{"id":4200,"date":"2025-08-13T05:41:25","date_gmt":"2025-08-13T05:41:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4200\/"},"modified":"2025-08-13T05:41:25","modified_gmt":"2025-08-13T05:41:25","slug":"muutto-takaisin-saamenmaalle-oli-minulle-vallankumouksellinen-akti-lada-suomenrinteen-taiteessa-luonto-elaa-ja-virtaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/4200\/","title":{"rendered":"\u201dMuutto takaisin Saamenmaalle oli minulle vallankumouksellinen akti\u201d \u2013 Lada Suomenrinteen taiteessa luonto el\u00e4\u00e4 ja virtaa"},"content":{"rendered":"<p>\u201dTaiteeni keski\u00f6ss\u00e4 on trauma, joka sijaitsee samanaikaisesti sek\u00e4 ruumiissani ett\u00e4 maassa\u201d, kertoo valokuvataiteilija <b>Lada Suomenrinne<\/b>.<\/p>\n<p>Maaruumistraumaa, alkuper\u00e4iskansalaisuutta ja utopistista tulevaisuutta unenomaisissa valokuvissaan tutkiva Suomenrinne on kotoisin Tenojoen laaksosta. H\u00e4n on ottanut suurimman osan kuvistaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n: joen rannalla, isovanhempiensa kes\u00e4paikalla tai kotipihallaan.<\/p>\n<p>\u201dPohdin paljon virtausta ja eteenp\u00e4in matkaamista, liikett\u00e4 yhdess\u00e4 joen kanssa\u201d, Suomenrinne sanoo.<\/p>\n<p>Teoksissaan h\u00e4n esiintyy usein utuisena hahmona keskell\u00e4 maisemaa, jota hallitsevat Saamenmaan n\u00e4kym\u00e4t: lumiset lakeudet, karut rinteet, koivikot, pajukot ja virtaava vesi. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 h\u00e4n kuvaa sinisin, mustin ja valkoisin v\u00e4rein ja itse\u00e4\u00e4n punaisella.<\/p>\n<p>\u201dPunainen on minulle suojeleva v\u00e4ri. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty perinteisiss\u00e4 saamelaisissa k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4, ja se suojaa kuvissani maisemaa, toislajisia ja itse\u00e4ni.\u201d<\/p>\n<p><b>Pakoon kapitalistisen taidemaailman tempoa<\/b><\/p>\n<p>Suomenrinne syntyi Murmanskissa ja kasvoi saamelaiseksi Nuorgamissa \u00e4itins\u00e4 uuden puolison perheess\u00e4. Innostuttuaan taiteesta h\u00e4n muutti opiskelemaan aluksi Berliiniin ja sitten Espooseen Aalto-yliopistoon.<\/p>\n<p>Valmistuttuaan valokuvataiteen maisteriksi vuonna 2023 Suomenrinne halusi hidastaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja palata juurilleen Saamenmaalle.<\/p>\n<p>\u201dKoin kapitalistisen taidemaailman liian nopeatempoiseksi ja pinnalliseksi.\u201d<\/p>\n<p>Kotiinpaluuta motivoi my\u00f6s Suomenrinteen halu olla l\u00e4hell\u00e4 luontoa.<\/p>\n<p>\u201dKuvaaminen oli minulle hankalaa Espoossa ja Berliiniss\u00e4, sill\u00e4 en tuntenut paikallista luontoa. Toki olisin voinut tutustua siihen paremmin, mutta sen sijaan huomasin palaavani kerta toisensa j\u00e4lkeen Saamenmaalle.\u201d<\/p>\n<p>H\u00e4n halusi my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 syrj\u00e4seudullakin voi harjoittaa taiteilijan ammattia. Nyky\u00e4\u00e4n Suomenrinne asuu Jokkmokkin, suomeksi Jokimukan, saamelaiskyl\u00e4ss\u00e4 Ruotsin puolella, mutta viett\u00e4\u00e4 paljon aikaa my\u00f6s Nuorgamissa.<\/p>\n<p>\u201dMuutto takaisin Saamenmaalle oli minulle vallankumouksellinen akti.\u201d<\/p>\n<p><b>Muukalaisuuden linssi<\/b><\/p>\n<p>Kuuluminen ja kuulumattomuus johonkin ovat olleet Suomenrinteelle aina vastausta vaativia kysymyksi\u00e4. H\u00e4n on k\u00e4sitellyt taiteessaan muukalaisuutta sek\u00e4 identiteetti\u00e4 rakentavana kokemuksena ett\u00e4 ihmisyyden kritiikkin\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dKritisoin ihmisen ongelmallista luontosuhdetta valokuvaamalla sek\u00e4 itse\u00e4ni ett\u00e4 luontoa muukalaisuuden kokemuksen kautta\u201d, h\u00e4n sanoo. \u201dMuukalaisuus on tehnyt minusta n\u00f6yr\u00e4n, enk\u00e4 tunne aina kuuluvani ihmisen\u00e4 mets\u00e4\u00e4n tai luontoon.\u201d\u00a0<\/p>\n<p>H\u00e4n kokee n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kuvissaan usein muukalaiselta.<\/p>\n<p>\u201dOlen pohtinut, sopisinko samaan kuvaan toislajisten kanssa paremmin vaikkapa ketun tai raudun hahmossa. Toisaalta identiteettini on nyky\u00e4\u00e4n aika vahva. Tied\u00e4n, mihin kuulun ja mihin en.\u201d<\/p>\n<p>Suomenrinteelle valokuvaus on vahvasti ruumiillista toimintaa. H\u00e4n ty\u00f6skentelee useimmiten yksin mutta kertoo tuntevansa kuvatessaan vahvaa yhteytt\u00e4 luontoon.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dHaluan kunnioittaa toislajisia sellaisina kuin ne ovat\u201d, Suomenrinne sanoo.<\/p>\n<p>H\u00e4n pyrkii kasvattamaan tietoisuutta toisenlajisten el\u00e4inten olemassaolosta luomalla kuviinsa varsinkin j\u00e4lkik\u00e4sittelyvaiheessa monikerroksellisuutta. Sill\u00e4 h\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 ihmisen kokema todellisuus ei ole ainoa mahdollinen.<\/p>\n<p>\u201dValokuvaaminen on minulle seremoniallista toimintaa\u201d, Suomenrinne kuvaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><a data-no-instant=\"1\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/notkearotta\" class=\"adv-link external\" aria-label=\"Voiman banneri 100\u00d7650 px (3)\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/voiman-banneri-100x650-px-3.png\" alt=\"\"  data- width=\"1000\" height=\"650\"\/><\/a><\/p>\n<blockquote>\n<p><strong>\u201dJos kaikki sortuu, perinteinen osaaminen ja yhteisty\u00f6 luonnon kanssa voivat osoittautua elint\u00e4rkeiksi.\u201d<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n<p><b>Valtarakenteita purkamassa<\/b><\/p>\n<p>Kolonialismi on saamelaisille konkreettinen, jokap\u00e4iv\u00e4inen kokemus. Se on vaikeuttanut etenkin perinteisten elinkeinojen harjoittajien, kuten poronhoitajien ja lohen kalastajien, el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kolonialismi on my\u00f6s pakottanut saamelaisia keksim\u00e4\u00e4n uusia tapoja selviyty\u00e4.<\/p>\n<p>Suomenrinne on purkanut taiteessaan kolonialistisia rakenteita niin ilmaisun kuin tekniikoidenkin tasolla.<\/p>\n<p>\u201dOlen pohtinut paljon sit\u00e4, kuinka katsomme Saamenmaata. Perinteisten Lappi-maisemien, revontulien ja tunturien sijaan olen kuvannut Saamenmaata uusilla tavoilla. Koska valokuvaaminen ei ole saamelaisille perinteinen tapa tehd\u00e4 taidetta, olen etsinyt keinoja, jotka tekisiv\u00e4t kameran k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 alkuper\u00e4iskansayst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Er\u00e4s keinoista on kysy\u00e4 kuvattavalta suostumusta kuvaamiseen.<\/p>\n<p>\u201dMaisema on kolonisoitu, ja koen siksi t\u00e4rke\u00e4ksi kysy\u00e4 maalta lupaa ennen kuin kuvaan sit\u00e4. Ty\u00f6skentelyni on hidasta, sill\u00e4 siihen sis\u00e4ltyy paljon valintoja.\u201d<\/p>\n<p>Suomenrinne pyrkii luomaan taiteessaan turvallisia tiloja, mik\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ettei vallank\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4p\u00e4ise kaikkea. Siksi h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 olla tuomatta teoksissaan liikaa esiin poliittisia asioita.<\/p>\n<p>\u201dToisaalta alkuper\u00e4iskansataustan vuoksi kaikki tekomme ovat poliittisia. Saamelainen taide on poliittista, vaikka taiteilijat eiv\u00e4t tekisi sit\u00e4 poliittisessa mieless\u00e4.\u201d<\/p>\n<p><b>Maailmanloppu ja utopia<\/b><\/p>\n<p>Suomenrinne ty\u00f6st\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aktivisti-taiteilija <b>Jenni Laitin<\/b> kanssa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamaa monitaiteellista Talvesta talveen -projektia, jota l\u00e4p\u00e4isee tietoisuus katoamisesta, ilmastonmuutoksesta ja maailmanlopusta. H\u00e4n pohtii, katoaako Saamenmaan talvi ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 ja katoaako samalla h\u00e4nen saamelaisten esivanhempiensa tiet\u00e4mys luonnosta.<\/p>\n<p>\u201dOmavaraisuus on pohjoisessa osa selviytymist\u00e4. Haluaisin oppia tekem\u00e4\u00e4n k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonmateriaaleja. Jos kaikki sortuu, perinteinen osaaminen ja yhteisty\u00f6 luonnon kanssa voivat osoittautua elint\u00e4rkeiksi.\u201d<\/p>\n<p>Suomenrinne suree talven katoamista, sill\u00e4 ikuinen talvi on h\u00e4nelle turvallinen paikka.<\/p>\n<p>\u201dSaamelaisille ja kaikille alkuper\u00e4iskansoille t\u00e4rkeint\u00e4 olisi itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus omasta maasta sek\u00e4 se, ettei ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuisi radikaaleja muutoksia muiden ihmisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten takia.\u201d<\/p>\n<p>Jos maailmanloppu on t\u00e4\u00e4ll\u00e4, toivoa voisi luoda se, ett\u00e4 ihmiset saisivat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse, millaisessa maailmanlopussa he joutuvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Suomenrinne pohtii. H\u00e4n muotoileekin taiteessaan er\u00e4\u00e4nlaista alkuper\u00e4iskansojen futurismia, joka avaa n\u00e4kymi\u00e4 tulevaisuuden uudelleenmuotoiluun.<\/p>\n<p>\u201dHaluan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 utooppisesta tulevaisuudesta. Haluan luoda hetki\u00e4, joissa ei ole ilmastonmuutosta ja kolonialismia, vaikka nuo hetket kest\u00e4isiv\u00e4tkin vain sen ajan, kun otan valokuvan. Leikkisyys, uteliaisuus ja utopioiden luominen voivat olla yksi keino selviyty\u00e4 maailmanlopussa.\u201d<\/p>\n<p><br style=\"font-weight: 400;\"\/>Jutun kirjoittamista on tuettu Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Mets\u00e4n puolella -apurahalla.<\/p>\n<p><a class=\"authoravatar\" href=\"https:\/\/voima.fi\/author\/mikapekkola\/\" title=\"Mika Pekkola\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" data-del=\"avatar\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/mika-pekkola-1-150x150.png\" class=\"avatar pp-user-avatar avatar-128 photo \" height=\"128\" width=\"128\"\/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dTaiteeni keski\u00f6ss\u00e4 on trauma, joka sijaitsee samanaikaisesti sek\u00e4 ruumiissani ett\u00e4 maassa\u201d, kertoo valokuvataiteilija Lada Suomenrinne. Maaruumistraumaa, alkuper\u00e4iskansalaisuutta ja&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":4201,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-4200","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4200"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4200\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}