{"id":417,"date":"2025-08-11T02:29:09","date_gmt":"2025-08-11T02:29:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/417\/"},"modified":"2025-08-11T02:29:09","modified_gmt":"2025-08-11T02:29:09","slug":"taalla-maa-jarisee-mahdollisesti-seuraavaksi-asiantuntija-tama-on-halyttava-merkki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/417\/","title":{"rendered":"T\u00e4\u00e4ll\u00e4 maa j\u00e4risee mahdollisesti seuraavaksi \u2013 Asiantuntija: T\u00e4m\u00e4 on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 merkki"},"content":{"rendered":"

Keskiviikkona Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tapahtunut maanj\u00e4ristys oli voimakkain j\u00e4ristys yli kymmeneen vuoteen. Asiantuntija kertoo kolme paikkaa, joissa maa j\u00e4risee todenn\u00e4k\u00f6isimmin seuraavaksi.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Maanj\u00e4ristykset ovat yleisi\u00e4 muun muassa Japanissa. Tammikuussa 2024 maanj\u00e4ristys sai aikaan tsunamin, joka pyyhk\u00e4isi mukaansa autoja Japanin Suzussa. FRANCK ROBICHON, EPA \/ AOP<\/p>\n

Maanj\u00e4ristykset tapahtuvat l\u00e4hes aina varoittamatta. Viimeksi yll\u00e4tys koettiin viime keskiviikkona, kun Ven\u00e4j\u00e4n Kamt\u0161atkan niemimaan edustalla havaittiin voimakas maanj\u00e4ristys.<\/p>\n

J\u00e4ristys oli magnitudiltaan 8,8. Kyseess\u00e4 oli mittaushistorian kuudenneksi voimakkain j\u00e4ristys. Maanj\u00e4ristys aiheutti Tyynenmeren alueelle tsunamiaaltoja ja sai tulivuoren purkautumaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Tulevia maanj\u00e4ristyksi\u00e4 on mahdotonta ennustaa. Asiantuntijoilla on kuitenkin joitakin keinoja, joiden avulla sit\u00e4 voidaan yritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Iltalehti pyysi asiantuntijaa arvioimaan, miss\u00e4 voimakas maanj\u00e4ristys tapahtuu todenn\u00e4k\u00f6isimmin seuraavaksi.<\/p>\n

Vaaravy\u00f6hykkeet<\/p>\n

Arviot seuraavista voimakkaista maanj\u00e4ristyksist\u00e4 perustuvat ennen kaikkea siihen, miss\u00e4 niit\u00e4 on tapahtunut aiemminkin.<\/p>\n

\u2013 Valitettavasti emme tied\u00e4 tarkasti. Tied\u00e4mme vain alueita, joilla on ollut suuria maanj\u00e4ristyksi\u00e4 aiemmin ja jotka ovat kykenevi\u00e4 tuottamaan isoja maanj\u00e4ristyksi\u00e4, kertoo seismologi Matt Gardine<\/strong> seismologian instituutista.<\/p>\n

Tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2004 Intian valtamerell\u00e4 tapahtunut maanj\u00e4ristys oli magnitudiltaan 9,1. J\u00e4ristyksen aiheuttamassa tsunamissa korkeimmat aallot olivat jopa 30 metri\u00e4 korkeita. Katastrofissa kuoli arvioiden mukaan yli 200\u202f000 ihmist\u00e4. Maanj\u00e4ristys tapahtui subduktiovy\u00f6hykkeell\u00e4. Dinodia Photos \/ Alamy Stock Photo, AOP<\/p>\n

Gardinen mukaan voimakkaita maanj\u00e4ristyksi\u00e4 tapahtuu todenn\u00e4k\u00f6isimmin subduktiovy\u00f6hykkeill\u00e4, joissa merellinen laatta p\u00e4\u00e4see ty\u00f6ntym\u00e4\u00e4n toisen mannerlaatan alle.<\/p>\n

Kyseisill\u00e4 alueilla tapahtuu useita pieni\u00e4 maanj\u00e4ristyksi\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. My\u00f6s keskiviikkona tapahtunut Kamt\u0161atkan niemimaan edustan j\u00e4ristys tapahtui subduktiovy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n

Vaikka suurimmat maanj\u00e4ristykset tapahtuvat yleens\u00e4 subduktiovy\u00f6hykkeill\u00e4, eiv\u00e4t ne ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmisille vaarallisimpia.<\/p>\n

Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 ne tapahtuvat yleens\u00e4 meren pohjassa, mink\u00e4 vuoksi niiden seurauksena syntyy usein tsunameita.<\/p>\n

Enemm\u00e4n ihmisuhreja aiheuttavat kuitenkin maanj\u00e4ristykset alueilla, joilla mannerlaatat liukuvat toisiaan vasten sivusuunnassa.<\/p>\n

\u2013 Ne ovat tappavampia, koska ne tapahtuvat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 maan pintaa. Esimerkiksi maaliskuussa tapahtunut maanj\u00e4ristys Myanmarissa oli voimakkuudeltaan vain 7,7, mutta se tappoi kymmeni\u00e4tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Maanj\u00e4ristyksi\u00e4 voidaan yritt\u00e4\u00e4 ennustaa my\u00f6s seuraamalla keskikokoisia maanj\u00e4ristyksi\u00e4, joiden voimakkuus on 6\u20137. Koska maanj\u00e4ristykset johtuvat j\u00e4nnityksen purkautumisesta, on erityisen h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu.<\/p>\n

\u2013 Jos n\u00e4it\u00e4 keskikokoisia maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ei ole, se voi antaa vihjeen siit\u00e4, ett\u00e4 siirrossysteemiss\u00e4 saattaa olla jotain lukittuna ja siell\u00e4 kertyy j\u00e4nnityst\u00e4, joka voi vapautua isona maanj\u00e4ristyksen\u00e4.<\/p>\n

Myanmarissa tapahtui maaliskuussa maanj\u00e4ristys, joka tappoi kymmeni\u00e4tuhansia ihmisi\u00e4. Rakennuksia sortui my\u00f6s Thaimaan Bangkokissa. RUNGROJ YONGRIT, EPA \/ AOP<\/p>\n

Kolme paikkaa<\/p>\n

Gardinen mukaan my\u00f6s seuraavat voimakkaat maanj\u00e4ristykset tapahtuvat todenn\u00e4k\u00f6isimmin subduktiovy\u00f6hykkeill\u00e4.<\/p>\n

Siksi h\u00e4n arvioi, ett\u00e4 seuraavat suuret maanj\u00e4ristykset tapahtuvat Tyynen valtameren tai Intian valtameren alueilla, tarkemmin sanottuna Japanissa, Alaskassa ja Indonesiassa.<\/p>\n

Arvio perustuu siihen, ett\u00e4 alueilla on tapahtunut voimakkaita maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ennenkin ja ne sijaitsevat alueilla, joissa merellinen laatta ty\u00f6ntyy toisen laatan alle. Siksi voimakkaan maanj\u00e4ristyksen mahdollisuus on kyseisill\u00e4 alueilla erityisen korkea.<\/p>\n

Japanin alueella on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 pieni\u00e4 maanj\u00e4ristyksi\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Gardinen mukaan on mahdollista, ett\u00e4 ne aiheuttaisivat voimakkaamman maanj\u00e4ristyksen, kuten k\u00e4vi vuonna 2011.<\/p>\n

Japaniin iski maaliskuussa 2011 voimakas maanj\u00e4ristys. J\u00e4ristys ja sit\u00e4 seurannut tsunami tappoivat yli 18 000 ihmist\u00e4 ja aiheuttivat ydinkatastrofin Fukushimassa. DOD \/ S.Dupuis \/ Alamy Stock Photo, AOP<\/p>\n

Voimakkaita maanj\u00e4ristyksi\u00e4 on usein my\u00f6s Indonesiassa. My\u00f6s vuoden 2004 tsunami sai alkunsa maanj\u00e4ristyksest\u00e4, joka tapahtui Indonesian edustalla.<\/p>\n

Tutkijat ovat pystyneet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempien maanj\u00e4ristysten ja tsunamien perusteella, ett\u00e4 suurten maanj\u00e4ristysten toistuvuus tietyill\u00e4 alueilla voi olla yli sata vuotta. N\u00e4m\u00e4 maanj\u00e4ristykset ovat olleet voimakkuudeltaan noin 8,8\u20139.<\/p>\n

\u2013 On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 magnitudiltaan 8,8 tai suurempia maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ei tapahdu samassa kohtaa siirrosta tai subduktiovy\u00f6hykett\u00e4 usein ja suuren maanj\u00e4ristyksen j\u00e4lkeen tietty alue voi olla verrattain turvallinen jopa seuraavat 100\u2013200 vuotta.<\/p>\n

Gardinen mukaan Alaskassa, Japanissa ja Indonesiassa ollaan hyvin tottuneita maanj\u00e4ristyksiin. Sen vuoksi esimerkiksi alueiden rakennukset on suunniteltu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin maanj\u00e4ristyksi\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Todenn\u00e4k\u00f6isesti isoin riski n\u00e4ill\u00e4 alueilla ei olekaan t\u00e4rin\u00e4, vaan tsunami.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Keskiviikkona Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tapahtunut maanj\u00e4ristys oli voimakkain j\u00e4ristys yli kymmeneen vuoteen. Asiantuntija kertoo kolme paikkaa, joissa maa j\u00e4risee todenn\u00e4k\u00f6isimmin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":418,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[35,33,31,30,533,535,72,120,118,32,119,534],"class_list":{"0":"post-417","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-luonnonkatastrofi","13":"tag-luonnonvoimat","14":"tag-luonto","15":"tag-onnettomuustapaus","16":"tag-science","17":"tag-suomi","18":"tag-tiede","19":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=417"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}