinilev\u00e4st\u00e4, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja puhdistetaan. Sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aurinkovoiteiden raaka-aineena. Tulevaisuudessa yritys haluaa myyd\u00e4 mykosporiinia esimerkiksi kosmetiikkavalmistajille.<\/p>\n Ensin on kuitenkin ratkaistava, miten hippusina vedess\u00e4 kelluva sinilev\u00e4 saadaan ker\u00e4tty\u00e4 talteen tehokkaasti.<\/p>\n Aggregaatti jyrrytt\u00e4\u00e4 ja salolaisen lammen rantaan perustetussa kontissa koneet linkoavat vett\u00e4 irti sinilev\u00e4st\u00e4. Kontti on er\u00e4\u00e4nlainen testilaitos, jossa tutkitaan, miten sinilev\u00e4 saadaan erotettua vedest\u00e4 niin, ett\u00e4 energiankulutus ja kustannukset ovat mahdollisimman pienet.<\/p>\n Ongelmasta ratkaisuksi, mainostaa teksti kontin kyljess\u00e4 englanniksi.<\/p>\n Jotta talteen saadaan mahdollisimman \u201dtiukkaa sinilev\u00e4pirtel\u00f6\u00e4\u201d, vett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 valtavasti.<\/p>\n \u2013 Siksi sit\u00e4 kannattaa suodattaa useammassa vaiheessa, Heikki Heiskanen sanoo ja osoittaa lammessa kelluvaa py\u00f6re\u00e4\u00e4 laitetta.<\/p>\n Vaatimattoman n\u00e4k\u00f6inen h\u00e4rveli on pintaskimmeri, jollaisia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s \u00f6ljyntorjunnassa. Se esisuodattaa veden, joka johdetaan sen j\u00e4lkeen letkulla kontin sis\u00e4ll\u00e4 olevaan t\u00e4ryseulaan, joka jatkaa suodattamista. Se ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 nyt jo selv\u00e4sti vahvempaa sinilev\u00e4vett\u00e4 v\u00e4lialtaaseen, josta vesi siirtyy sentrifugiin. Se taas on kuin valtavan tehokas kuivausrumpu, joka linkoaa sinilev\u00e4n irti vedest\u00e4 keskipakoisvoimalla.<\/p>\n \u2013 Se py\u00f6rii tuhansia kierroksia minuutissa, ja sinilev\u00e4 j\u00e4\u00e4 kiinni laitteen siipiin, Heiskanen kertoo.<\/p>\n Seuraa monipolvinen keskustelu lingotun lev\u00e4n kuiva-ainepitoisuudesta.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kontissa osa ty\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 k\u00e4sipelill\u00e4, mutta varsinaisessa teollisessa tuotannossa prosessi olisi tietenkin automatisoitu.<\/p>\n Heiskasen mukaan idea on, ett\u00e4 sinilev\u00e4n ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 voisi tulla lis\u00e4elinkeino rannikkoseudun asukkaille. Origin by Oceanin p\u00e4\u00e4ty\u00f6 on lev\u00e4n jatkojalostamisessa, ei siis ker\u00e4\u00e4misess\u00e4, ja se ostaisi mielell\u00e4\u00e4n sinilev\u00e4n muilta yritt\u00e4jilt\u00e4. Ja miksei ker\u00e4\u00e4minen tapahtuisi jo merell\u00e4, joko yritt\u00e4jien omilla aluksilla tai vaikka losseilla.<\/p>\n \u2013 Kun lossit ja isommat lautat seilaavat ja pumppaavat vett\u00e4 joka tapauksessa, ker\u00e4\u00e4minen voisi tapahtua siin\u00e4 samalla, Heiskanen ehdottaa.<\/p>\n Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki. Kun vett\u00e4 puhdistetaan sinilev\u00e4st\u00e4, samalla hy\u00f6tyy It\u00e4meri. Heiskasen mielest\u00e4 valtion kannattaisi luoda t\u00e4h\u00e4n kannustin, p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan kaltainen kompensaatiomalli.<\/p>\n \u2013 Jos halutaan parantaa It\u00e4meren tilaa, yksi keino on ravinteiden poistaminen. Sit\u00e4 voi mitata. Vedest\u00e4 poistetulle typelle ja fosforille voitaisiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 korvaus.<\/p>\n Heiskanen on kaikesta innostunut ja sujuva puheissaan, kuten t\u00e4llaisessa ty\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin olla. H\u00e4n haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puheille on my\u00f6s katetta. Se kate l\u00f6ytyy Espoosta.<\/p>\n P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on sievi\u00e4 pulloja ja kauniita pakkauksia \u2013 kasvoseerumia, voiteita, nestesaippuaa \u2013 sek\u00e4 Marimekon Unikko-kangasta ja lasipurkki, jossa on sinisi\u00e4 marmeladikaramelleja. Jos olisimme tietovisassa, kysymys kuuluisi, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n Vastaus on sakeuttamisaine alginaatti, jota saadaan ruskolevist\u00e4. Sit\u00e4 on n\u00e4iss\u00e4 kaikissa.<\/p>\n Levien k\u00e4ytt\u00e4minen kosmetiikassa ja ruokateollisuudessa ei ole mit\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa siint\u00e4v\u00e4\u00e4 hommaa, vaan sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jo nyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Sinilev\u00e4n lis\u00e4ksi Origin by Oceanissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n ruskolevien kanssa.<\/p>\n Olemme tulleet Heikki Heiskasen kanssa yrityksen laboratorioon Espoon Otaniemeen. Se sijaitsee vaaleassa tiilirakennuksessa, jota ollaan pian sulkemassa. Edess\u00e4 on muutto toisiin tiloihin muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Lattia on likaisenvihre\u00e4\u00e4 muovimattoa, ja laboratorioiden vetokaappien rungot on tehty puusta. Katosta roikkuu diskopallo, johon on solmittu vaaleanpunainen rusetti.<\/p>\n T\u00e4llaisessa v\u00e4h\u00e4n kuluneessa tilassa tehd\u00e4\u00e4n keksint\u00f6j\u00e4, joilla halutaan muuttaa maailmaa.<\/p>\n Tuotekehityksest\u00e4 vastaava Marc Desmarais<\/strong> ojentaa marmeladipurkkia.<\/p>\n \u2013 You can try one of these, voit maistaa, h\u00e4n sanoo ja pahoittelee, ettei marmeladeja ole kovin montaa j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n Maku on tietenkin makea, ja suutuntuma mukavan pehme\u00e4.<\/p>\n Kanadalainen Desmarais tuli Origin by Oceaniin t\u00f6ihin vuosi sitten. Sit\u00e4 varten h\u00e4n my\u00f6s muutti Suomeen. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on ollut kehitt\u00e4\u00e4 tuotteita, jotka osoittavat, ett\u00e4 levist\u00e4 saatavat tehoaineet todella toimivat. Yksi tuote on t\u00e4m\u00e4 marmeladi.<\/p>\n Monissa elintarvikkeissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyytel\u00f6imisaineena el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 gelatiinia eli liivatetta, joka tavallisesti valmistetaan siasta. Yh\u00e4 useampi haluaa kuitenkin kasviper\u00e4isen vaihtoehdon. Liivate voidaan korvata sitrushedelmist\u00e4 saatavalla pektiinill\u00e4. Sen saatavuus riippuu kuitenkin sadoista, jotka vaihtelevat vuosittain.<\/p>\n \u2013 Pektiinille on paljon enemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4, kuin mit\u00e4 sit\u00e4 on saatavilla. Kun pektiini\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alginaatin kanssa, voimme tehd\u00e4 vegaanisia karkkeja, joissa tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n hyytel\u00f6imisainetta ja joiden maku ja tekstuuri ovat paremmat, Desmarais selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n H\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 marmeladit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s B5-vitamiinia. Karkkien kaltaiset vitamiinit ovat nyt trendikk\u00e4it\u00e4.<\/p>\n Toinen tuotteissa k\u00e4ytetty lev\u00e4per\u00e4inen aine on fukoidan. Se on tehoaine, joka hoitaa ihoa, Desmarais kertoo ja tiputtaa pisaran seerumia k\u00e4mmensel\u00e4lleen.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 aineissa on monenlaisia mahdollisuuksia. Niin kosmetiikkateollisuudessa kuin kankaiden v\u00e4rj\u00e4yksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyt aineita, jotka on valmistettu raaka\u00f6ljyst\u00e4 ja jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mikromuoveja. Niit\u00e4 voidaan korvata levien sis\u00e4lt\u00e4mill\u00e4 aineilla. Esimerkiksi p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 olevan Unikko-kankaan v\u00e4rj\u00e4yksess\u00e4 k\u00e4ytettiin sakeuttajana alginaattia, mik\u00e4 pienensi sen kemiallista kuormaa ja hiilijalanj\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s kaksi pikkupurkkia valkoista jauhetta. Ne ovat valmista alginaattia ja fukoidania. Niiss\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n lev\u00e4m\u00e4ist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 aineet on eristetty ruskoleviin kuuluvasta sargassolev\u00e4st\u00e4, joka on iso ongelma Karibialla. Origin by Ocean toimii my\u00f6s siell\u00e4, muun muassa Dominikaanisessa tasavallassa. Heikki Heiskanen k\u00e4vi maassa viimeksi kes\u00e4kuussa.<\/p>\n \u2013 Sargassolev\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n kuin sinilev\u00e4 meill\u00e4. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt viimeisen 15 vuoden aikana, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Heiskanen ottaa puhelimen esiin ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvia. Ranta on paratiisimainen: l\u00e4hes valkoista hiekkaa ja korkeita palmuja. Rantavett\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 kuitenkin paksu, oranssi lev\u00e4matto \u2013 kilometrien levyinen, Heiskanen kertoo.<\/p>\n Kuten sinilev\u00e4, sargassolev\u00e4kin saa kasvuvoimansa mereen valuvista ravinteista ja l\u00e4mpenevist\u00e4 vesist\u00e4. Se valtaa rannat valtavina, haisevina kasvustoina. Kun sit\u00e4 poistetaan rannoilta ja ajetaan kaatopaikoille, mukaan l\u00e4htee paljon hiekkaa ja suolaa. Se lis\u00e4\u00e4 rantojen eroosiota.<\/p>\n \u2013 Hotellit yritt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4\u00e4 rannat puhtaina turisteille, mutta kukaan ei tee samaa paikallisille, Heiskanen sanoo.<\/p>\n Karibialla yrityksen tavoite on, ett\u00e4 paikalliset voisivat tulevaisuudessa ker\u00e4t\u00e4 lev\u00e4\u00e4 kemianteollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n \u2013 Sill\u00e4 olisi isot ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset, mutta my\u00f6s sosiaaliset vaikutukset. Se on meille t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vaikka testituotteissa on k\u00e4ytetty sargassolev\u00e4\u00e4, tulevaisuudessa Suomessa on Heiskasen mukaan tarkoitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen It\u00e4meren sukulaista rakkohaurua. Vaikka lev\u00e4t ovat samaa ruskolevien sukua, hieman lehtisalaatilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 rakkohauru on hyv\u00e4ntekij\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 It\u00e4meren ekosysteemille.<\/p>\n Siksi sit\u00e4 ei haluta ker\u00e4t\u00e4 luonnosta, Heiskanen kertoo ja vie toiseen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varrella olevaan laboratorioon. Siell\u00e4 tutkitaan rakkohaurun kasvatusta.<\/p>\n Yht\u00e4 aikakauslehte\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 huopakankaan palasella kasvaa satojatuhansia rakkohaurun el\u00e4m\u00e4n alkuvaiheita. Isoimmat niist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t pienin\u00e4 mustina pistein\u00e4. Parissa vuodessa niist\u00e4 kasvaa kymmenien senttien pituisia levi\u00e4.<\/p>\n Heiskanen kertoo, ett\u00e4 yritys on perustamassa rakkohaurun taimitarhaa. Paikka sille on jo l\u00f6ytynyt Paraisilta, vanhasta kalakoulusta.<\/p>\n Heiskanen johdattaa viel\u00e4 demotuotantotilaan viereiseen rakennukseen. Se on toiminnassa oleva tuotantolinja, jossa sargassolev\u00e4st\u00e4 eristet\u00e4\u00e4n alginaattia ja fukoidania, mutta pienoiskoossa. Yhdess\u00e4 tynnyriss\u00e4 porisee tumma keitos. Haisee kuin kalatorilla.<\/p>\n Vastaava olisi tarkoitus rakentaa my\u00f6s sinilev\u00e4lle.<\/p>\n \u2013 Meriss\u00e4 on valtava potentiaali, Heiskanen sanoo.<\/p>\n Prosessissa j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle lev\u00e4j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, tummaa m\u00f6mm\u00f6\u00e4, jota on nytkin s\u00e4il\u00f6ss\u00e4 toimiston j\u00e4\u00e4kaapissa. Mit\u00e4 sille tapahtuu?<\/p>\n Sekin halutaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, Heiskanen kertoo. Nyt tutkitaan, miten sit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 biohajoavissa muovituotteissa. Mutta se ei ole ainoa mahdollisuus \u2013 ja t\u00e4h\u00e4n liittyykin hauska tarina.<\/p>\n Lev\u00e4j\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 on paljon ravinteita, mineraaleja ja rasvahappoja, ja siit\u00e4 on poistettu myrkyt ja raskasmetallit. Her\u00e4si idea: voisiko lev\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karjan ruokana? Sit\u00e4 piti tietenkin testata. Siisp\u00e4 lev\u00e4\u00e4 annettiin pilottilehmille sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi sellaisenaan ja muuhun ravintoon sekoitettuna.<\/p>\n \u2013 Ne rakastivat sit\u00e4, Heiskanen sanoo.<\/p>\n Jopa niin paljon, ett\u00e4 ne tunnistivat k\u00e4rryn, jolla lev\u00e4ruokaa tuotiin, ja l\u00e4htiv\u00e4t kulkemaan kohti ruokintapaikkaa.<\/p>\n Sinilev\u00e4\u00e4 voisi puolestaan mahdollisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 biokaasutuotannossa.<\/p>\n Jotta tulevaisuuden suuret suunnitelmat voivat toteutua, on vakuutettava asiakkaat ja rahoittajat. Start-upissa on pakko siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n \u2013 Mielest\u00e4ni tulevaisuus on t\u00e4ysin selv\u00e4. Ei ole ep\u00e4ilyksi\u00e4, minne tullaan p\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n. Mutta l\u00e4hitulevaisuuden askeleet eiv\u00e4t ole aina tiedossa, Heiskanen sanoo.<\/p>\n \u2013 Totta kai matikan lis\u00e4ksi uskonto on kymppi.<\/p>\n Mutta miten k\u00e4vi sinilev\u00e4lammella Salossa? Tunnin pumppaamisen, t\u00e4rin\u00e4n ja linkoamisen j\u00e4lkeen sentrifugin kannen alta l\u00f6ytyi kasa tummanvihre\u00e4\u00e4 liejua, yht\u00e4 myrkyllist\u00e4 kuin maali. Punnituksen j\u00e4lkeen 1,5 kiloa. Sen verran sinilev\u00e4\u00e4 irtosi noin kymmenest\u00e4 kuutiosta vett\u00e4.<\/p>\n Se ei ehk\u00e4 kuulosta paljolta, mutta Heikki Heiskanen on lukuun tyytyv\u00e4inen. Prosessi toimii. Menetelm\u00e4ll\u00e4 on mahdollista ker\u00e4t\u00e4 lev\u00e4\u00e4 satoja kiloja. Yli 90 prosenttia sinilev\u00e4st\u00e4 saadaan talteen.<\/p>\n \u2013 En tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4 n\u00e4tti\u00e4 vain insin\u00f6\u00f6rin mielest\u00e4! Heiskanen lohkaisi Salossa, innoissaan itsekin, vaikka on opiskellut mets\u00e4ekonomiaa.<\/p>\n Haitallinen, myrkyllinen, inhottu lev\u00e4 on ker\u00e4tty siististi \u00e4mp\u00e4riin, jotta siit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 jotain hy\u00f6dyllist\u00e4. Onhan se kaunista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Salolaisen lammen rannalla lingotaan sinilev\u00e4\u00e4 irti vedest\u00e4. Toiminta on osa suurta suunnitelmaa. Tulevaisuudessa lev\u00e4n tehoainetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aurinkorasvoissa ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":41661,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,1776,2214,72,476,118,32,119,480,472,477],"class_list":{"0":"post-41660","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilmastonmuutos","12":"tag-kestavyys","13":"tag-luonto","14":"tag-nature","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede","18":"tag-tilaajille","19":"tag-tutkimus","20":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41660"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41660\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_8_AwOcJ.jpg\"\/)
Salolaisen lammen rantaan pystytetyss\u00e4 kontissa tutkitaan, miten sinilev\u00e4 saadaan erotettua vedest\u00e4 tehokkaasti.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__mikroskooppi_kuva_Origin_by_Ocean_3_nNjjc.jpeg\"\/)
Sinilevi\u00e4 on useita eri lajeja. Mikroskooppikuvista n\u00e4kee, miten paljon ne eroavat toisistaan.![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__mikroskooppi_kuva_Origin_by_Ocean_2_W5bCH.jpeg\"\/)
Osa sinilevist\u00e4 on nauhamaisia, osa pallomaisia. Jotkin lajit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ter\u00e4vilt\u00e4 kuin joku olisi vet\u00e4issyt muodon pensselill\u00e4. (Kuvat: Origin by Ocean)<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_4_wxM8t.jpg\"\/)
Jotta sinilev\u00e4\u00e4 saadaan riitt\u00e4v\u00e4sti talteen, vett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 valtavasti. Siksi se my\u00f6s kannattaa suodattaa useassa eri vaiheessa.![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_5_Eqh6y.jpg\"\/)
Janne Westerlund kaapii sentrifugin reunoille kertyneet sinilev\u00e4t talteen.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_1_AyNjb.jpg\"\/)
Origin by Oceanin laboratoriossa on valmistettu erilaisia testituotteita, joissa on levien tehoaineita.![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_7_n6XvQ.jpg\"\/)
Marmeladeissa on k\u00e4ytetty hyytel\u00f6imisaineena alginaattia, jota saadaan ruskolevist\u00e4.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_2_BrWzO.jpg\"\/)
Kun alginaatti ja fukoidan on eristetty levist\u00e4 ja jalostettu valmiiksi, ne ovat siisti\u00e4, valkoista jauhetta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sargassolev\u00c3__kuva_Origin_by_Ocean_7Gyva.jpeg\"\/)
Sargassolev\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 rantaa Dominikaanisessa tasavallassa. (Kuva ja video: Heikki Heiskanen \/ Origin by Ocean)<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_Heikki_Heiskanen_trltK.jpg\"\/)
Heikki Heiskanen sanoo, ett\u00e4 haitallisten levien ker\u00e4\u00e4minen on yksi keino parantaa merien tilaa.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Sinilev\u00c3__lev\u00c3_t_aurinkorasva_jalostaminen_6_sRoJY.jpg\"\/)
Kun sinilev\u00e4 on erotettu vedest\u00e4, tuloksena on tiukkaa pirtel\u00f6\u00e4, lev\u00e4n keruuprojektia vet\u00e4v\u00e4 Johannes Peace esittelee. H\u00e4n vie sinilev\u00e4n pakastimeen odottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n