Lukijan mielipide|Naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on p\u00e4\u00e4asiassa piilorikollisuutta, joka tulee vain harvoin viranomaisten tietoon.<\/p>\n
21.9. 16:15<\/p>\n
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.<\/p>\n
Suomen mediakent\u00e4ll\u00e4 on viime p\u00e4ivin\u00e4 keskusteltu naisiin kohdistuvasta v\u00e4kivallasta. Muun muassa Maiju Tanskanen<\/a> ja Karoliina Suonp\u00e4\u00e4<\/a> ottivat Vieraskyn\u00e4-kirjoituksessaan (HS 5.9.)<\/a> kantaa Eurostatin (2024) viime vuonna julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan l\u00e4hes 60 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut v\u00e4kivaltaa tai sen uhkaa. Luku perustui kyselytutkimukseen ja oli korkeampi kuin miss\u00e4\u00e4n muussa EU-maassa.<\/p>\n Kyselytutkimukset ovat t\u00e4rke\u00e4 keino saada tietoa v\u00e4kivallasta ja sen yleisyydest\u00e4, vaikka v\u00e4kivallan mittaamiseen liittyy monia raportissakin eriteltyj\u00e4 haasteita, kuten erilaiset kulttuuriset k\u00e4sitykset v\u00e4kivallasta tai sen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4. Riippumatta siit\u00e4, mille sijalle Suomi asettuu eurooppalaisessa tai kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa, naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on Suomessa valtava ongelma.<\/p>\n Naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on p\u00e4\u00e4asiassa piilorikollisuutta, joka tulee vain harvoin viranomaisten tietoon. Esimerkiksi h\u00e4pe\u00e4n ja pelon tunteet, ep\u00e4luottamus viranomaisiin tai v\u00e4kivallan kokijan taloudellinen tai muu riippuvuus tekij\u00e4st\u00e4 voivat est\u00e4\u00e4 avun hakemisen.<\/p>\n Rikosprosessit etenev\u00e4t hitaasti, ja moni tapaus j\u00e4\u00e4 kokonaan tutkimatta. Lis\u00e4ksi v\u00e4kivallan eri muodot, kuten digitaalinen, henkinen tai kunniaan liittyv\u00e4 v\u00e4kivalta, voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 tunnistamatta. Poliisin tai muiden viranomaisten tietoon tulleet v\u00e4kivaltatapaukset ovatkin vain j\u00e4\u00e4vuoren huippu.<\/p>\n V\u00e4kivaltaan liittyy aina inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja sen seuraukset ovat moninaiset ja usein ylisukupolviset. Naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta on ihmisoikeusrikkomus, joka loukkaa itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista ja pahimmassa tapauksessa tappaa. Suomessa noin 15 naista kuolee vuosittain l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan seurauksena tekij\u00e4n ollessa useimmiten uhrin nykyinen tai entinen kumppani.<\/p>\n Sijaa ilmi\u00f6n v\u00e4h\u00e4ttelylle ei ole, vaan aiheesta on voitava keskustella rakentavasti ja ennen kaikkea ratkaisuja etsien.<\/p>\n Naisj\u00e4rjest\u00f6t ovat ehdottaneet esimerkiksi turvakotien, Seri-tukikeskusten sek\u00e4 muiden tukipalvelujen resurssien turvaamista, vihapuheen ja maalittamisen kriminalisointia, l\u00e4hisuhdev\u00e4kivallan ehk\u00e4isyty\u00f6t\u00e4 selkeytt\u00e4v\u00e4n lain s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6jen tuen kasvattamista sek\u00e4 pakottavan kontrollin kriminalisointia.<\/p>\n Naisiin kohdistuva v\u00e4kivalta ei ole marginaalinen ilmi\u00f6 vaan kansallinen h\u00e4pe\u00e4tahra. On korkea aika suhtautua siihen asian vaatimalla vakavuudella.<\/p>\n Oona Foster<\/p>\n vaikuttamisen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n Naisj\u00e4rjest\u00f6jen keskusliitto<\/p>\n