{"id":42035,"date":"2025-09-22T09:27:21","date_gmt":"2025-09-22T09:27:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42035\/"},"modified":"2025-09-22T09:27:21","modified_gmt":"2025-09-22T09:27:21","slug":"laura-lahteenmaki-marian-kirja-upea-biofiktio-elias-lonnrotin-vaimosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/42035\/","title":{"rendered":"Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki: Marian kirja &#8211; upea biofiktio Elias L\u00f6nnrotin vaimosta"},"content":{"rendered":"<p class=\"has-medium-font-size\">Millaista on olla suurmiehen vaimo? J\u00e4\u00e4k\u00f6 tilaa olla oma itsens\u00e4, jos aina vain m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n miehen kautta?<\/p>\n<p><strong>Laura L\u00e4hteenm\u00e4en<\/strong>\u00a0Marian kirja\u00a0antaa \u00e4\u00e4nen <strong>Maria Piponiukselle<\/strong>, <strong>Elias L\u00f6nnrotin<\/strong> vaimolle. Kirja avaa oven perheen arkeen, joka on j\u00e4\u00e4nyt L\u00f6nnrotin suurtekojen varjoon. Mik\u00e4 arvo on perheen arjen py\u00f6ritt\u00e4misell\u00e4, jos mies on mm. Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, tiedemies, filosofi, muusikko, runoilija, kirjailija, toimittaja, kielentutkija, keksij\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sek\u00e4 suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja? El\u00e4kep\u00e4ivill\u00e4\u00e4n mies viel\u00e4 kokosi 200.000 sanan suomi-ruotsi-sanakirjan, jossa oli lukuisia h\u00e4nen kehitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n uusia sanoja, esimerkiksi sivistys ja itsen\u00e4isyys. Miten siihen rinnalle mahtuu nainen, joka huolehtii kodista, lapsista ja vieraiden kestitsemisest\u00e4? <\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/IMG_7310-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-42348\"  \/>Kuvasin kirjan Bulevardilla, Naisasialiitto Unionin tiloissa, jossa Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki j\u00e4rjesti Marian kirjan julkkarit. Maria Piponius ja Elias L\u00f6nnrot asuivat perheineen Helsingiss\u00e4 kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 juhlatilasta.<\/p>\n<p>Maria Piponiuksen kirja<\/p>\n<p>Biofiktiosta genren\u00e4 olen kirjoittanut aiemminkin. Minulle se on miellytt\u00e4v\u00e4 ja kiinnostava tapa tutustua ihmisiin, er\u00e4\u00e4nlainen portti tutustua kyseisist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 tai tapahtumista kirjoitettuun tietokirjallisuuteen. My\u00f6nn\u00e4n tosin, ett\u00e4 olen er\u00e4iden suurmiesten vaimojen biofiktioiden perusteella muuttanut k\u00e4sityst\u00e4ni \u201dsuurmiehest\u00e4\u201d eli t\u00e4ysin neutraalisti en ole biofiktioihin kyennyt suhtautumaan. T\u00e4llaisia esimerkkej\u00e4 ovat<strong> Jari J\u00e4rvel\u00e4n<\/strong> <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2022\/03\/aino-ja-alvar-aalto-katsaus-arkkitehtipariskunnan-elamaan-heikki-aalto-alasen-ja-jari-jarvelan-kirjojen-johdatuksella\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Aino A<\/a>., <strong>Marie Benedictin<\/strong> <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2020\/07\/marie-benedict-rouva-einstein-mahdollinen-versio-suhteellisuusteorian-synnysta\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Rouva Einstein<\/a> ja <strong>Johanna Venhon<\/strong> <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2019\/05\/johanna-venho-ensimmainen-nainen-sylvi-kekkonen-heraa-henkiin-kuvitteellisessa-teoksessa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ensimm\u00e4inen nainen<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Laura L\u00e4hteenm\u00e4en<\/strong> Marian kirja tutustutti minut Maria Piponiukseen. Minulla oli Kalevalaan erikoistunut \u00e4idinkielen opettaja yl\u00e4asteella, mutta en muista, ett\u00e4 olisimme mitenk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitelleet Elias L\u00f6nnrotin perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Opettelimme vain Kalevalaa ulkoa. Minulla ei siis ollut mit\u00e4\u00e4n ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 Maria Piponiuksesta, en ollut edes h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kuullut. Nyt luulen \u2013 kiitos Laura L\u00e4hteenm\u00e4en koskettavan kirjan \u2013 etten unohda h\u00e4nt\u00e4 ikin\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"607\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/640px-Lonnrot3.gif\" alt=\"\" class=\"wp-image-42363\"\/>L\u00f6nnrotin perhe 1860-luvulla. Marian syliss\u00e4 oleva Thekla syntyi 1860. Kuva: Wikimedia Commons<\/p>\n<p>Rakkaustarina<\/p>\n<p>Maria ja Elias tutustuivat 1848 Kajaanissa. Heid\u00e4n avioliittonsa p\u00e4\u00e4ttyi Marian kuolemaan 1868. Kahteenkymmeneen yhteiseen vuoteen mahtui Laura L\u00e4hteenm\u00e4en kuvittelun mukaan intohimoista onnea ja faktojen perusteella my\u00f6s suurinta surua.<\/p>\n<p>Laura L\u00e4hteem\u00e4kin kertoi<a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-73666974?utm_medium=social&amp;utm_campaign=areena-web-share&amp;utm_source=copy-link-share\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"> Ylen Luomiskertomus -ohjelmassa<\/a>, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kirjoittaessaan L\u00f6nnrotin perhekuva ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Kun itse katsoin samaista kuvaa (yll\u00e4), mieleeni tuli ensimm\u00e4iseksi, mit\u00e4 ihmett\u00e4 Maria n\u00e4ki paljon vanhemmassa Eliaksessa?<\/p>\n<p>Tied\u00e4mme historian kirjoista todella v\u00e4h\u00e4n Mariasta. Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki kertoi, ett\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt tarinassa ihan kaikki tiedonhippusetkin, mit\u00e4 taustakartoituksessa l\u00f6ysi. Faktaa on, ett\u00e4 Maria oli nuorena isosiskonsa kanssa pari vuotta merill\u00e4. Palattuaan Ouluun, h\u00e4n l\u00e4hti Kajaanin, serkkunsa <strong>Gerhard Snellmanin<\/strong> sahan konttoriin t\u00f6ihin. Jo n\u00e4iden faktojen perusteella voi olettaa, ett\u00e4 Maria oli Eliaksen tavatessaan maailmaa n\u00e4hnyt, uusiin haasteisiin tarttuva nuori nainen.<\/p>\n<p>Marian kirjassa romanssi alkaa uimakopin avaimesta. Elias lainaa avainta sahan konttorilta Marialta ja n\u00e4iss\u00e4 hetkiss\u00e4 syttyy romanssi. Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki kuvittaa romanttisten tunteiden kehittymisen tavattoman hienosti. Maria n\u00e4kee yst\u00e4v\u00e4llisen, j\u00e4ntev\u00e4n, kiinnostavan miehen, jonka kosketusta ja kirjeit\u00e4 h\u00e4n kaipaa, kun mies on poissa. <\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Rakkaus. Se ett\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isin tapahtui. Roihu joka syttyi kahden ihmisen v\u00e4lille ja paloi. Rakkaus ei ollut lapsekasta ja naurettavaa, h\u00e4vett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja k\u00e4tkett\u00e4v\u00e4\u00e4 vaan totisinta totta. Kun Maria kohtasi rakkauden silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, h\u00e4n oli sen edess\u00e4 heikko ja luja, sekaisin ja tosissaan. H\u00e4n katsoi sit\u00e4 vakavana, halusi asettua sen suojaksi, varjella sit\u00e4 varrellaan kaikelta, mit\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in saattoi olla.<\/p>\n<p>Marian kirja, sivu 98<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"1200\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/IMG_0501.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-42563\"  \/>Kirjassa Maria ja Elias ovat erimielt\u00e4 kuvassa olevista valkoisista kukista.<\/p>\n<p>Perhe<\/p>\n<p>Koti perustetaan Kajaaniin. Maria tulee hyvin pian raskaaksi, perhe kasvaa pienell\u00e4 pojalla ja parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tytt\u00e4rell\u00e4. Kajaaniin nousee my\u00f6s kyl\u00e4n suurin talo L\u00f6nnrotien kodiksi. Rakennust\u00f6iden johtaminen on Marian vastuulla, Eliaksella ei sellaiseen ole kiinnostusta. <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaiheen kuvaaminen on hyvin kiinnostavaa, mielest\u00e4ni Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki on onnistunut erinomaisesti Marian nahkoihin uimisessa. Mariasta rakentuu tavattoman uskottava kuva, h\u00e4nen monet pohdintansa ovat aidonoloisia. Maria toistaa omassa p\u00e4iv\u00e4kirjassaan lausetta \u201dSin\u00e4 tied\u00e4t, min\u00e4 tied\u00e4n. Du vet, jag vet\u201d osin vakuuttaaksen itsens\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nenkin tiedoillaan ja taidoillaan on merkityst\u00e4.<\/p>\n<p>Sitten perhett\u00e4 kohtaa suuri suru. T\u00e4h\u00e4n asti Marian kirjan lukeminen on ollut suuri ilo. Laura L\u00e4hteenm\u00e4en kieli on rikasta, kaunista, soljuvaa ja h\u00e4n on poiminut hyvin symbolisia hetki\u00e4 kuvaamaan Marian ja Eliaksen suhdetta. Kirjan tyyli ei tietenk\u00e4\u00e4n muutu yht\u00e4\u00e4n heikommaksi, mutta Marian el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on niin vahva surureunus, ett\u00e4 lukiessakin ahdistaa. Toivoisi, ett\u00e4 tapahtumien kulku olisi toisenlainen. Teksti meni minulla vahvasti tunteisiin.<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4t sanat<\/p>\n<p>Perhe muuttaa Helsinkiin, Elias menee yliopistolle t\u00f6ihin. Helsingin akateemisissa piireiss\u00e4 Maria saa j\u00e4lleen etsi\u00e4 paikkaansa. Avioliiton ensi huuma on laantunut, mutta kunnioitus on s\u00e4ilynyt. Helsingiss\u00e4 Maria l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uuden yst\u00e4v\u00e4n, serkkunsa <strong>J.V. Snellmanin<\/strong> vaimon. Naiset jakavat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 onnen hetki\u00e4 ja kipupisteit\u00e4, vertailevat aviomiestens\u00e4 tekemisi\u00e4 ja esimerkiksi heid\u00e4n suhtautumistaan tytt\u00f6jen koulutukseen.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Eliaksella oli ty\u00f6t, Marialla tyt\u00f6t. Suomeksi siin\u00e4 oli yhden kirjaimen ero.<\/p>\n<p>Marian kirja, sivu 242<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Pian kuitenkin rakennetaan j\u00e4lleen, lue: Maria rakennuttaa. Uusi talo nousee Eliaksen lapsuudenmaisemiin Sammattiin. Maalla my\u00f6s Marialla on rauha toteuttaa niit\u00e4 asioita, joissa h\u00e4n on hyv\u00e4. <\/p>\n<p>Marian perheeseen kuuluu my\u00f6s h\u00e4nen edesmenneen siskonsa poika Gustaf. Poika osaa olla hurmaava, mutta h\u00e4nest\u00e4 on my\u00f6s huolta. Nuori mies, jolla on syd\u00e4nsuruja ja joka lukee <strong>Lordi Byronia<\/strong>, siit\u00e4 ei hyv\u00e4\u00e4 seuraa. Maria puuttuu tapahtumien kulkuun, ja saa sanoistaan elinik\u00e4iset tunnontuskat. T\u00e4m\u00e4kin osio kirjasta on sellainen, ett\u00e4 sen lukeminen kiristi minua rinnasta. Marian sairastuminen ja lopun ajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 shokeeranneet yht\u00e4 vahvasti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"1200\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/IMG_7289-3.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-42349\"  \/>Laura L\u00e4hteenm\u00e4ell\u00e4 oli tietenkin Kalevalakorut Marian kirjan julkkareissa 23.4.2025.<\/p>\n<p>Unohtumaton Maria<\/p>\n<p>Maria Piponius oli suurmiehen vaimo, Elias L\u00f6nnrotin el\u00e4m\u00e4nkumppani ja viiden lapsen \u00e4iti, mutta vasta t\u00e4m\u00e4 yli kaksisataa vuotta h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen kirjoitettu romaanin teki h\u00e4nest\u00e4 meille edes v\u00e4h\u00e4n tutun.\u00a0Marian kirja\u00a0on koskettava, \u00e4lyk\u00e4s ja kauniisti kirjoitettu kertomus naisesta, jonka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rakkaus, vastuu ja rohkeus kietoutuvat yhteen. Surut piirt\u00e4v\u00e4t tarinaan tummia s\u00e4vyj\u00e4, mutta tekev\u00e4t siit\u00e4 samalla sit\u00e4kin inhimillisemm\u00e4n. Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki on onnistunut kirjoittamaan Marian n\u00e4kyv\u00e4ksi tavalla, joka j\u00e4i mieleen ja meni syd\u00e4meen. Maria Piponius on henkil\u00f6, jota en unohda.<\/p>\n<p>Uteliaisuuteni my\u00f6s her\u00e4si: saatan perehty\u00e4 my\u00f6s uuteen <strong>Irma Sulkusen<\/strong> Elias L\u00f6nnrot ja h\u00e4nen pitk\u00e4 varjonsa \u2013teokseen (SKS 2025).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"924\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Maria_Lonnrot__children_gravestone-2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-42566\"  \/>Maria Piponiuksen ja kolmen tytt\u00e4ren hauta Sammatissa. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p>\n<p>Kirjan tiedot<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Laura L\u00e4hteenm\u00e4ki<\/strong>: Marian kirja<\/li>\n<li>WSOY 2025<\/li>\n<li>Kansi: <strong>Ville Laihonen<\/strong><\/li>\n<li>358 sivua \/ 10 h 13 min<\/li>\n<li>\u00c4\u00e4nikirjan lukija <strong>Krista Putkonen-\u00d6rn<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50<\/p>\n<p>Rating: 4.5 out of 5.<\/p>\n<p>P.S. Olemme lukeneet lukupiiriss\u00e4 Laura L\u00e4hteenm\u00e4en <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2022\/12\/laura-lahteenmaki-sukella-silmat-auki-lukupiirissa-sukujen-salaisuuksien-jaljilla\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Sukella silm\u00e4t auki<\/a> -romaanin. Hauskasti, siin\u00e4kin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n nimi on Maria.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"798\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kuva-12.7.2025-klo-14.01.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-42305\"  \/>Mukana olevat blogit l\u00f6yd\u00e4t Tuulevin koontijutusta.<\/p>\n<p><strong>Naistenviikkohaaste<\/strong>\u00a0on koonnut kirjabloggaajat jo yhdentoista vuoden ajan kirjoittamaan naiskirjailijoiden teoksista. T\u00e4n\u00e4 vuonna haastetta em\u00e4nn\u00f6i<a href=\"https:\/\/tuulevi.wordpress.com\/2025\/05\/04\/naistenviikkohaaste-2025\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">\u00a0<strong>Tuulevin lukublogi<\/strong><\/a>.<\/p>\n<p>Kirsin Book Club\u00a0on mukana tuttuun tapaan: julkaisemme viikon aikana joka p\u00e4iv\u00e4 uuden kirjajutun. Poimi parhaat\u00a0kes\u00e4lukuvinkit\u00a0omalle listallesi!<\/p>\n<p><strong>Naistenviikko Kirsin Book Clubissa:<\/strong><\/p>\n<p>\n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Millaista on olla suurmiehen vaimo? J\u00e4\u00e4k\u00f6 tilaa olla oma itsens\u00e4, jos aina vain m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n miehen kautta? Laura L\u00e4hteenm\u00e4en\u00a0Marian&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":42036,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-42035","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42035","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42035"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42035\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42035"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42035"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42035"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}